1 UusiMetsä Metsänhoitoyhdistys Uusimaan jäsenlehti 1/2024 Sivu 4 Sivu 12 Sivu 23 Hoidetusta taimikosta enemmän tukkia Metsänomistajalle korvaus luonnonhoitotyöstä Puukaupan kilpailutuksella tuplatulot
2 Metsänhoitoyhdistys Uusimaan jäsenlehti 1/2024 Lehti ilmestyy kahdesti vuodessa. Lehdessä Etelä-Suomen alueen yhdistysten yhteisiä juttuja. Päätoimittaja: Saija Peltola, saija.peltola@mhy.fi, 040 765 0166 Toimitussihteeri: Mari Sarvaala, Mhy Päijät-Häme, mari.sarvaala@mhy.fi, 044 342 0068 Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistys Uusimaan asiakasrekisteri Painosmäärä: 2832 kpl Kansikuva: Lapintiainen, Markku Wiik PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 4 Taimikonhoito Hoidetusta taimikosta saa rekkalastillisen enemmän tukkia 5 Vaalit: Hae näköalapaikalle metsäalan ytimeen 6 Puukauppa ja -markkinat Avain onnistuneeseen puukauppaan on ajoitus ja asiantuntija-apu 8 Yhteistyö: Lossilla puut pois saaresta 10 Yhteistyö Kuntametsät: Keskinäinen luottamus ja yhdessä suunnittelu kohdallaan 12 Edunvalvonta Metsänomistajalle kuuluu korvaus luonnonhoitotyöstä 14 Kysy metsäasiantuntijalta 17 Metsänomistajat-ristikko 18 Vapaa-aika Metsäalan eläkeläinen tekee potkukelkkailun edistämistyötä 21 Metsäomaisuus Metsän tarpeet infopakettiin 23 Palvelut Puukaupan kilpailutuksella jopa tuplatulot 24 Yhteystiedot Metsänomistajien kiinnostus ympäristötukeen on säilynyt hyvänä. Suuri osa ympäristötukea saaneista metsänomistajista haluaa solmia uuden 10 vuoden sopimuskauden tai tarjota uusia luontokohteita suojeltavaksi. Metsänomistajat tarvitsevat ympäristötuen hakemusten valmisteluun toimijoiden apua. Metsäalan toimijat valmistelivat ympäristötukihakemuksia viime vuonna yli 1 600 sopimushehtaaria. Metsänhoitoyhdistykset ovat merkittävä taho, jotka tekevät jo suuren osan hakemuksista. Neuvoja kannattaa kysyä omalta metsäasiantuntijalta. Muutosneuvottelujen seurauksena Metsäkeskus luopuu tänä vuonna ympäristötukityöstä ja metsänomistajien henkilökohtaisesta neuvonnasta. Metka tuo pieniä muutoksia ympäristötuen hakuun Ympäristötuen laskenta säilyy uudessa metsätalouden kannustejärjestelmässä metkassa entisellään. Laskennassa käytettävät keskikantohinnat nostavat tuen määrää kaikissa maakunnissa. Uutta ympäristötuessa on lahopuusta maksettava kannustinkorvaus. Kannustinkorvaus on enintään 20 prosenttia tuesta. Kuollutta puuta pitää olla kannustinkorvaukseen laskettavalla kuviolla vähintään 10 kuutiometriä ja hehtaarilla 20 kuutiometriä. Hakemusten valmistelutyön kohtuullisiin kustannuksiin voidaan jatkossakin myöntää valmistelukorvausta enintään 20 prosenttia maanomistajalle maksettavasta ympäristötuesta. Luonnonhoidon tukiin on tänä vuonna varattu rahoitusta yhteensä 14,5 miljoonaa euroa. Ympäristötukeen osoitetaan varoja noin 12,3 miljoonaa euroa. Varojen käyttöä seurataan vuoden edetessä ja siirrot eri työlajien ja maakuntien välillä ovat mahdollisia tarpeen mukaan. Ympäristötukihakemusten valmistelu siirtyy metsäalan toimijoiden työksi Metsäkeskus ei enää valmistele ympäristötukihakemuksia metsänomistajille, vaan jatkossa ainoastaan myöntää tukia. Tämä tuo työsarkaa metsänhoitoyhdistyksille.
3 Tämä vuosi tulee olemaan suomalaisille metsänomistajille suurien valintojen vuosi. Alkuvuodesta käydyissä vaaleissa kansalaiset valitsivat uuden presidentin maallemme tilanteeseen, jossa maailmassa ollaan uusien, tuntemattomien haasteiden edessä. Vaaleissa nähty äänestysaktiivisuus osoitti kansalaisten halun vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen. Suomalaisilla metsänomistajilla on mahdollisuus tulevana syksynä osoittaa samanlaista aktiivisuutta vaikuttaa omien metsäasioidensa päätöksentekoon. Tänä vuonna käydään metsänhoitoyhdistysten vaalit, joissa valitaan yhdistyksien valtuustoon uudet päättäjät. Yhdistyksen tärkein tehtävä on ajaa jäsentensä etua ja auttaa metsänomistajaa hyödyntämään metsiään omien tavoitteidensa mukaisesti. Tähän tarpeeseen yhdistys vastaa olemalla metsänomistajan oma luottokumppani ja lähitukihenkilö kaikissa metsäasioissa. Toiminnallamme pyrimme jatkossakin huolehtimaan siitä, että metsäasioiden hoito olisi helppoa ja esimerkiksi puukauppojen teko yhdistyksen avulla toisi jatkossakin metsänomistajalle parhaan mahdollisen hinnan. Yhdistys on metsänomistajia varten ja pyrimme olemaan apunasi metsään liittyvissä asioissa parhaamme mukaan. Tulevaisuudessa metsääsi kohdistuvat haasteet eivät tule vähentymään, päinvastoin, ne ehkä jopa lisääntyvät. Yleisessä keskustelussa esille nousevat vaatimukset ja mielipiteet metsien käytöstä ja mahdollisista rajoitteista tulevat nostamaan päätään aiempaa enemmän. Tähän täytyy metsänomistajien reagoida yhteisrintamana. Pelkkä edunvalvontajärjestön olemassaolo ei riitä, vaan jokaisen metsänomistajan panosta tarvitaan metsänomistajien yhteisten etujen ajamiseen. Valtuustossa olevat henkilöt käyttävät yhdistyksen jäsenten päätösvaltaa ja heidän tehtävänään on tuoda metsänomistamiseen liittyvät eri näkökulmat mukaan metsänhoitoyhdistyksen päätöksentekoon sekä käytännön toimintaan. Jotta kaikkien eri tavoitteiden omaavien metsänomistajien äänet tulisivat kuuluviin, tarvitaan laaja joukko erilaisia ehdokkaita. Kannustankin teitä kaikkia pohtimaan sitä, millaisena toivoisit yhdistyksen tulevaisuudessa toimivan ja kun palo vaikuttamiseen syttyy, niin lähtisit rohkeasti ehdolle valtuuston jäseneksi. Hyvää alkanutta kevättä! Jokaisen metsänomistajan panosta tarvitaan yhteisten etujen ajamiseen. JOHTAJALTA Vaaleilla vaikuttamisen vuosi Saija Peltola, johtaja | Mhy Uusimaa
