hän on innokas metsästäjä. – Kauriita, peuroja ja hirviäkin on tässä nyt pyörinyt. Rusakkoja olen ampunut viime syksynä useita ihan tästä nurkilta. Ja kauriit tuppaavat käyttämään noita samoja hankauspuita, eli kun sen vioittuneen haavan jättää paikalleen, kauriit jättävät muut puut rauhaan, Rannikko tietää. Isän perintöä Ensimmäiset visakoivut Rannikon metsiin istutettiin vuonna 1997. – Talon takana metsässä oli tehty hakkuu ja aukko piti istuttaa rauduskoivulle, mutta taimet loppuivat kesken. Rauduskoivun taimet olivat tuona keväänä Suomesta loppu, mutta lupasivat metsänhoitoyhdistykseltä kuitenkin jotain toimittaa ja kyselivät sitten, että otatko tämmöisiä siemenviljelmän visarauduskoivuja. Ja isähän otti, kun ilmeisesti halvalla sai, Rannikko kertoo. Koivikko sai kasvaa rauhassa ja koko visa-asia vähän unohtuikin. Jossain vaiheessa ensiharvennuspuista klapeja tehdessä Rannikon isä nykäisi kauniisti visoittuneen tyvipöllin kasasta syrjään ja kysäisi pojaltaan, mitäs tämä näille meinasi tehdä. Visat halkaistiin sitten moottorisahalla erikseen kuivumaan ja odottelemaan jatkokäsittelyä. Kohta 30-vuotiaat visakoivut alkavat olla paksuimmillaan rinnankorkeudelta 30 sentin läpimittaisia. Päätehakkuun aika voi koittaa melko pian. Tähän mennessä kaikki erikoispuut, eli lähinnä harvennuksista kertyneet rungot, ovat menneet omaan jatkojalostukseen. Taito ja into puuesineiden tekoon kulkee isän suvussa. – Vaari oli kylällä kuulu pahkaesineiden tekijä. Kun esittelin isälle itse tekemääni koivupuista astiaa, hän totesi, että ”jaahas, se hyppäs vaan yhden sukupolven yli”, Rannikko naureskelee. Harrastus, joka vie mennessään Rannikolla on kaikki tarvittavat puutyökoneet liikuteltavina, sillä hän tekee mieluiten puutyöt ulkona. Visasta onkin syntynyt toinen toistaan upeampia koriste- ja käyttöesineitä kravateista tarjottimiin ja rannerenkaisiin. – Puutyöt olivat aluksi vastapainoa rankalle työelämälle, mutta on niitä tullut nyt tehtyä muutenkin. – Metsät pitää hoitaa ensin, muuta puuhaillaan sitten kun ennättää. Laajempaa nettikauppamyyntiä ei ole suunnitteilla, mutta messuilla ja markkinoilla puuesineitä on käyty myymässä monena vuonna. Rannikko laskeskelee, että klapien, koriste-esineiden ja joulukuusten myynnillä on viime vuosina katettu lähinnä metsätalouden työ- ja konekulut. Hakkuutulot ovat sitten jo sitä oikeaa tulosta. Metsänhoitoyhdistyksen jäsen Rannikko on ollut heti siitä asti, kun tila hänen omistukseensa siirtyi. Yhdistyksen kautta on hankittu taimia ja pistetty puukauppoja alulle, yhteistyö on sujunut metsäneuvojien kanssa oikein mallikkaasti. Ja saahan yhdistystä kiittää myös tavallaan vahingossa alkaneesta visakoivujen kasvatuksesta. Lue lisää visakoivun kasvatuksesta: www.visaseura.fi 21 METSÄNOMISTAJA Rannikon sorvaamia käyttöesineitä, joiden materiaalina on käytetty oman metsän visakoivua. Visakoivujen ja joulukuusien yhteiskasvatusta. Visakoivusta karsitaan paksuimpia oksia, jotta tyvitukista tulisi oksaton.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=