UusiMetsä Metsänhoitoyhdistys Uusimaan jäsenlehti 2/2024 sivut 8 sivu 12 Sivu 16–17 Tunnetko eri puukauppatavat? Hoidettuja metsiä kannattaa lannoittaa Olympia-ampujalle metsä on terapiaa Pauli Hämäläinen luottaa tehokkaaseen mhy-toimintaan sivut 4–5
2 AJANKOHTAISTA PÄÄTOIMITTAJA: Saija Peltola p. 040 765 0166 TOIMITUSSIHTEERI: Mari Sarvaala p. 044 342 0068 SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat Oy PAINOPAIKKA: Newprint Oy Painosmäärä 2825 kpl OSOITTEENMUUTOKSET: p. 019-687 4333 tai uusimaa@mhy.fi KANSIKUVA: Anne Rauhamäki Jäsenlehti 2/2024 PEFC/02-44-02 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Kerran neljässä vuodessa valittavien mhy-valtuustojen toimikausi päättyy tähän syksyyn ja uudet valtuutetut valitaan. Ehdokkaaksi on saanut ilmoittautua lokakuun alkupäiviin asti. Mhy-vaaleissa voit äänestää sähköisesti tai paperisella postiäänellä. Jokaiselle äänioikeutetulle mhy:n jäsenelle lähetetään vaalikirje postissa, jossa on ohjeet äänestämiseen ja äänestyslipuke palautuskuorineen. Lisäksi kirjeessä on tunnus ja salasana linkkeineen, joilla äänestäminen onnistuu sähköisesti. Sekä kirjeestä että mhy-vaalien nettisivujen ehdokasgalleriasta löydät kunkin yhdistyksen ehdokkaat. Netin ehdokasgalleriasta löytyy myös tarkemmat ehdokkaiden kuvaukset ja sieltä pääsee myös suoraan äänestämään. Jokaisella metsänhoitoyhdistyksellä on tavoitteena, että äänestysaktiivisuus olisi vähintään 40 prosenttia, joten muista äänestää! Monipuolinen valtuusto on rikkaus mhy:n toiminnalle. Valtuustovaalit: Näköalapaikalle suomalaiseen metsään! Vain ääni puuttuu Tänä syksynä metsänhoitoyhdistysten vaaleissa valitaan vaikuttajia näköalapaikoille, suomalaisen metsäkeskustelun ytimeen. Anna äänesi sille, joka saa sen kuuluviin. Tutustu alueesi ehdokkaisiin osoitteessa www.mhy.fi/vaalit 6.–27.11.2024 Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalien äänestysaika lähestyy, käytä ääntäsi marraskuussa. Vaalien tärkeät päivät • ehdokaslistat julkaistaan ja vaalimateriaalit postitetaan äänestäjille lokakuun loppuun mennessä • ehdokasgalleria julkaistaan netissä 1.11.2024 • äänestysaika on 6.-27.11.2024 • vaalitulos julkaistaan 5.12.2024
3 HALLITUKSELTA Alkusyksyn aikana metsämme ovat olleet jälleen ykkösaiheena kaikkialla mediassa. Meidän metsiemme asiantuntijoina ovat olleet niin herrat kuin narritkin, siis metsäyhtiöiden johtajat, ministerit ja jopa koomikot. Mutta missä olemme me metsänomistajat? Suomalainen yksityinen metsänomistajakunta omistaa joka seitsemännen (7.) EU-alueen metsähehtaarin, yhteensä yli 50 % Suomen tuottavasta metsämaasta. Aikanaan torpparilakiin pohjautuen metsien omistajiksi tuli pienissä torpissa asuvat perheet, joilla oletettiin olevan enemmän vastuuta hoitaa metsiä kuin isoilla sahayrityksillä. Me metsänomistajat olemme vastuullisesti kantaneet huolta omaisuudestamme, kasvattaneet kansakuntamme vaurautta ja hyvinvointia. Nyt tuota omaisuuttamme ja elinkeinoamme halutaan sosialisoida vastoin perustuslaillista omaisuudensuojaa. Kasvattamamme puukuutiot halutaan siirtää vuoroin kansakuntamme hiilitaseeseen, vuoroin biodiversiteettilaskelmiin. Mitä tuleekaan rakenteilla oleva ennallistamisasetus merkitsemään metsien käytölle? Onko tulossa hakkuuaukko sukupolvien ajan kasvatettuihin päätehakkuukypsiin kuusikoihin vai aukko metsätulokertymään kuusikon jäädessä pystyyn muuttuen harmaaksi kirjanpainajatuhojen jäljiltä? Metsänomistajan elämä alkaa olla kuin tasapainoilua pyöreän tukin päällä joessa, jonka rantametsiä metsäyhtiöt eivät ehkä suostu käsittelemään. Sadan metrin matkan tasapainoilu 50 metrin reunametsän suojakaistalein merkitsee yhtä hehtaaria hoitamatonta metsäomaisuutta. Suojelu jakaa voimakkaasti mielipiteitä ja arvoihin perustuva keskustelu on hyvinkin värikästä. Suojelun tulisi kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen, toisen omaisuuden kunnioittamiseen ja mahdollisuuteen saada kompensaatio mahdollisesta tulon menetyksestä. Luontoarvoille määriteltävä arvo on varmasti tulossa ison keskustelun aiheeksi. Luontoarvokauppa tulisi saada toimivaksi osaksi tukemaan metsänomistajan mahdollisuutta tarjota luontoarvoiltaan arvokkaita kohteita osana kokonaisvaltaista metsänhoitoa. Metsänhoidon ulkopuolelle jääviä alueista tulisi saada edes kohtuullinen korvaus. Metsänomistaja ei aina edes tiedä, että hänen maillaan on tehty erilaisia kartoituksia estämään metsänkäyttöä. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on pyrkinyt tuomaan esille luontoarvokaupan mahdollisuudet lisätä metsien monikäyttöä. Kyseessä olisi aitoa vastuullisuutta luontoarvoista, jossa myös metsänomistaja huomioidaan. Hyvää syksyä! Tasapainoilua metsänhoidossa Toni Tuomala, hallituksen varapuheenjohtaja | Mhy Uusimaa ’’ Metsänomistajan elämä alkaa olla kuin tasapainoilua pyöreän tukin päällä joessa. ’’
