Lunastuslain muutokset konkretisoituvat sähköverkkohankkeissa. Kansallisella tasolla sähkönsiirrosta vastaa verkkoyhtiö Fingrid, joka vahvistaa parhaillaan kantaverkkoa ympäri Suomea. Kaikki kantaverkkohankkeissa maksettavat korvaukset määritellään lunastusmenettelyssä, vaikka maapohja jääkin maanomistajan omistukseen. Hausjärven Hikiä on yksi kantaverkon solmukohdista. Parhaillaan käynnissä olevia Fingridin hankkeita ovat Hämeessä ja Uudellamaalla Alajärvi–Hikiä, Hausjärvi–Anttila, Anttila–Länsisalmi sekä Hikiä–Inkoo. Rakentamisvaiheen loppupuolelle on edennyt Huittinen–Forssa-väli. Alajärvi–Hikiä-välillä tehdään parhaillaan ennakkohaltuunoton sopimuksia. Ennakkohaltuunottosopimuksella maanomistaja luopuu oikeudestaan valittaa lunastusluvasta, mutta oikeudet korvauksiin ovat ihan samanlaiset kuin heillä, jotka ennakkohaltuunottoon eivät suostuneet. Sähköverkkohankkeiden seurantaryhmissä on MTK:n edustajia, joten palautetta ja kysymyksiä linjoihin liittyen kannattaa esittää myös meille. Toinen asia on sitten ns. kaupalliset sähkölinjat, esimerkiksi tuulivoimapuiston ja kantaverkon väliset siirtolinjat. Näissä koetaan lunastuskorvaustason noston jälkeenkin epäoikeudenmukaisuutta. Tuulivoimapuiston alueella maanvuokrasopimuksen tehneet hyötyvät hankkeesta taloudellisesti. Nykyinen hallitus on luvannut tehdä selvityksen sähkömarkkinalain toimivuudesta ja muutostarpeista ja tätä selvitystä me edunvalvojina pyrimme vauhdittamaan. Yhteiskunnan sähköistäminen väestön keskittyessä EteläSuomeen ja isojen kaupunkien kupeeseen tuo kuitenkin väistämättäkin haitat ja hyödyt eri alueille. 19 EDUNVALVONTA Valmistaudu vaatimaan markkinaarvoon perustuvaa korvausta 25 % korotuksella. Rakenna korvausvaatimuksesi aina korkeimman markkina-arvon mukaisesti. Metsän arvomäärityksen osalta laske, mikä arviointimenetelmä tuottaa parhaan lopputuloksen (mm. summa-arvo, tuottoarvo, kauppaarvo). Oleellista on perustella vaatimuksesi laadukkaasti. Kiinnitä huomiota korvausrakenteisiin ja vaadi erittelyä kohteen-, haitan- ja vahingonkorvauksista. Vaadi puusto kohteenkorvaukseksi. Arvioi, toteutuuko asunto- ja elinkeinotakuu tapauksessasi ja vetoa tähän, mikäli sinulle aiheutuu haittaa esimerkiksi metsäelinkeinon näkökulmasta. Laske, kannattaako puuston poistosta tehdä sopimus toimijan kanssa ennen lunastustoimitusta vai jättää puusto toimituksen arvioitavaksi. Käytä tarvittaessa metsänhoitoyhdistyksen tai MTK:n asiantuntija-apua. Aiemmin yleisenä tapana oli tehdä hankintakauppa, jossa lunastaja maksaa hakkuu- ja korjuukustannukset. Puukaupasta maksetaan tällöin veroa 30-34 prosenttia. Jos metsänomistaja ei tee puukauppaa eikä ota puita itselleen, hän voi vaatia puuston arvon maksettavaksi lunastuskorvauksena. Tällöin kantohintoihin lisätään 25 % korotus ja verotus tapahtuu 6 % veroasteella. Lunastuskorvauksista maksettava lopullinen vero on 6 %, koska lunastuskorvauksiin voidaan tehdä korotettu 80 % hankintameno-olettama. Laskelmien perusteella useimmissa tapauksissa lunastuskorvaus on metsänomistajalle kannattavampi vaihtoehto. Satoja kilometrejä uutta johtoaluetta Hämeessä ja Uudellamaalla Teksti Asta Sarkki, kenttäpäällikkö ǀ MTK Metsänomistajat Muistilista neuvotteluissa toimijoiden kanssa sekä viranomaismenettelyissä MTK järjestää jäsenilleen marraskuussa 4.11. alkaen webinaarisarjan, jonka aiheita ovat rakentamislaki, lunastuslaki, malminetsintä ja kaivoksen perustaminen, sähköverkon reservimarkkinat ja akku- kontit. Tervetuloa linjoille oppimaan lisää ja jakamaan omia kokemuksia!
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=