4 METSÄNHOITO - Hoidetusta taimikosta mitataan hurjia kasvulukuja. Esimerkiksi paksuuskasvu voi olla 30 prosenttia suurempi kuin hoitamattomassa taimikossa, Metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäasiantuntija Mikko Sairanen kertoo. Metsänomistajan tilipussia taimikonhoito lihottaa ensimmäisestä hakkuusta lähtien, sillä hoidetusta ensiharvennusikäisestä metsästä korjataan jo tukkeja. Toisessa harvennuksessa puukauppatili voi olla kaksinkertainen, ja päätehakkuukohteelta tukkia kertyä rekkakuormallinen enemmän hoitamattomaan metsään verrattuna. Taimikonhoito ei pelkästään lihota metsänomistajan tilipussia, se myös saa rahat kilahtamaan tilille aikaisemmin. - Taimikonhoito lyhentää metsän kiertoaikaa. Esimerkiksi hoidetussa tuoreen kankaan kuusikossa päätehakkuu voidaan tehdä jo 60 vuoden iässä, Sairanen sanoo. Varhaisperkaus kannattaa tehdä ajallaan Taimikonhoito tehdään yleensä kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen raivauskerta, eli varhaisperkaus, tehdään, kun istutustaimet ovat suunnilleen metrin pituisia. Toinen raivauskerta, eli taimikonharvennus, on edessä, kun kuuset ovat 3–4-metrisiä ja männyt 5–6-metrisiä. - Näistä kahdesta varhaisperkaus on vielä taimikonharvennustakin tärkeämpi. Se ei saisi viivästyä vuottakaan. Jos se tehdään liian myöhään, kasvutappiot voivat olla valtavat. Rehevillä mailla varhaisperkaus alkaa olla ajankohtainen, kun istutuksesta on kulunut keskimäärin viisi vuotta. Taimikonharvennuksen aika on, kun kasvatettavat taimet ovat 10–15-vuotiaita, pohjoisessa hieman myöhemmin. Muista tuki ja verohyöty taimikonhoidolle Taimikonhoitoon ja varhaishoitoon on saatavilla metsätalouden kannustejärjestelmän metka-tukea. Tuen määrä on 200 euroa hehtaarille. Tukikelpoisia ovat kaikki 0,7-12,0 metrin mittaiset havupuiden taimikot ja nuoren metsän hoitokohteet (lehtipuut 15 metriin asti), jos niihin ei ole saatu kemera-tukea viiden vuoden sisällä. Vaatimusta järeydestä tai poistettavien puiden määrästä ei enää ole. Verovähennyshyödyn ja metkatuen jälkeen oikeaan aikaan teetetyn taimikonhoidon hehtaarikustannus jää Sairasen mukaan maltilliseksi. - Mitä enemmän taimikonhoito viivästyy, sitä kalliimmaksi se tulee. Muutaman vuoden viivästys voi työn vaikeutuessa kaksinkertaistaa hoitotyön hinnan. Hoidetusta taimikosta saa rekkalastillisen enemmän tukkia Vielä joitain vuosia sitten metsänomistajia ohjeistettiin varhaisperkauksessa raivaamaan maahan kaikki lehtipuuvesakko. Vaan ei enää. Nykyään on suositeltavaa jättää siemensyntyisiä rauduskoivuja taimikkoon jo varhaisperkausvaiheessa. Sopiva lehtipuuosuus taimikossa on noin 10-20 prosenttia. Vanha ohje perustui havaintoon, jonka mukaan nopeakasvuiset lehtipuut haittasivat istutustaimien kasvua ja vaurioittivat niiden latvakasvaimia. Tuoreet tutkimukset ovat paljastaneet, että kasvuero kuuseen on merkittävästi pienentynyt. Vaikka koivu alussa kasvaa kuusta rivakammin, kasvuerot tasaantuvat nopeasti ja 10-metrisinä kuuset kasvavat jo koivuja nopeammin. Ilmiötä selittävät jalostus sekä parantuneet viljelykäytännöt. Taimikonhoidon vaikutukset näkyvät puustossa jo muutamassa vuodessa ja hyödyt ulottuvat koko kiertoajalle. Marja Kalpio Muhkea tukkitili edellyttää, että taimikon varhaishoito on tehty ajoissa, sillä taimikonhoidon laiminlyöntiä ei voi korvata myöhemmin. Siemensyntyisiä rauduskoivun taimia jätetään taimikkoon
5 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Nyt jäsenetutilaukseen kuuluu myös Metsälehti Digi (arvo 142,80 €) TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 95 € Norm. 166,50 €, etusi 71,50 € HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Mhy:n valtuustovaalien ehdokasasettelu alkaa 2.6. jatkuen lokakuun alkuun. Varsinainen äänestys on 6.– 27.11.2024. Ehdokkaaksi asetutaan sähköisen palvelun kautta. Itse äänestys tapahtuu perinteiseen tapaan kirjeäänestyksenä tai sähköisesti. Ehdokkaan tulee olla vähintään 18-vuotias metsänhoitoyhdistyksen varsinainen jäsen tai osakas kiinteistössä, joka on yhdistyksen varsinainen jäsen. Lisäksi vuoden 2024 jäsenmaksu pitää olla maksettu ehdokasasettelun päättymispäivään mennessä. Meillä metsänomistajat päättävät Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien omia yhdistyksiä. Metsänhoitoyhdistyksessä valtuusto toimii jäsenten edustajana. Se tuo metsänomistajien toiveet ja tavoitteet metsänhoitoyhdistyksen päätöksentekoon sekä käytännön toimintaan. Valtuusto valitsee keskuudestaan hallituksen. Valtuusto kokoontuu minimissään sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. Valtuustossa pääsee kehittämään yhdistyksen toimintaa, saa lisätietoa vierailevilta asiantuntijoilta sekä tietoa metsäalan ytimestä. Valtuuston tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen vahvistaminen. Se päättää jäsenmaksun määrästä, hyväksyy sääntömuutokset ja strategian. Suomessa on tällä hetkellä 52 metsänhoitoyhdistystä. Yhdistykset perustettiin aikanaan, jotta metsänomistajilla olisi yhteisvoimin enemmän hintaneuvotteluvoimaa puunostajia vastaan ja metsät pysyisivät hyvässä kasvukunnossa. Tätä tärkeää tehtävää jatkamme edelleen. Olisiko nyt sinun vuorosi vaikuttaa oman yhdistyksesi toimintaan? VAALIT Hae näköalapaikalle metsäalan ytimeen Teksti Mari Sarvaala, kehittämispäällikkö | Mhy Päijät-Häme Alkavana vuonna on metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit. Asioista päättämään valitaan uudet valtuutetut seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