4 VAALIT Pauli Hämäläinen on toiminut maanviljelijänä Orimattilan Pakaalla vuodesta 1982, jolloin hän lunasti tilan vanhemmiltaan. Vuoteen 1987 asti hän piti karjaa, mutta sen jälkeen siirryttiin viljanviljelyyn ja metsätalouteen ja joulukuusikauppaakin tuli tehtyä noin 40 vuotta. Maata Hämäläinen on ostanut vähitellen lisää niin, että tilan metsäpinta-ala on nyt noin 70 hehtaaria. Tilan peltoja viljelee nyt velipoika, mutta metsätyöt Hämäläinen on pitänyt vielä itsellään. – Raivaussahahommat ja istutukset teen itse ja traktorilla vähän muokkauksiakin. – Kirjanpainajaa olen yrittänyt torjua, se tuhoaa pari-kolmekymmentä runkoa vuosittain ja hakkuitakin olen joutunut sen takia tekemään, Hämäläinen harmittelee. Kirjanpainajien torjunnassa hän on käyttänyt ansoja, joilla on saalistettu tänäkin vuonna reilut pari litraa ötököitä sekä yrittänyt ennen juhannusta kaataa ja kuoria kaikki kuoriaisten iskemät puut, jotka on huomannut. Hämäläinen käyttää myös metsänhoitoyhdistyksen palveluita aktiivisesti. – Pääosa puukaupoista on kilpailutettu yhdistyksen kautta, taimet tiKonkarivaltuutettu: Tehokkuus on avainsana mhy:n kehittämisessä Teksti ja kuvat Anne Rauhamäki ǀ Jalkautus Pakaalainen agrologi Pauli Hämäläinen on toiminut metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa jo kolmen vuosikymmenen ajan. Nyt hän ei enää asettunut ehdolle, mutta kannustaa nuorempia olemaan aktiivisesti mukana yhdistyksen päätöksenteossa. Orimattilalainen Pauli Hämäläinen on ollut mhy:n hallinnossa kolme vuosikymmentä. Nyt on nuorempien aika astua tilalle.
5 VAALIT laan yhdistykseltä ja metsäsuunnitelmaankin on juuri tilattu päivitys. Vahingossa mukaan hallintoon Metsänhoitoyhdistyksen asiakas ja jäsen Hämäläinen on ollut alusta asti, silloinhan se oli metsänhoitomaksun kautta pakollista. – Se oli joskus 1990-luvun alussa, kun menin johonkin Orimattilan mhy:n kokoukseen mukaan. Joulukuusikauppaan liittyen oli tarkoituksenani kysellä vähän, voisiko hakkuilta saada yhdistyksen kautta latvakuusia. Kuusia ei tullut, mutta päädyin sitten yhdistyksen hallitukseen, Hämäläinen muistelee. Sittemmin Hämäläinen onkin ollut mukana yhdistyksen hallinnossa joko valtuutettuna tai hallituksen jäsenenä lähes yhtä soittoa tähän kauteen asti. Yhdistys on kuitenkin matkalla vaihtunut. Ensin fuusioitui Orimattilan mhy naapurikuntien Mäntsälän ja Artjärven yhdistysten kanssa Mhy OMA:ksi ja sitten itäisen Uudenmaan yhdistykset Mhy Uusimaaksi. – Ainahan fuusiot ovat olleet vähän vaikeita prosesseja, mutta loppujen lopuksi on oltu tyytyväisiä tehtyihin päätöksiin, Hämäläinen tunnustaa. Suunta kohti suurempia yhdistyksiä on Hämäläisen mielestä oikea. – Sen jälkeen, kun yhdistyslaki muuttui, toiminta on ollut haastavampaa. Tuloja ei tahdo tulla tarpeeksi, joten tehokkuuden pitää lisääntyä, että saadaan rahat riittämään. Voittoahan ei yhdistyksen ole tarkoitus tuottaa, mutta kulut pitää kattaa ja palkat maksaa. – Nykyaika edellyttää, että yhdistykset on riittävän isoja, että on jotain mahdollisuuksia isoja metsäyhtiöitä vastaan. Metsänhoitoyhdistys on kuitenkin ainoa toimija, joka on aidosti metsänomistajan puolella. Hämäläinen on ollut mukana myös kunnallispolitiikassa ja monessa paikallisessa yhdistyksessä. Luottamustoimet kun tuppaavat kasaantumaan aktiivisesti osallistuville ihmisille. – Metsäpuoli on ollut hyvä tapa hukata vapaa-aikaa, konkari naureskelee. On saanut tietoa, kanavia, tavannut uusia ihmisiä ja jollain tavalla pystynyt myös vaikuttamaan itselle tärkeissä asioissa. Vapaa-ajasta puhuttaessa Hämäläinen kertoilee muista metsäisistä harrastuksistaan, joihin ovat kuuluneet raivaussahahommien, sienestyksen ja marjastuksen lisäksi myös metsätaitokilpailut. Niitä hän kierteli aikanaan enemmänkin ja saavutti myös menestystä, mutta