SUOJELU helsinkiläinen viettää mieluiten kotitilalla, jonne on rakenteilla uusi vapaa-ajan asunto. Kainiemelle ympäristötuella on suuri merkitys. – Haluan pitää puuston kasvamassa ja otan mieluummin tuen kuin hakkautan metsää. Tällöin metsästä ei tarvitse ottaa säännöllisesti muuta kuin polttopuuta saunan lämmitykseen. Linnut mökkinaapureina Lehtometsät ovat monimuotoisuuden aarreaittoja. Ravinteita riittää monipuoliselle kasvillisuudelle ja eläimistölle. Lahopuusto lisää merkittävästi monimuotoisuutta, hyönteisten määrä lisääntyy, josta linnusto hyötyy. Pysty- ja maalahopuut tarjoavat monipuolisesti pesimäpaikkoja eri lintulajeille. Metsäkävelyn alkumetreillä käy selväksi, että Kainiemessä on runsas linnusto. Lehtometsissä viihtyy viisi eri tikkalajia; käpytikka, palokärki, harmaapäätikka, pikkutikka, sekä EteläSuomessa harvinainen pohjantikka. – Tarkkailin lintuja jo lapsena. Linnut ovat mieluisia mökkinaapureita. Esimerkiksi tuulihaukka pesii rannan tuntumassa olevan ladon seinään laitetussa tekopesässä. Kerran Kainiemi näki viirupöllön räpiköimässä matalassa rantavedessä. Hetken se kuivatteli rantatöyräällä siipiään ja lensi sitten puunoksalle. Sama pöllö pesi rannan lähellä ja vahti poikasiaan niin hanakasti, että sen ohi ei ollut kulkemista. Aiemmin metsässä asusteli myös liito-oravia, mutta muutama vuosi sitten lehtopöllö ilmestyi niiden reviireille ja hävitti ne kokonaan. Kainiemi sai tarkkailla liito-oravapoikuetta lähietäisyydeltä, sillä yksi pesä oli saunamökin räystään alla. Luontoarvot ohjaavat metsien käyttöä Luonnon huomioiminen näkyy Kainiemen tilan metsien hoidossa. Tehdyt uudistushakkuut ovat olleet pienialaisia ja niistä tulleet tulot on käytetty metsätilan ylläpitoon. – Taimikoista kehitetään erirakenteisia ja sekapuustoisia. Neljä vuotta sitten istutetussa kuusen taimikossa kasvaa myös koivua ja muita lehtipuita. Niistä on varaa valita kasvatettavaksi jätettävät puut. Kainiemi toteaa, että biodiversiteetti on jo nyt paljon korkeampi kuin tiheässä uudistuskypsässä kuusikossa. Taimikosta voidaan kehittää erirakenteinen metsä. - Jatkuvan kasvatuksen systeemi toimii, kun alku on hyvä. Usein käytännössä on kuitenkin ensin tehtävä uudistushakkuu, sillä muuten lisääntyvät tuulituhot ja metsäkoneitten aiheuttamat tuhot juuristolle vähentävät jäljelle jäävän metsän hiilinielua. Kainiemi on suunnitellut merkitsevänsä luontopolun kiertämään niemeä. Polun varrella kulkija pääsisi tutustumaan suojeltuihin metsiin ja metsänhoidollisiin kohteisiin. Näissä kohteissa kaikki näkisivät millainen metsä on hyvä hiilinielu ja millaisessä metsässä on korkea biodiversiteetti - nehän eivät aina kulje käsi kädessä. Pökkelöpuut tarjoavat pesimä- paikkoja useille lintulajeille. Mitä on ympäristötuki? • Kuuluu vapaaehtoiseen metsien suojeluohjelmaan (METSO) • Maksetaan Metsäkeskuksen kautta Metka-tukena • Ympäristötukisopimus tehdään 10 vuoden määräajaksi kerrallaan • Tuki määräytyy pääosin kohteen puumäärästä • Tukea myönnetään metsälain 10 §:n erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseen, sekä METSO-ohjelman elin- ympäristöjen turvaamiseen. • Kohteiden tulee olla vähintään luonnontilaisen kaltaisia, eli metsänkäsittelystä tulee olla vuosikymmeniä aikaa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=