6 PUUKAUPPA JA – MARKKINAT Valtakunnallisesti puukauppa on alkanut aktivoitua alkuvuodesta, vaikka onkin jääty jälkeen edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vuonna 2023 alkuvuoden puukauppa oli ennätyksellisen vilkasta, mutta hyytyi loppuvuodesta. Uudesta viriämisestä kertoo puun hintatasojen nouseminen ja puun ostajien markkinoinnillinen panostus. Metsänomistajaa hämmentää puun ostajien suorien yhteydenottojen lisääntyminen. Hämmennystä lisää myös metsäyhtiöiden laajat markkinointikampanjat. Tällöin kannattaa muistaa, että niiden tarkoitus on yksinkertaisesti palvella vain yhtiöiden omia etuja, ei lähtökohtaisesti metsänomistajan etuja. Metsäyhtiöiden markkinointi kohdentuu esimerkiksi takuuhintoihin, joiden ympärillä leijuu epämääräisyys niistä maksetuista korvauksista. Viime vuonna alkuvuodesta tehdyissä puukaupoissa yksittäinen takuuhintakauppa ei välttämättä tuonut lisäkatetta, sillä hinnat nousivat kesään mennessä, mutta tippuivat loppuvuotta kohden. Huomattavasti tärkeämpää olisi ollut puukaupan ajoittaminen oikein ja puukauppojen kilpailuttaminen. Läpinäkyvä korvaus monimuotoisuudesta Metsäyhtiöiden markkinointi kohdentuu myös monimuotoisuutta lisääviin toimiin. Tämä on ehdottoman hyvä asia, että puukaupan yhAvain onnistuneeseen puukauppaan on ajoitus ja asiantuntija-apu Teksti Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Bonusten arvo on kuitenkin kosmeettinen, sillä jättöpuista maksettava hinta jää suhteellisen alhaiseksi. Puukauppaa suunnitellessa on hyvä tiedostaa onnistumisen reseptit. Yksittäisissä onnistuneissa puukaupoissa merkittävinä tekijöinä on puusta saatu korvaus sekä hyväksi koettu palvelulaatu. 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2023 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 8/2024 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Ensiharvennus 45,86 46,61 31,52 20,97 21,46 21,18 Harvennushakkuu 68,20 68,94 47,24 26,67 27,30 26,52 Uudistushakkuu 74,61 75,15 60,43 26,77 28,92 28,61 Pystyhakkuut yhteensä 72,92 74,16 56,07 26,34 27,94 26,81 Lähde: Metsäteollisuus ry. Mari Sarvaala
7 Tiekartta osoittaa suuntaa maa- ja metsätalouden kehitykselle muuttuvassa toimintaympäristössä. Se koostuu tutkimustiedosta sekä siihen perustuvista järjestöjen tavoitteista ja toimenpiteistä. Metsänomistajille se tarjoaa keinoja puuntuotannon yhteydessä toteutettaville monimuotoisuutta lisääville toimille. Talousmetsissä luonnonhoitotoimilla voidaan merkittävästi vaikuttaa metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin seuraavien 30 vuoden aikana. Lehtipuuston määrää voidaan lisätä tuntuvasti, kuolleen puun tilavuutta voidaan kasvattaa ja säästöpuiden lukumäärä voidaan kaksinkertaistaa nykytasosta. Metsien lisäsuojelu on tehokkain, joskin samalla kallein keino lisätä metsien monimuotoisuutta edistäviä rakennepiirteitä. Tiekartan toimeenpanon onnistumisessa ratkaisevana tekijänä on luontoarvomarkkinoiden muodostuminen, jossa metsänomistajat ovat keskeisessä ominaisuudessa tuottaen luontopalveluita korvausta vastaan. Luonnon monimuotoisuuden tiekartan toteutuksessa metsänomistajat keskiössä Tuottajalähtöinen (MTK ja SLC) luonnon monimuotoisuuden tiekartta julkaistiin 1.2.2024. Kalle Karttunen 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 Vuosi 2023 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,81 28,61 26,52 21,18 27,94 28,92 27,30 21,46 26,34 26,77 26,67 20,97 56,07 60,43 47,24 31,52 74,16 75,15 68,94 46,61 72,92 74,61 68,20 45,86 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 8 / 2024 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 Vuosi 2023 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,81 28,61 26,52 21,18 27,94 28,92 27,30 21,46 26,34 26,77 26,67 20,97 56,07 60,43 47,24 31,52 74,16 75,15 68,94 46,61 72,92 74,61 68,20 45,86 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 8 / 2024 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu teydessä voidaan saada korvamerkittyä korvausta monimuotoisuutta lisäävistä toimista. Tämän bonuksen, kuten monien muidenkin vastaavien bonusten, arvo on kuitenkin kosmeettinen, sillä jättöpuista maksettava hinta jää suhteellisen alhaiseksi. Luontoarvomarkkinoiden avaaminen on kuitenkin erittäin tervetullut lisä puumarkkinoille. Metsänomistajalähtöinen monimuotoisuuden lisääminen osaksi puukaupallisia toimia vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että monimuotoisuutta lisäävät toimet tulee osaksi yleisiä puukauppasopimuksia ja niiden korvaustasoa ruvetaan seuraamaan. Apua metsänhoitoyhdistyksestä Epävarmuus ja läpinäkymättömyys puukaupan käytänteissä sekä puukauppatapojen ja korvaustasojen lisääntyminen vahvistavat huomattavasti metsänhoitoyhdistysten puukaupallisten palveluiden tarvetta, merkitystä ja kysyntää. Metsänomistajalähtöisen puukaupan ajoittaminen, puukaupan kilpailuttaminen ja tarjousten vertaileminen sekä puukauppasopimusten edunvalvonnan takaaminen avaavat metsänomistajille onnistuneimman puukauppatilin tänäkin vuonna.