nyttemmin kisareissut ovat jääneet. Evästyksiä tuleville valtuutetuille Metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa on ollut Hämäläisen mielestä mukavaa porukkaa. Äänestyspäätöksiä on jouduttu tekemään todella vähän, hallituksessa vain muutamia koko hänen uransa aikana. – Hallituksessa sitä varsinaista päätöksentekoa on paljon enemmän, valtuustohan hyväksyy vain toimintasuunnitelmat ja budjetit pääpiirteissään. Eikä se käytännön liiketoimintapuoli voikaan olla kovin julkista, Hämäläinen muistuttaa. Hämäläinen haluaa nyt antaa tilaa nuoremmille päättäjille. – Luultavasti olen annettavani antanut. Toivon, että nuorista löytyy paremmin ajan tasalla olevia, on parempi jättäytyä pois. Valtuustoon tarvitaan innovatiivisuutta ja järkevää asioiden hallintaa ihan oman taloudenkin osalta. Sillä ei ole väliä, paljonko sitä metsää on. Pienten metsätilojen omistajille valtuustotyöskentely voi antaakin enemmän, jos metsäasiat eivät ole ihan niin tuttuja. - Ehkä se tehokkuus on järkevä toimintatapa. Tietokonejärjestelmissä näkyy olevan jatkuvasti hankaluuksia ja toimihenkilöiltä menee valtavasti aikaa, kun samat jutut pitää näpytellä 30 kertaa eri paikkoihin. Jos tuommoiset järjestelmät saataisiin yksiin kansiin niin sekin olisi tehokkuutta, Hämäläinen pohtii. Valtuustotyöstä vapautuvalle vapaaajalle Hämäläinen lupaa löytävänsä käyttöä. – On tässä kertynyt aika pino lukemattomia lehtiä. Ja toki metsätöitä jatketaan edelleen. – Nykyaika edellyttää, että yhdistykset on riittävän isoja, että on jotain mahdollisuuksia isoja metsäyhtiöitä vastaan, korostaa konkarivaltuutettu Pauli Hämäläinen.
6 PUUKAUPPA- JA MARKKINAT Yleinen taloustilanne avaa mahdollisuuksia viennistä riippuvaiselle teollisuudelle. Koronlaskujen esteenä ei ole enää inflaatioluvut, joten tätä tullaan käyttämään talouden nousuvauhdin tukena. Ulkomaankaupan vientitilastot ovat yleisesti ottaen kääntyneet kauppataseelta ylijäämäiseksi. Metsäyhtiöiden osalta kokonaisviennin arvo nousi kesäkuussa yli neljä prosenttia, jossa kemiallisen metsäteollisuuden tuotteet, paperi ja pahvi yli yhdeksän prosenttia ja paperimassa yli neljä prosenttia, olivat vetureina. Mekaanisen metsäteollisuuden vienti sen sijaan takkusi, sillä sahateollisuudessa ei ollut kasvua lainkaan ja vaneri ja -levyteollisuuden viennin arvo laski noin 10 prosenttia. Rakentamisen alakulo näyttäytyy heikoissa luvuissa. Positiivisiakin yllättäjiä on, kun Kontiotuote ilmoitti suuren yhteensä 10 000 hirsitalotoimituksen esisopimuksesta. Jalostettujen puutuotteiden markkinoiden avautuminen heikommassa markkinatilanteessa onkin esimerkillistä. Sektorikohtaista vaihtelua menekissä Metsäteollisuuden useammastakin tehdasyksiköstä on tullut ilmoituksia mahdollisista tuotannon rajoituksista. Vaikuttaakohan kemiallisen metsäteollisuuden osalta Kiinasta alkanut sellun hintojen lasku? Toisaalta hintatasot ovat olleet kohtuullisen korkealla ja varastot alhaalla ainakin Euroopassa. Muissa tuotelajeissa, kuten kartongissa, hinnan nousu on jatkunut. Myös yleisen kysynnän kasvun pitäisi toimia sellunkin osalta toiseen suuntaan. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotantoseisokkien osalta tilanne on selkeä kysyntäongelma. Tämä saattaa vaikuttaa puumarkkinoihin painottuen harvennuksien kuitupuuleimikoihin. Vaikutukset voivat jäädä väliaikaisiksi, sillä puun kysyntä on kasvanut kokonaisuutena. Puuta tarvitaan syksylläkin Pitää myös muistaa, että tämän vuoden puista on ostamatta vielä kolmasosa, joka mahdollistaa peVastuullisesti kasvatetun puun on oltava arvonsa mukaista Teksti Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Loppukesän puumarkkinat käynnistyivät heinäkuun jälkeen normaalisti, kunnes raakut valtasivat metsäuutisoinnin. Metsäteollisuuden markkinatilanne on kehittymässä hiljalleen parempaan suuntaan. 2 5 8 1114172023262932353841444750 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2023 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values 2 5 8 1114172023262932353841444750 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2023 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values ’’ Pitää myös muistaa, että tämän vuoden puista on ostamatta vielä kolmasosa, joka mahdollistaa perustan vakaalle puukauppasyksylle. ’’