8 YHTEISTYÖ Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen korjuupalvelulla oli loppuvuodesta erilainen savotta, kun puuta korjattiin saaresta. Työmaana oli harvennuksista koostuva leimikko, kooltaan toistakymmentä hehtaaria. Hakkuukohteet sijaitsivat Kuhmoisten Haukkasalon saaressa ja puut kuljetettiin mantereelle lossilla. Lossi kulkee 1,2 kilometrin matkan Raiskasselän yli Päijänteellä. Vesimatka vie rantautumisineen 25 minuuttia ja Kuhmoisten keskustaan kestää saaresta lähes tunti. Jaettuja kustannuksia kuljetuksesta Haukkasalon saaripalstan omistava lahtelainen Heikki Kaitila otti viime syksynä yhteyttä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeeseen harvennushakkuiden merkeissä. Kaitila on pitkän linjan metsänomistaja ja tehnyt itsekin paljon erilaisia metsätöitä. – Olen käyttänyt hakkuissa metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelua vuosia. Itse suunnittelen leimikot ja merkkaan puita. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupäällikkö Antti Alhola kuvaa työmaata muuten normaaliksi korjuupalvelun työmaaksi, mutta kuljetus muodosti lisäkustannuksia. – Koska saari on asuttu ja sinne kulkee lossi, työmaa saatiin tehtyä helposti. Verratuna, jos jouduttaisiin tekemään jäätie tai tilaamaan erillinen lautta kuljetuksiin. – Kuljetuksen kustannuksia syntyi nupilla telaamisesta, kun jokaiselle kuormalle oli lossimaksunsa. Metsänomistaja maksoi tukkiauton lauttamaksut, koneurakoitsijoiden kulkemisen kustannukset hoiti yhdistys. Käytetty aika on myös rahaa, kuljetus tehtiin tuntityönä. Aikaavievää puunkuljetusta Havetrans oy:n yrittäjä Joona Haverinen kuljetti puuta Haukkasalosta mantereelle ja edelleen käyttöpaikkoihinsa. Haverinen kertoo haasteista. - Haukkasalon saari on hyvin mäkinen, ja syksyn lumet olivat painuneet tienpintaan niin, että tukkiauton renkaissa piti käyttää ketjuja. Puiden kuljetus saaresta oli aikaavievää, koko tukkirekan täyttäminen peräkärryineen vei aikaa reilu neljä tuntia. - Peräkärry jätettiin rantaan mantereen puolelle odottamaan, vetoauto tyhjänä lossiin, lossimatkat rantautaumisineen, saaressa ajoa useampi kilometri varastolle, puiden lastaus ja ajo takaisin rantaan, vetoauto täytenä lossiin ja puiden siirto nupista peräkärryyn. Yksi reissu vei 1,5 tuntia ja rekan täyttämiseen tarvittiin kolme keikkaa. Lossilla puut pois saaresta Teksti Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Kuvat Havetrans Oy Metsänomistaminen saaressa ei ole ihan mutkatonta. Saarisavotalla lossi tuli tutuksi tukkirekalle. Lossin kantavuuden takia puut jouduttiin telaamaan nuppikuormina.
9 Suomessa losseja on totuttu näkemään pääasiassa Turunmaan saaristossa ja Saimaalla. Valtaosa niistä liikennöi Väyläviraston alaisuudessa. Yksityiset lossit, kuten Kuhmoisten Haukkasalossa, ovat harvinaisia. Kuhmoisten Haukkasalo on Päijänteen saari, johon ei ole siltaa, vaan osa matkasta tehdään lossilla. Saaressa on 11 vakituisesti asuttua taloa ja 150 kesämökkiä. Siellä ollaan urheilullisia ja saaren erikoisuuksiin kuuluu muun muassa minigolf ja tekonurmikenttä. Lossi on liikennöinyt saaren ja mantereen väliä 30 vuotta, vuodesta 1993. Lossin omistaa tiekunta, sen käytöstä peritään jokaiselta ”autokunnalta” maksu. Lossi liikkuu aikataululla päivisin, tilauksesta öisin. Tiekunta saa valtiolta avustusta kuluja vastaan, suunnilleen 80 prosenttia kuluista korvataan. Harvinaisuus Päijänteellä Lossiin sai ajaa vain tukkiauton nupillisen verran puuta kerralla, koska lossin kokonaiskantavuus on 44 tonnia. Lastattuna tukkirekan nuppi painaa noin 35 tonnia. Odottamiseltakaan ei voinut välttyä: lossilla on muutakin liikennettä, eikä puuauto mahdukaan tai lossi voi olla juuri vastarannalla. Puut saatiin varastoitua mantereen puolelle pellolle, josta niitä voitiin kuljettaa toisella tukkiautolla eteenpäin. Haverinen itse keskittyi pelkkään puiden telaamiseen saaresta mantereelle. Liikkumista sään armoilla Lossilla on kaksi vakituista kuljettajaa ja yksi tuuraaja. Kolmannen polven haukkasalolainen, saaressa kasvanut ja edelleen asuva Lilja Järvinen on ollut lossin kuljettajana 14 vuotta, ”tulin kesätöihin”. Järvinen on tarkka lossin turvallisuudesta. – On puratettu kuormia. Silmällä pystyy jo katsomaan, onko liikaa painoa. Lossin uimisesta syvällä sen näkee. Tukkirekka on ajettava tarkasti lossiin, jotta lossin painopiste on oikein. Jo muutaman kymmenen sentin heitto voi olla liikaa, lossi kulkee vinossa tai nokka pystyssä, ”menee kuin ajokoira”. - Kovassa tuulessa on oltava tarkkana, sivutuuli on hankala. Jos on korkea kuorma päällä, niin siihen tuuli tarttuu ja työntää lauttaa sivuun. Kuormaa on joskus jouduttu purkamaan matalammaksi. Pahin tuulensuunta on kaakosta, koska silloin tuuli pääsee puhaltamaan pitkin pitkää Judinsalonselkää ja aallot nousevat korkeiksi. Silloin lossikuski Järvinen ei mielellään ota isoja ja painavia kuorma-autoja kyytiin. Järvinen on kokenut kaikenlaista vuosien varrella säihin liittyen. - Joskus myrskyssä salmeen on kerrostunut metrin kerros ahtojäitä, siinä ei liiku lossi eikä auto. Sumussa on eksytty, kun ei ole keväällä vielä kiinnitetty lossin ohjausvaijereita. Hankalimmat kelit on keväällä, kun jäätä on vielä, mutta se ei kanna enää autoja. Silloin kaivinkone ajetaan lossiin ja kone rikkoo jäätä lossin edestä, jotta vesiväylä saadaan avoimeksi. Haukkasalon lossi on nyt talvitauolle, ja saareen kuljetaan autoilla jäätietä pitkin. Rospuuttoaikana kulkuvälineinä ovat moottorikelkka ja mönkijä. Heikoilla jäillä jäädään kotiin, hengellä ei leikitä. Haukkasalon lossilla tukkiauto oli vakioasiakas monta viikkoa. Jäätä alkoi jo muodostua Päijänteelle, mutta lossin kulkuväylä pysyi vielä auki.
10 YHTEISTYÖ - Aivan loistavasti, vastaa Lohjan kaupungin metsien hoidosta vastaava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen, kun häneltä kysyy, miten yhteistyö Metsänhoitoyhdistys LänsiUusimaan kanssa sujuu. - Metsänhoitoyhdistys vastaa metsänhoitosuunnitelmista ja toteuttaa hoitotoimenpiteet. Me kilpailutamme päätehakkuut mhy:n kautta. Parhaillaan Lohjan metsänhoidossa eletään suvantovaihetta. Tekeillä on uusi metsänhoitosuunnitelma, joka perustuu kaupungin vuonna 2021 laatimaan metsänhoitostrategiaan. - Vuonna 2014 laadittu edellinen hoitosuunnitelma korvataan uudella. Sitä laaditaan tänä keväänä kolmatta vuotta ja se on nyt valmistumassa. Lohjan kaupungin talousmetsien tuottotavoite on Puustisen mukaan noin 200 000 euroa vuodessa. - Päätehakkuut ovat saaneet odottaa metsänhoitosuunnitelman valmistumista. Katsotaan mitä siinä suositellaan. Odotan innolla uutta suunnitelmaa. Metsän on näytettävä metsältä Kaupungin metsien silmäterä on Lohjan keskustan halkaiseva Lohjanharju. Valoisa mäntymetsä on lohjalaisten tärkein liikunta- ja virkistysalue. - Harjumetsän hoidossa olisi tarve raivata kuusikkoa, mutta sekin on saanut odottaa uutta suunnitelmaa. Kaupunki ei voi hyödyntää kaikkia talousmetsiään samalla tavalla kuin yksityiset maanomistajat. Teiden varsilla ja taajamien lähellä maisemalliset arvot ja viihtyisyys on otettava huomioon. - Metsän on näytettävä metsältä, toteaa Kirsti Puustinen. Lohjan tuoreen metsästrategian mukaan muun muassa metsien virkistys- ja suojelutavoitteita painotetaan aiempaa enemmän tulostavoitteita kuitenkaan unohtamatta. Metsänhoidossa pyritään pitkäjänteisyyteen ja entistä tarkempaan erilaisten metsälohkojen täsmäkäsittelyyn sekä monimuotoisuuden vaalimiseen. Keskinäinen luottamus ja yhdessä suunnittelu kohdallaan Teksti ja kuvat Kari Sallinen Uusi strategia ja metsänhoitosuunnitelma siivittävät Lohjan kaupungin ja Mhy Länsi-Uusimaan metsäyhteistyötä. Lohjan kaupungissa riittää metsää sekä vesistöä, esittelevät Kirsti Puustinen ja Juho Tiainen.
11 Suunnittelemme yhdessä ja toimimme pikaisesti Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa tekee vuosittain ehdotuksen kaupungin seuraavan vuoden hakkuista ja hoitotöistä. - Pohdimme yhdessä mikä olisi tietylle metsälle järkevää ja suunnittelemme toimenpiteet, sekä toteutamme ne, on sitten kyse hakkuista, maisematyöluvista tai lausunnoista, kertoo pohjoisen Lohjan metsäasiantuntija Juho Tiainen. - Kaupunki käsittelee ehdotukset omassa organisaatiossaan ja päättää lopullisesta toteutuksesta. Me kilpailutamme myyntikohteet sekä teemme metsänhoitotyöt, muokkauksen, istutuksen, taimikonhoidon ja harvennushakkuun. - Teemme parhaamme kaupungin hyväksi. Kaupungin metsät on inventoitu vuosien saatossa hyvin, jonka tähden on helppo esimerkiksi paikallistaa arvokkaat luontokohteet, kuten liito-oravahaavat, Juho Tiainen kertoo. Yhteistyö on tiivistä ja välillä hyvinkin nopeaa. - Olemme valmiita toimimaan, jos tulee äkillisiä tarpeita, kertoo Lohjan taajaan asutun eteläisen alueen metsäasiantuntija Miika Mantere. - Hiljattain piti avata väyliä ja harventaa puustoa Muijalan alueelle tulevalle pientalorakentamiselle. Voi tulla pieniä toimenpiteitä, kuten lumenkaatopaikan raivausta tai puiden kaatoa aurinkopaneelien takia. -Yhteistyö on toiminut hyvin molemmin päin. Kun kaupunki luottaa meihin, on helppo toimia, Miika Mantere toteaa. Lohjan kaupungin johtava puutarhuri Kirsti Puustinen ja Mhy Länsi-Uusimaan metsäasiantuntija Juho Tiainen ovat tyytyväisiä Lohjan metsien hoitoon. Lohjan metsät Lohjan kaupunki omistaa noin 2500 hehtaaria metsää. Siitä noin 70 prosenttia eli 1783 hehtaaria on talousmetsää. Lohjan kokonaispinta-ala 1109 neliökilometriä (110 900 hehtaaria). Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi 2021 uuden metsänhoitostrategian vuoteen 2050. Voimassa oleva metsänhoitosuunnitelma on laadittu 2014. Tänä vuonna on valmistumassa uusi metsänhoitostrategian mukainen hoitosuunnitelma. Lohjan strategian mukaiset metsäluokat: lähimetsät 936 ha (37 %), ulkoilu- ja virkistysmetsät 321 ha (13 %), talousmetsät 947 ha (37 %), arvometsät 8 ha, suojelualueet 335 ha (13 %). Lohjanharjun valoisa mäntymetsä on lohjalaisten tärkein liikunta- ja virkistysalue. Kuvituskuva. Minna Lautala
12 EDUNVALVONTA Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton metsälinjan kenttäpäällikkö Asta Sarkki tekee tiivistä yhteistyötä kolmen maakunnan metsänhoitoyhdistysten kanssa. Hänen toimintaaluettaan ovat Kanta- ja Päijät-Häme sekä Uusimaa. – Ajatuksena on, että metsänomistajan kontakti on yhdistyksessä ja että yhdistyksen toimihenkilö voi kysyä meiltä neuvoa tai ohjata metsänomistajan suoraan meille. Sarkin erityisosaamiseen kuuluvat kaavoitus ja maankäyttö. Suuri osa työajasta kuluu metsäalan sidosryhmätyössä kuten esimerkiksi ELY-keskusten työryhmissä. – Valmistelevissa työryhmissä tarvitaan tietoa siitä, miten metsänomistajuuden pitäisi näkyä päätöksissä. Kaavoituksen asiantuntemusta Sarkki pyrkii olemaan mukana maakuntien kaavoitusta valmistelevissa työryhmissä. Maanomistajilta tulee hänelle kysymyksiä muun muassa kaavalausunnoista ja kaavan vaikutuksista sekä rajoituksista. MTK on kritisoinut sitä, että maa- ja metsätalousmaa nähdään maankäytön suunnittelussa raakamaana. Samaan aikaan esimerkiksi metsätalous elinkeinona ei ole kaikille kaavoitussuunnittelijoille tuttua. Sarkki rohkaiseekin metsänomistajia varhaiseen aktiivisuuteen. – Kaavasuunnitelmien tullessa näkyville valmistelua on tehty jo 1–2 vuotta. Vaikka suunnitellun asuinalueen rakentaminen alkaisi vasta 15 vuoden päästä, on sen maankäyttömuoto jo paljon aikaisemmin muutettu. Kaavoitetulla kohteella metsätalouden tukia ei enää makseta eikä metsälaki ole voimassa. Lunastuslaki on myötätuulessa Sarkki tapaa metsänomistajia lähinnä metsänhoitoyhdistysten valtuustojen kokouksissa. Yhteisiin keskusteluihin on viime aikoina noussut uusiutuva energia. – Viime vuonna puhutti aurinkovoima, johon liittyen meillä oli sopimuskommentoinnin palvelu. Voimaloita rakennetaan jo, vaikka aurinkovoimaa koskevaa lainsäädännöllistä säätelyä ei vielä ole. Tuulivoiman kohdalla maanomistajien huomio kiinnittyy sähkönjakeluun. 1970-luvulta periytyvään lunastuslainsäädäntöön pohjautuen linjojen haitta elinkeinolle saatetaan Sarkin mukaan kuitata muutamalla satasella. – Uskon kuitenkin, että lain muutostarpeesta on nyt poliittista yksimielisyyttä. Meillä on suuret toiveet tälle hallitukselle. Sarkki lisää, että korvauksia voidaan toki parantaa muutakin kautta kuin lunastuslainsäädännön puitteissa. Kohteesta aktiiviseksi toimijaksi EU-tason edunvalvonta kiinnostaa metsänomistajia. Sarkki sanoo pääsyynä olevan unionista tulleet moninaiset aloitteet, joiden valmisteluun heitä ei olla kutsuttu. – MTK:n tarkoitus on saada maanomistajat aktiivisina toimijoina mukaan, ei vain toimien ja määräysten kohteiksi. Monimuotoisuus ja luontokadon selättäminen sekä ilmastoasiat ovat kansallisen ja eurooppalaisen agendan kärkeä. Nyt monimuotoisuustoimista olisi vielä tehtävä metsänomistajalle kannattavia. – MTK on luomassa luontoarvomarkkinaa, johon sisältyy esimerkiksi ekologinen kompensaatio maanomistajille. Sarkki toivoo kentältä luottamusta ja aktiivisuutta. MTK tarjoaa runsaasti kunkin metsänomistajan omaa toimintaa ja tavoitteita tukevaa tietoa: koulutuksia, oppaita, sopimusmalleja ja markkinatietoa. – Olemme juuri julkaisseet monimuotoisuustiekartan. Siitä löytyy ajatuksia ja avauksia talousmetsien monimuotoisuustoimista vaihtoehtoineen ja kustannuksineen. Metsänomistajalle kuuluu korvaus luonnonhoitotyöstä Teksti ja kuva Annika Suvivuo Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä, lainsäädäntöhankkeisiin vaikuttaminen ja alueelliset hirvieläinkannan tavoitteet seuraaville kolmelle vuodelle. Siinä pari esimerkkejä MTK:n kenttäpäällikkö Asta Sarkin moninaisesta työmaasta edunvalvojana. – Mietin paljon sitä, miten jäsenemme hahmottavat työhöni kuuluvat asiat ja mikä heille olisi tarpeen, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Asta Sarkki.