7 PUUKAUPPA- JA MARKKINAT Elokuussa Suomussalmen Hukkajoen metsätyömaalla havaittiin törkeä luonnonsuojelurikos. Tällöin jokihelmisimpukoita eli raakkuja sisältävää jokea ylitettiin lukuisia kertoja puunkorjuun yhteydessä. Hukkajoen tapahtumat ovat täysin tuomittavia. Uutisoinnin myötä moni metsäalan toimiaja on kehittänyt palveluitaan entisestään. Metsänomistajajärjestönä MTK turvaa metsänomistajan etuja. Vaikka media loi mielikuvaa hyvistä ja pahoista, metsänomistajan pitää pystyä luottamaan, että lainsäädäntöä, sertifikaatteja ja organisaatioiden ohjeistuksia noudatetaan. Lähiaikoina Metsänhoitoyhdistysten valtakirjakaupan palvelu laajenee luontoarvojen kilpailuttamiseen osana puukauppaa. Metsänhoitoyhdistyksen avulla metsänomistaja voi varmistua siitä, että puukauppa etenee vastuullisesti metsänomistajan ja luonnon etujen mukaisesti. Palvelussa ostajille annetaan mahdollisuus tarjota rahallista korvausta suojakaistoista ja osoittaa toimintansa vastuullisuutta käytännössä. Tässä on kyse myös oikeudenmukaisuudesta, jotta luonnonhoidon kustannukset eivät jää vain metsänomistajan maksettavaksi. Toimintamalli on osa metsänhoitoyhdistysten kehittyviä puukauppapalveluita ja samalla myös askel kohti toimivia luontoarvomarkkinoita. Hyvät, pahat ja raakut – Luontoarvot osaksi puukauppojen kilpailutusta on vastuuteko Teksti Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Suomussalmen raakkutuhon myötä metsätalouden toimijat ovat joutuneet suurennuslasin alle. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, All, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 33,00 34,71 32,75 25,78 33,41 34,16 32,71 27,24 31,58 31,97 31,91 25,73 60,28 63,64 54,87 82,15 83,04 75,90 56,55 81,11 82,74 75,48 58,76 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 38 / 2024 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 1/2012 1/2014 0 10 20 Mäntytukk Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 81,00 82,64 75,51 58,62 Kantohinnat Etelä-Suom Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 33,27 34,90 33,01 26,61 33,67 34,40 32,92 27,69 31,66 31,86 32,13 26,49 61,63 64,45 56,78 44,76 82,19 83,05 75,99 58,41 81,00 82,64 75,51 58,62 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 37 / 2024 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu rustan vakaalle puukauppasyksylle. Puun hinnat ovat hieman tasaantuneet viime viikkoina. Vastuullisesti ja kestävästi hoidetun, tuotetun ja kilpailutetun puun pitää olla arvonsa mukaista. Valtakirjakauppapalvelussa metsänomistaja antaa Metsänhoitoyhdistykselle valtakirjan puukaupan edistämiseen kestävän metsätalouden mukaisesti. Ekologista kestävyyttä turvaa huolellinen leimikon suunnittelu, taloudellista kestävyyttä on puukaupan kilpailutus ja sosiaalista kestävyyttä turvaa korjuun valvonta. Kalle Karttunen
8 Perinteisessä puutavaralajikaupassa hinnoittelu perustuu siihen, että ostaja tarjoaa erilaista yksikköhintaa eri puutavaralajeille. Metsänomistajan tehtäväksi jää arvioida, paljonko mitäkin puutavaralajia eli tukkia, pikkutukkia, kuitua ja muita lajeja myyntierästä tulisi kullekin ostajalle. Katkonnan vaikutus korostuu. Kun ostaja ei anna mitään takuuta tai lupausta eriarvoisten puutavaralajien määristä, on erilaisten tarjousten vertaaminen metsänomistajalle vaikeaa. Ostajan tekemässä runkohintatarjouksessa puulajilla on vain yksi yksikköhinta, tosin laholla saattaa olla oma hintansa. Tällöin myyjän ei tarvitse pohtia runkojen katkontaa ja hyödyntämistä eri puutavaralajeiksi. Ostajan tarjouksissa runkohintaa tarjotaan kuitenkin vain havupuille, joten koivun osalta katkontaa ja runkojen katkontaa tukiksi ja kuiduksi on arvioitava. Uusimpana hinnoittelumallina on tullut järeyteen perustuva hinnoittelu. Kaupan yhteydessä ostaja antaa ainoastaan keskimääräiseen runkokokoon perustuvan hintataulukon, josta puulajin yksikköhinnat todetaan vasta hakkuun jälkeen. Tällaisessa puukaupassa on äärimmäisen tärkeää osata arvioida hakattavien runkojen keskikoko puulajeittain etukäteen, jotta tarjouksia verrattaessa osataan käyttää oikeaa yksikköhintaa ostajan antamasta taulukosta. Lopulta myyjän vastuulle jää oikean puulajikohtaisen runkokoon arviointi, sillä ostaja ei anna mitään takuuta hinnasta tai kokoluokasta. Eri ostajien järeyteen perustuvat hinnoitteluPuutavaralajeihin, runkohintaan vai järeysrunkohintaan