13 LUONTO MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet päätöksesi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä on Suomen johtava metsämedia – Uutta metsää 365 päivää vuodessa. Tarjous on voimassa 20.12.2024 asti. Tilaa netissä! MT.FI/mhyjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 86,40 €) Kestotilauksen 1. jakso -40% 50€/6kk MT Metsä Digi (norm. 67,20 €) Kestotilauksen 1. jakso 40€/6kk -40% N:O 7 | 2023 MT.FI/METSÄ MAASEUDUN TULEVAISUUDEN AJANKOHTAISLEHTI METSÄSTÄ Sähköä kekseliäästi. Heikki Sassin voimalassa yhdistyvät tuulimylly ja aurinkopaneeli. 27 Itärajan uusi aita vaikeuttaa suurpetojen reittejä 16–20 Rajanylittäjät Suhdanne synkkeni Energiapuun vilkastunut kysyntä tuo helpotusta metsänomistajalle. 6–7 Tehoa korjuuseen Simulaattori huomaa kuljettajan pienet virheliikkeet. 24 N:O 7 | 2023 Jäsenetu! Metsien hoitoa ja käyttöä koskevien lakien ja asetusten joukko on suuri. Metsälaki ja sen 10 §:n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt lienevät tuttuja lähes kaikille. Lisää metsäympäristöä ja siellä toimimista koskevaa sääntelyä löytyy useista muistakin laeista, mm. vesilaista ja luonnonsuojelulaista. Lait asettavat luontokohteille vaatimuksia, joiden tulee toteutua, jotta niiden katsotaan kuuluvan lakien suojan piiriin. Esimerkiksi metsälain 10 §:n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen edellytetään olevan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Lisäksi niiden tulee erottua ympäröivästä metsäluonnosta selvästi ja olla pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Mikäli edellä luetellut kriteerit eivät täyty, ei kohde enää ole lain turvaama elinympäristö. Tällaisten kohteiden käsittelylle tulee kuitenkin vaatimuksia PEFC-sertifioinnista. PEFC suojaa lainsuojattomat PEFC-sertifiointi edellyttää, että myös luonnontilansa menettänyt luontokohde tulee huomioida metsänkäsittelyssä. Elinympäristöt, joiden luonnontilaisuus tai luonnontilaisuuden kaltaisuus on menetetty, tulee huomioida sertifioinnin vaatimusten mukaan metsänkäsittelyssä siitäkin huolimatta, että viranomainen (esim. Metsäkeskus) on todennut, ettei lainmukaisia esteitä tai vaatimuksia metsänkäsittelylle ole. Hyvä esimerkki sertifioinnin suojaamasta kohteesta on puro, jonka välitön lähiympäristö ei enää ole luonnontilainen tai sen kaltainen. Purouoman varteen tulee PEFC-sertifioidussa metsässä jättää suojakaista, jota koskevat vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, onko purouoma luonnontilainen vai ihmisen muuttama. Niin kutsuttujen lakikohteiden lisäksi PEFC-sertifiointi sisältää koko joukon erilaisia luonnonsuojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä, joiden osalta edellytetään niiden biologisten monimuotoisuutta luonnehtivien ominaispiirteiden säilyttämistä metsätalouden toimenpiteissä. Tällaisia sertifioinnin suojaamia kohteita ovat supat ja luontaisesti puuttomat tai vähäpuustoiset paahderinteet, ojittamattomat korvet, ojittamattomat lettorämeet ja ruohoiset sararämeet, lehtipuuvaltaiset lehdot, puustoltaan vanhat metsät sekä luonnontilaiset tulvametsät ja metsäluhdat. Lainsuojattomat luontokohteet Teksti Laura Harjunpää, juristi | MTK Metsänomistajat Luontokohteiden säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää muistaa sertifioinnin vaatimukset tilanteissa, joissa elinympäristö ei enää täytä lakivaatimuksia.
14 FAKTAA Kysy metsäasiantuntijalta Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa on metsänomistajalle helppo tapa tehdä puukauppaa. Pelkkä allekirjoitus riittää. Kun valtakirjakauppa on sovittu, Metsänhoitoyhdistys hoitaa kaiken leimikon rajaamisesta puukauppamaksuun asti ”avaimet käteen” -periaatteella. Valtakirjakaupassa on monta vaihetta. Ensin leimikko suunnitellaan, kilpailutetaan ja saapuneet tarjoukset vertaillaan puutavaralajeittain metsänomistajan puolesta. Tämän jälkeen metsänomistajan kanssa päätetään, kenen puunostajan kanssa kaupat tehdään. Kun leimikon hakkuu tulee ajankohtaiseksi, Metsänhoitoyhdistys ohjeistaa ja valvoo korjuutyön. Lopuksi tarkastetaan hakkuukoneesta saadut mittatiedot ja hyväksytään loppumittaustodistus. Valtakirjakauppa tuottaa myös muita yleishyödyllisiä asioita metsänomistajille. Esimerkiksi puukaupan kilpailuttamisella on tärkeä merkitys koko metsänomistajakunnan edun kannalta. Metsäyhtiöt yrittävät hankkia raaka-ainetta edullisesti tehtailleen. Tähän pyritään suorilla puukaupoilla ja sopimusasiakkuusohjelmilla. Ilman puukauppojen kilpailuttamista puumarkkinat eivät toimi avoimesti ja tehokkaasti. Lisäksi markkinoiden suhdanteet ja eri puutavaralajien kysyntä vaihtelee. Esimerkiksi nykyisin karsitun energiarangan hinta on noussut kilpailemaan kuitupuun kanssa. Kilpailuttamisella varmistetaan, että metsänomistaja saa mahdollisimman hyvän hinnan myymälleen puulle. Metsänhoitoyhdistykset myös keräävät valtakirjakauppojen yhteydessä tilastotietoa metsäyhtiöiden suorittamasta ainespuun katkonnasta eri puutavaralajeihin. Tätä tietoa käytetään apuna tarjousten vertailussa parhaimman hinnan määritykseen. Valtakirjakaupalla tehty puukauppa on kiireiselle metsänomistajalle fiksu tapa myydä puuta. Kaikki puukaupan vaiheet hoidetaan ammattitaidoilla ja paikalliset asiantuntijat tuntevat alueen ajankohtaisen puumarkkinan. Mari Sarvaala Mitä valtakirjalla tehty puukauppa käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on? Vastaajana metsäasiantuntija Antti Reinikainen, Mhy Kanta-Häme Valtakirjakaupoissa kerätään tietoa ainespuun katkonnasta eri puutavaralajeihin. Ennakkoraivaus tehdään, jotta koneellinen korjuu helpottuu sekä hakkuun tuottavuus paranee. Raivaus helpottaa konekuskia tekemään valinnat poistettavan ja kasvatettavan puuston välillä. Se parantaa korjuun laatua vähentämällä puustovaurioiden määrää sekä helpottaa uudistamistöitä. Ennakkoraivaus voi tehdä leimikosta myös puunostajan näkökulmasta houkuttelevamman ja se saattaa olla jopa kaupan edellytyksenä. Mikäli taimikonhoidot on tehty ajallaan ja riittävällä voimakkuudella, voidaan leimikon ennakkoraivaustarpeelta säästyä kokonaan. Ennakkoraivauksessa poistetaan hakkuualalta näkyvyyttä haittaava alikasvos sekä energia- tai ainespuuksi kelpaamattomat puut. Näiden puiden poisto vähentää puiden välistä kilpailua. Ennakkoraivaus olisi hyvä tehdä noin vuosi ennen suunniteltua hakkuuta, jotta raivattu puusto ehtii painua maata vasten. Ennakkoraivauksen yhteydessä on syytä miettiä, onko maanomistajalla mahdollisesti maiseman-, luonnon- tai riistanhoidollisia tavoitteita, minkä vuoksi olisi syytä jättää alikasvosta hakkuualalle. Miksi ennakkoraivaus tehdään ennen hakkuuta? Vastaajana metsäesimies Paula Pusula, Mhy Uusimaa
15 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija PEFC-sertifiointi Kilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/metsäsertifiointi Katso kaikki jäsenedut: mhy.fi/jasenedut tai käytä koodia MTK Hankintojen edut MTK:n neuvottelemat rahanarvoiset jäsenhinnat useilta eri toimijoilta. mtkhankinnat.fi Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuosittain lukuisia jäsenille ilmaisia webinaareja, kursseja ja tilaisuuksia. mhy.fi/tapahtumat Kilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! Oiva-jäsenportaali Oivasta löydät mm. jäsenkortin ja -laskut sekä verkko- opiston koulutukset www.mhy.fi/liity-jaseneksi/oiva- jasenpalveluportaali Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tuo rahanarvoisia etuja 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/metsäsertifiointi Katso kaikki jäsenedut: mhy.fi/jasenedut tai käytä koodia MTK Hankintojen edut MTK:n neuvottelemat rahanarvoiset jäsenhinnat useilta eri toimijoilta. mtkhankinnat.fi Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuosittain lukuisia jäsenille ilmaisia webinaareja, kursseja ja tilaisuuksia. mhy.fi/tapahtumat Kilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! Oiva-jäsenportaali Oivasta löydät mm. jäsenkortin ja -laskut sekä verkko- opiston koulutukset www.mhy.fi/liity-jaseneksi/oiva- jasenpalveluportaali Metsäsuunnitelma voidaan teettää jatkuvan metsänkasvatuksen mukaisesti. Jatkuvan metsänkasvatuksen taustalla voi olla erilaisia tavoitteita, kuten metsänhoidossa muutenkin. Päätavoitteena voi olla esimerkiksi metsästä saatava tuotto, luonnon monimuotoisuuden lisääminen tai virkistyskäyttö, jotka määrittelevät suunnitelmassa esitettäviä metsänhoidon toimenpiteitä. Jatkuvassa kasvatuksessa myös metsän nykyinen rakenne antaa vahvasti raameja metsäsuunnitelmalle. Paras lähtökohta jatkuvalle metsänkasvatukselle on valmiiksi erirakenteinen metsä, jossa kasvaa taimia, kuitu- ja tukkipuita. Tällaisissa metsissä voidaan toteuttaa poimintahakkuita, joissa poistetaan isoimpia tukkipuita ja huonolaatuisia puita sekä harvennetaan tiheitä pienten puiden ryhmiä. Hakkuun voimakkuuteen vaikuttaa metsänomistajan tavoitteet. Jos hän painottaa luontoarvoja, hakkuussa jätetään kasvamaan enemmän puuta ja myös isoja tukkipuita. Jos metsätilaa on hoidettu aiemmin tasarakenteisesti, metsänomistajan kanssa sovitaan siitä, millä tavalla metsää aletaan muuttaa erirakenteiseksi. Helpoiten tämä onnistuu taimikkovaiheessa, uudistuskypsissä puustoissa ja metsissä, joissa on puiden kokovaihtelua. Uudistuskypsissä metsissä voidaan toteuttaa hakkuita, joilla edistetään luontaista taimettumista. Hakkuutapoina voi olla esimerkiksi väljennys-, suojus-, pienaukko- tai kaistalehakkuu. Luontaisesti syntyvästä taimikosta voidaan kehittää hiljalleen erirakenteinen metsä. Vastaajana luonnonhoidon erityisasiantuntija Tiina Mansikkamäki, Mhy Päijät-Häme. Jatkuvan kasvatuksen metsäsuunnitelman tavoitteena voi olla luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Mari Sarvaala Olen miettinyt metsäsuunnitelman teettämistä. Onko mahdollista teettää metsäsuunnitelma jatkuvan metsänkasvatuksen mukaisesti?