perustuva tarjous? Erilaiset puukaupan tarjoukset haastavat metsänomistajaa, mutta apua vertailuun löytyy omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Teksti Pauli Rintala, kenttäpäällikkö ǀ MTK Metsänomistajat PUUKAUPPA Runkohinnoittelu Mänty 65 €/m3 Puutavaralajihinnoittelu Mäntykuitu 35 €/m3 Mäntypikkutukki 40 €/m3 Mäntytukki 80 €/m3 Runkohinnoittelu Mänty 65 €/m3 Puutavaralajihinnoittelu Mäntykuitu 35 €/m3 Mäntypikkutukki 40 €/m3 Mäntytukki 80 €/m3 Rungon jakautuminen eri hintaisiin osiin eri kauppatavoilla. mallit poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta pääperiaate on sama eli puukaupan yksikköhinnat määräytyvät vasta hakkuun jälkeen. Mikä on puunmyyjän kannalta paras tarjous? Tämä onkin metsänomistajalle keskimäärin tuhansien eurojen arvoinen kysymys. Paras tarjous on jokaisessa puukaupassa selvitettävä erikseen ja tämä tekee asiasta puunmyyjän kannalta haastavan. Joskus perinteinen tukki-kuitutarjous on paras, välillä taas runkohintaan perustuva. Järeyteen perustuvassa tarjouksessa asia selviää vasta hakkuun jälkeen, kun yksikköhinta varmistuu. Erilaiset hinnoittelut ja tarjoukset edellyttävät kuitenkin aina tarjousten yhteismitallistamista eli vertaamista, joka on yksi vaikeimmista asioista puukaupassa. Apua tähän todella haastavaan, mutta ehkä jopa puukaupan kaikkien tärkeimpään asiaan, saa omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Puukaupan asiantuntija-apu toki maksaa, mutta kustannus-hyötysuhde on erinomainen. Sijoittamalla euron metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluun, saa keskimäärin 3-4 euroa tilille. Metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalvelun käyttäminen lieneekin yksi parhaimmista sijoituksista, mitä puunmyyjä voi tehdä.
9 TIET Kunnollinen tie peilaa metsätilan arvoon Teksti ja kuva Jyrki Mäkiranta, erityisasiantuntija tiet ja suometsänhoito, LKV, kaupanvahvistaja | Mhy Päijät-Häme Tiestön kunto vaikuttaa mm. palveluiden sujuvaan saatavuuteen, sosiaalisesti yhdenvertaiseen liikkumiseen, ajoneuvokaluston kuntoon ja päästöihin. Sillä on vaikutuksensa myös yritysten ja teollisuuden taloudelliseen tulokseen ja kilpailukykyyn sekä koko yhteiskunnan turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Haja-asutusalueilla erityisesti maa- ja metsätalous tarvitsee asutuksen ja muun taloudellisen toiminnan ja myös virkistyskäytön lisäksi kunnollisia teitä. Teiden kunnon vaikutukset maa- ja metsätalouden harjoittamiseen Maa- ja metsätalouden raaka-aine- ja tuotekuljetukset ovat raskaita ja tarvitsevat hyväkuntoisia teitä ympärivuotisesti. Esimerkiksi puukaupasta valtaosa tehdään pystykaupalla ja metsäteollisuuden on otettava huomioon markkinatilanteen lisäksi myös korjuukustannukset. Puun kuljettaminen tiettömien taipaleiden tai huonon tien takaa on kallista ja alentaa puusta maksettavaa hintaa. Hyväkuntoinen tie taas voi nostaa puun hintaa jopa useita euroja kuljetusmatkan lyhenemisen, kantavuuden paranemisen ja kesäkorjuukelpoisuuden myötä. Hyvän tiestön vaikutuksessa kantohintaan voi olla paljonkin vaihtelua suuntaan tai toiseen mm. kysynnästä, puulajista, järeydestä, puun ostajasta ja tilojen sijainnista johtuen. Autolla ajokelpoiset tiet helpottavat metsässä hoitotöiden tekemistä ja mahdollisten tuhojen havaitsemista ja korjaamista. Hyvä saavutettavuus helpottaa kiinteistökauppaa ja nostaa tilojen hintaa Haja-asutusalueilla huomattava osa kiinteistömarkkinoilla olevista kohteista sijaitsee yksityisteiden varsilla. Kiinteistömarkkinoilla liikkumisen helppous ja kohteiden hyvä saavutettavuus lisää kiinnostavuutta ja edistää kaupankäyntiä. Kohteista kiinnostuneiden tarjoajien määrän lisääntyessä yleensä myös kohteista saatava hinta nousee. Maa- ja metsätilojen lisäksi tämä koskee kaikenlaisia kohteita, vakituisia asuntoja ja myös vapaa-ajan kiinteistöjä. Puusto, sen hinta ja puuntuotannolliset tekijät tuottavat suurimman osan metsätiloilta saatavista ja odotettavissa olevista tuotoista ja ovat vielä toistaiseksi tärkeimpiä tilojen hintaan vaikuttavia tekijöitä. Puuntuotannollisten tekijöiden parantuminen ja sitä kautta parempi puun hinta johtaa parempaan metsätilojen hintaan. Tiestö on koko yhteiskunnan toiminnan kannalta oleellinen ja välttämätön liikennejärjestelmän osa. Tämän tien parantamistarve on ilmeinen.