16 75 % SUOMESSA ON 41 KANSALLISPUISTOA, JOIDEN PINTA-ALA ON 23 % 59 % METSÄMAAN NETTONIELU SUOMESSA KATTAA PÄÄSTÖISTÄ (ML. MAANKÄYTTÖSEKTORI) Mäntyvaltaisia 63 % Kuusivaltaisia 25 % Lehtipuuvaltaisia 10 % SUOMEN METSÄT TUOTTAVAT TULOJA JA VIRKISTYSTÄ Puutuoteteollisuus käyttää 29,2 milj. m³ ja massateollisuus 32,0 milj. m³ puuta. METSÄT PEITTÄVÄT YLI SUOMEN PINTA-ALASTA SUOMEN PUUSTON VUOTUISESTA KASVUSTA METSÄTEOLLISUUS KÄYTTÄÄ KESKIMÄÄRIN SUOMEN METSÄPINTA-ALASTA (SIS. METSÄ- JA KITUMAA) ON SUOJELTU 2,94 MILJ. HA ELI MIKÄ OLI 4,5 % KOKO KANSANTALOUDEN ARVONLISÄYKSESTÄ SUOMEN METSISTÄ ON 3,5 milj. 10,5 mrd. € Suurin osa virkistyskäytöstä tapahtuu kuitenkin yksityismetsissä. Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lähteet: Luke, Metsähallitus, Tilastokeskus, Ympäristöministeriö Koko lähdeluettelo: www.ptt.fi/julkaisut/metti/ Myös talousmetsät koostuvat kotimaisista puulajeista. 13 % Pellervon taloustutkimus 2023 1 milj. KANSALLISPUISTOJEN KÄYNTIMÄÄRÄ OLI 2022 HEHTAARIA VUONNA 2022 METSÄTALOUDEN JA METSÄTEOLLISUUDEN YHTEENLASKETTU ARVONLISÄYS OLI
17 Metsänomistajat -ristikko Oikea vastaus sivulla 20 KIHUT ÄKÄTÄ PÄÄTY YRTIT A E JUUSTO METSÄTILA KAISA PÄÄLUU ALIT U KENIA TARKOITUS JAKAA SOINTU NASA ASUTTU V TAPA M L K HIEHO OHDAKE KOKOPARTA LAATIA U AVATA AHAVAT U PARAS KIPALE ALAS UKAASI TASAN TOSI K LIHAS USVA M K TULI ALET KANTAMA U A VAAKARAITA A OLIJA TÄTI HAPERO HAVUT ASTE DAAMIT ITARUUS INHO NÄES AUTOT OKSA SOITTO YÖK! kapea määräys tunnoton tota niinku -kolmio lohkoa LAPSENI JATKAA NÄIDEN MAIDEN HOITAMISTA. IRROTTAA PINTAA KOIVUSTA SUOJAKSI SÄÄDETTY VARUSKUNTAPAIKKA HONATA LUKUISAT TOIMEENTULO KIRJAILIJA TUOMAS EHTOOHUVITUKSIA AMPUMAHIIHDOSSA ASIANTUNTIJANA NÄHTY MÄKÄRÄINEN KALLOA FARMI TAKAA AFRIKASSA KALLONEN AIE KULKUIHIN MOLLIHEIKOISTA JÄISTÄ TÄHYÄÄ MARSIIN -ELÄMYS LÄHIITÄÄ PUU TALLENNETTUJA SAUNASSA POIKIMATON MATKALLE MUKAAN KULTAHEIKKI OSAVALTIO SUUNNITELLA RAOTTAA LADATAAN TUULIA EGOISTINEN VAPAAAIKAA MESTARI "KPL" MILNEN HAHMO 2-2 LÄHINNÄ LATTIAA OIKEA MUSKELI VESILLÄ KIITTI! KIMINKINEN CURIE FREDRIKSSON KAUPOISSA MARJOJA TYKILLÄ HERJA JÄYHÄ ♀ ♀ PUISTOSEURALAISIA KITSAUTTA SELITTÄJÄN SANA www.sanaris. / laadinta Teemu Pallonen, toteutus Heli Kärkkäinen
18 VAPAA-AIKA Olemme Alajärven rannalla Hämeenlinnassa Tauno Hovilan kanssa. Bussi kaartaa reippaasti rannan parkkipaikalle, joka on aurattu jäälle. – Meinaako se tulla jäälle asti?! Mahtaako kantavuus riittää? Tai no, eiköhän tuo ole jäässä pohjaan asti, matalaahan siinä on. Bussi pysyy pinnalla ja sen kyydistä hyppää parikymmentä HAMKammattikorkeakoulun ulkomaalaisvierasta. He suuntaavat saman tien noin 170 potkukelkan rivistön luo, valitsevat oman kulkupelinsä ja katoavat eväsreput selässään aurinkoisena hohtavalle järvenselälle. Vapaasti lainattavat potkukelkat ja noin neljän kilometrin aurattu reitti järvellä ovat Hovilan ja hänen eläkeläiskavereittensa aikaansaannosta ja ajanviete, jota on jatkunut jo kohta kahdeksan vuoden ajan. Konevoimin metsässä ja laduilla Eläkkeellä oleva Hovila teki lähes koko työuransa metsäkoneurakoitsijana. Koneet ovat aina kiehtoneet. – Kun kansakoulusta pääsi niin saman tien alkoi liikkua tukkia tienvarteen. Ei siinä ehtinyt sen kummemmin kouluja käydä. Vuoteen 2000 asti tehtiin metsähommia veljen kanssa, lähinnä UPM:lle ja sen edeltäjille. Sitten veli kuoli ja sen jälkeen tein vielä 10 vuotta maansiirtohommia. Kokonaan eivät puuhommat ole jääneet eläkkeelläkään. Niistä kertovat muhkeat varastot polttopuuta katoksissa konehallien päädyissä. Metsänomistajaksi Hovila ei varsinaisesti tunnustaudu. – Ihan tuommoista tonttimetsäähän tuossa vaan on, mutta polttopuuta kuitenkin riittää sopivasti ja vanha Valmetti jaksaa klapikonetta pyörittää, Hovila myhäilee. Mutta mistä hän keksi potkukelkat, jotka ovat tuoneet jo julkisuutta ja arvostusta niin paljon, että viime syksynä Hovila sai jopa kutsun Linnan juhliin? - Hiihtomieshän minä aina olen ollut, Finlandiakin tuli aikanaan pari kertaa hiihdettyä. Mutta enemmän vietin aikaa Hämeenlinnan hiihtoseuran talkoohommissa, latukonetta ajaen ja Katumajärven jäätä hiihdon lähtöpaikaksi jäädyttäen. Kun koneet kerran olivat, tuli myös kotirantaan ja lähipelloille ajettua kyläläisten iloksi aina latu. Sitten oli vähän huonompia lumivuosia ja latua varten piti aurata lunta kasaan, jotta jäälle sai ladun. - Joku kaveri siinä keksi, että tuossahan voisi kokeilla luistelua. Luisteluun baana oli vähän liian epätasainen, ainakin hokkareille, mutta Metsäalan eläkeläinen tekee potkukelkkailun edistämistyötä Teksti ja kuvat Anne Rauhamäki | Jalkautus Innokas talkoolainen auraa baanaa ja pitää potkukelkkaparkkia Hämeenlinnassa Linnan juhlien arvoisesti. • Kelkkaradan lähtöpaikka osoitteessa Välliläntie 165, Hämeenlinna • Lainattavissa 170 eri aikakauden potkukelkkaa • Kuutamopotkukelkkailun tapahtuma 24.3. klo 17-22 Tauno Hovila 170 potkukelkasta riittää menopeli liikkujille neljän kilometrin radalle.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=