10 YHTEISTYÖ Täyden palvelun metsätalo Metsänhoitoyhdistyksissä pyritään tarjoamaan metsänomistajille valtakunnallisesti mahdollisimman monipuolisia palveluja kaikkiin metsätalouden ja metsänomistuksen vaiheisiin. Niinpä Mhy Uusimaa hankkii naapuriyhdistys Mhy Päijät-Hämeeltä sellaisia palveluja, johon itsellä ei ole asiantuntemusta tarjolla. Tällaisia palveluja ovat kiinteistönvälitys, sukupolvenvaihdokset, tiet, suometsien ja metsäluonnonhoito. Tässä ovat Mhy Päijät-Hämeen asiantuntijat esittelyssä. Heidän palvelujaan saat käyttöösi ottamalla yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi. Tarjottavat palvelut: tieasiat, suometsän hoito, vesiensuojelulliset metsäluonnonhoidon hankkeet, kaupanvahvistus ja kiinteistönvälitys. Kokemus: Tausta tulee tie- ja ojapuolelta, 17 vuotta tienrakennusten ja -parannusten sekä kunnostusojitusten suunnitellua ja neuvontaa, joista mhy:llä 15 vuotta. Viime vuosina myös vesiin liittyviä luonnonhoitohankkeita, koskeneet esimerkiksi metsäojitusten aiheuttamien vesistöhaittojen ehkäisemistä. Tärkeää: Metka-kannustejärjestelmän tuki metsäteille ennätyksellisen korkealla, tienparannukseen jopa 70 % tukea. Metsäkeskuksen etukäteen hyväksymille luonnonhoitohankkeille 100 % tuki (alv ei sisälly), esimerkiksi pienialaisten soiden tai lähteiden ennallistaminen. Tarjottavat palvelut: kiinteistönvälitys, veroasiat, omistusjärjestelyjen neuvonta ja toteutus, yhteismetsät. Kokemus: Mhy Päijät-Hämeen toimihenkilönä pian 25 vuotta, aiemmin metsäsuunnittelijana ja metsäasiantuntijana, nyt viimeiset 14 vuotta metsäkiinteistönvälitystä, vero- ja omistusjärjestelyjen neuvontaa, toteutuksia sukupolvenvaihdoksiin tai muihin omistusjärjestelyihin liittyen, perunkirjoituksia ja perinnönjakoja. Metsänomistajien yhteismetsän metsäasiantuntija, jos metsänomistaja on kiinnostunut metsän liittämisestä yhteismetsään. Tärkeää: Sukupolvenvaihdos tulee aina – suunnitellen tai suunnittelematta! Timo Hannonen Tarjottavat palvelut: kiinteistönvälitys, kaupanvahvistus, metsätilojen omistusjärjestelyt, metsäverotus. Kokemus: Metsätalousinsinööri, AMK-erikoistumisopinnot metsäkiinteistöjen hallinnasta, kaupasta ja arvonmäärityksestä, LKV- tutkinto. Työhistoria vahvasti mhy-taustainen 15 vuoden ajalta ja suurin osa työurasta metsätilojen sukupolvenvaihdosten, metsäverotuksen ja kiinteistönvälityksen saralla. Tärkeää: Metsän ammattilaiset välittää! Kiinteistönvälitystä teemme Etelä-Suomen metsätilat LKV:n alla. Piia Perälä Jyrki Mäkiranta
11 YHTEISTYÖ Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Nyt jäsenetutilaukseen kuuluu myös Metsälehti Digi (arvo 142,80 €) TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 95 € Norm. 166,50 €, etusi 71,50 € HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Minna Lautala Tarjottavat palvelut: vapaaehtoisen suojelun rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen, ympäristötuki. Kokemus: Mhy Päijät-Hämeessä noin 20 vuotta metsäsuunnittelijana, arvioitsijana ja pari viimeistä vuotta metsäasiantuntijana, metsäluonnonhoidon neuvojan opinnot 15 vuotta sitten. Siitä lähtien avustanut asiakkaita suojelusopimusten teossa muiden töiden ohessa. Tärkeää: Suurin osa vapaaehtoisesta suojelusta toteutetaan 10 vuoden määräaikaisina ympäristötukisopimuksina. Valtio maksaa omistajalle korvauksen, joka lasketaan suojelualueella olevan puuston mukaan. Omistaja sitoutuu jättämään alueen rauhaan määräajaksi. Omistajat ovat yleensä hyvin tyytyväisiä tekemiinsä sopimuksiin ja korvauksiin. Monet haluavatkin uusia sopimuksensa 10 vuoden kuluttua. Alueen soveltuminen ympäristötukeen edellyttää tiettyjen luontoarvojen löytymistä, jotka varmistetaan maastokäynnillä. Esimerkkejä mahdollisista luontoarvoista: lehto, kosteikko, lähteisyys, puronvarsimetsä, jyrkänteen alusmetsä, runsaslahopuustoinen vanha metsä tai reheväkasvuinen suo.
12 METSÄNKASVATUS Lannoitus sopii hoidettuihin metsiin Lannoituksen hyödyt • Puusto kasvaa nopeammin • Lisää puuston elinvoimaa • Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiiltä • Investoinnin saa nopeasti takaisin • Lannoituskulut voi vähentää metsäverotuksessa Teksti Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Metsänlannoituksella voidaan lisätä sekä nuorten että varttuneiden havupuuvaltaisen kasvatusmetsien järeytymistä nopeasti ja kustannustehokkaasti. Metsää voi lannoittaa halutessaan useamman kerran kiertoajan kuluessa. Lannoitus sopii erityisesti kivennäismaiden kuivahkojen, tuoreiden ja lehtomaisten kasvupaikkojen (VT, MT ja OMT) havupuuvaltaisiin nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin. Kasvuisia turvemaita voi lannoittaa tuhkalla ja samalla korjata ravinne-epätasapainoa. Sopiva ajankohta lannoitukselle on vuosi tai pari harvennuksen jälkeen. Mikäli lannoitus toteutetaan vain kerran, kannattaa se tehdä noin 6–10 vuotta ennen uudistushakkuuta. Tällöin tukkipuun osuutta lisäävästä lannoitusinvestoinnista saadaan paras tuotto. Lannoitus kasvattaa tukkitiliä Lannoitus on yksi metsätalouden kannattavimmista investoinneista. Mhy Uusimaalla on metsänlannoitusta tehty monena vuonna ja ensi vuodelle sovitaan jo kohteita. Kivennäismailla lannoituksella voidaan saada 10–20 prosentin sisäinen korko. Puuston nopeampi kasvu aikaistaa sekä harvennuksia että päätehakkuuta. Se tuo lisää puuta 12–20 kuutiota hehtaarille. Joidenkin ravinteiden, esimerkiksi boorin, puutos aiheuttaa puuston kasvuhäiriöitä. Häiriöt näkyvät sekä kasvunopeudessa että suoranaisina laatuvikoina. Boorin puutos näkyy kuusella jo taimikoissa monina latvanvaihtoina ja siten pensasmaisena kasvuna. Terveyslannoitus boorilla korjaa kasvun. Metsänlannoitus on myös ilmastoteko. Lannoituksen tuoma kasvunlisäys sitoo jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille sen lisäksi, mitä metsä normaalisti kasvaessaan sitoisi. Metsänlannoituksesta aiheutuneet kustannukset ovat vähennyskelpoinen menoerä metsäverotuksessa. Lannoitus on hyvä tapa sijoittaa osa metsätuloista takaisin metsään kasvamaan korkoa. Lannoitus lisää puun määrää metsätilalla ja tilan arvo kasvaa, mikä hyödyttää myös seuraavaa sukupolvea. Mhy kokoaa yhteishankkeita Mhy Uusimaalla erilaisia metsänlannoituksia tehdään tänä vuonna noin 200 hehtaaria. Valtaosa niistä on tehty jo keväällä helikopterilla lentolannoituksena. Lannoitukset pyritään tekemään usean metsänomistajan yhteishankkeena, jolloin kustannuksia saadaan karsittua. Kun samalta varastopaikalta voidaan lentää useampi lannoituskohde, työ tehostuu ja aikaa säästyy. Yhden metsänomistajan työmaan ei tarvitse olla tällöin iso, kun naapuritiloilta löytyy lannoitettavaa. Metsänhoitoyhdistys hoitaa yhteishankkeiden kokoamisen, joten sinun ei tarvitse kysellä naapureilta. Kunhan ilmaiset oman kiinnostuksesi lannoitukseen. Kysy lisää omalta metsäasiantuntijaltasi! Metsänalnnoitus helikopterilla vaatii tilaa myös maayksikön kalustukselle.
13 METSÄNHOITO Pistetään pusikot kuntoon Teksti Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Taimet tarvitsevat kasvaakseen vettä, ravinteita ja tilaa. Raivaamalla tilaa taimelle kilpailu elinolosuhteista vähenee. Silloin taimi pysyy parhaassa kasvuvauhdissa. Taimi kasvaa latvan vuosikasvaimesta. Liian tiheä kasvusto piiskaa toinen toistaan ja samalla vuosikasvain voi vaurioitua. Poikki mennyt vuosikasvain ei kasva, ainakaan suoraan. Ja samalla menetetään kymmeniä senttejä kasvussa. Nykysuuntauksella havupuiden taimikkoon jätetään raivauksissa lehtipuita. Kun taimikossa on myös lehtipuusekoitusta, siitä kehittyy todennäköisimmin monimuotoinen metsä, joka on vahvempi muuttuvan ilmaston tuhoriskejä vastaan. Kasvata tulevaisuuden tilipussia Raivaamalla taimien järeytyminen ja pituuskasvu nopeutuvat. Ero puuston arvossa näkyy jo ensiharvennuksessa. Tämä vaatii kuitenkin ajoissa tehtyä taimikonhoitoa. Mhy Uusimaalla viisi omaa metsuria saavat raivattua taimikoita hyvään tahtiin. Erilaisia töitä metsissä on riittänyt ympärivuotisesti. Metsänhoitokausi jatkuu vielä pitkään syksyyn hyvänä, kertoo Mhy Uusimaan metsänhoitoesimies Paula Pusula. – Näkyvyys metsässä paranee syksyllä. Lehtien pudottua puista ja heinikon lakastuttua metsässä on mitä mainioimmat raivauskelit. Aktiivinen metsänomistaja sijoittaa puukaupan tuloja takaisin metsään. - Puukauppa on ollut vireää viimeiset pari vuotta ja hyvillä hinnoilla, sen tiedetään kiihdyttävän myös taimikonhoitojen määriä. Uudistunut Tehty taimikonhoito näkyy tulevaisuuden tukkipuuna. Taimikonhoito pitää kuitenkin tehdä ajoissa. Mistä tiedät, onko taimikonhoidolle tarvetta? Yksinkertaisella näppituntumalla voit arvioida, milloin taimikko kaipaa raivaussahaa. Tässä listattuna muuta käytännön seikka. • Olet istuttanut taimia vuosien 2015-2019 välillä • Olet heinännyt taimia viimeisen viiden vuoden aikana • Metsuri kävi edellisen kerran noin viisi vuotta sitten perkaamassa • Metsänhoitoyhdistyksen OmaMetsä-sovellus ehdottaa taimikonhoitoa • Tuntuu, ettei oma taimikko ole parhaassa mahdollisessa hiilensidontakunnossa • Oma Mhy-metsäasiantuntijasi soitti aiheesta • Hakkuista tuli puukauppatuloja ja verojen määrä hirvittää - samaan aikaan omissa taimikoissasi olisi raivattavaa metka-tuki voi myös houkuttaa, Pusula kuvailee tilannetta. Muista tuki taimikonhoidolle Taimikonhoitoon ja varhaishoitoon on saatavilla metsätalouden kannustejärjestelmän metka-tukea. Tuen määrä on 200 euroa hehtaarille. Tukikelpoisia ovat kaikki 0,7-12,0 metrin mittaiset havupuiden taimikot ja nuoren metsän hoitokohteet (lehtipuut 15 metriin asti), jos niihin ei ole saatu kemera-tukea viiden vuoden sisällä. Onko metsässäsi taimikonhoitotarve? Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi ja sovi metsänhoitotyöstä. Taimikonhoito lisää kasvamaan jätettyjen taimien järeytymistä, kun tila valosta, vedestä ja ravinteista lisääntyy.
14 UUDISTAMINEN Tilaa ensi kevään taimet nyt Mhy Uusimaa on varannut vuodelle 2025 erilaisia taimilajeja ja -kokoja istutuksiin. Taimia kasvatetaan 1-vuotiaista 1,5- ja 2-vuotiaisiin, niin pikku, keski- kuin isopaakkuina. Tokikaan kaikkia puulajeja ei kasvateta joka variaationa. Tänä vuonna oli niukkuutta erityisesti männystä ja koivusta, kun pelkästä kuusen viljelystä on pikkuhiljaa siirrytty kasvattamaan muitakin puulajeja. Mhy Uusimaalla männyn ja koivun osuus on jo suunnilleen 40 prosenttia istutuksista. Valitettavasti hirvet meinaavat estää paikallisesti oikean puulajin kasvattamisen oikealla kasvupaikalla. Jonkin verran taimitarhoilla tulee myös talvituhoja, joiden määrää on vaikea ennustaa. Varmista taimien saatavuus ennakkotilauksella ja tilaa taimet omalta metsäasiantuntijaltasi! Lataa uusi MTK jäsenet -mobiili- sovellus puhelimeesi Sovellus on helposti ladattavissa iPhoneen App Storesta ja Androidiin Play Kaupasta nimellä ”MTK Jäsenet”. Apin kautta löytyvät kätevästi MTK:n ajankohtaiset uutiset, jäsenlehdet ja uutiskirjeet, lausunnot, jäsenedut sekä MTK:n, MTK-liitojen ja metsänhoitoyhdistysten tulevat tapahtumat ja verkkokoulutukset. Lisäksi appi tuo esille laajenevan kattauksen MTK:n koulutustallenteita MTK-Akatemia-koulutusbrändin alle. Mediaseurannan kautta sinun on helppo seurata ajankohtaista suomalaisen median uutisointia maa- ja metsätaloudesta. MTK-apista löydät myös helposti ja nopeMTK on lanseerannut uuden mobiilisovelluksen. Se tarjoaa sähköisen jäsenkortin kaikille MTK-yhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten jäsenille ja kokoaa järjestön viestinnän ja palvelutarjonnan helposti ja nopeasti selailtavaan ja löydettävään muotoon. asti jäsenedut. Kirjautuminen sovellukseen tarvitsee tehdä vain kerran, sen jälkeen sovellus muistaa kirjautumisen. Kirjautuminen edellyttää, että sinulla on tallennettuna henkilökohtainen sähköpostiosoite jäsenrekisterissämme. Jos et muista salasanaasi, voit vaihtaa sen kirjautumisen yhteydessä. Sähköpostiosoitteen voit tarvittaessa lisätä tai tarkistaa ottamalla yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseesi tai MTK-yhdistykseesi. Huomioithan, että MTK-apin jäsenkortilla näkyy henkilökohtainen jäsennumerosi. Jäsenlaskussasi saattaa sen sijaan näkyä yritysjäsennumero, mikäli lasku tulee yrityksen nimissä.
15 METSÄAMMATTIIN / SKOGSYRKEN Kesäharjoittelusta vinkkejä tulevaan Sommarjobb gav tips för framtiden Metsänhoitoyhdistyksessä on jälleen kesän ajan ollut toimihenkilöharjoittelija avustamassa yhdistyksen toimihenkilöitä eri työtehtävissä. Porvoosta kotoisin oleva Elin Forsman opiskelee Tammisaaressa Yrkeshögskolan Noviassa viidettä vuotta metsätalousinsinööriksi. Jäljellä on enää muutama kurssi ja opinnäytetyö, johon aihekin löytyi sopivasti kesällä. Kesän aikana Elin on avustanut metsänhoitoon liittyvissä tehtävissä ja lisäksi hän on ollut metsäasiantuntijoiden apuna. Parasta yhdistyksessä työskentelyssä onkin ollut vaihtelevat työpäivät ja se, että on päässyt kokeilemaan eri työtehtäviä monipuolisesti. Elin on oppinut paljon uutta ja saanut käytännön vinkkejä eri asioihin, mikä tulee auttamaan myös tulevaisuudessa. Tutuksi on tullut esimerkiksi eri metsätalouden lupien ja tukien hakeminen, ja niiden merkitys metsänomistajalle. Harjoittelu on saanut Elinin myös miettimään sitä, minkälaiset työtehtävät valmistumisen jälkeen kiinnostaisivat ja mitä työtä tulevaisuudessa voisi tehdä. Harjoittelun perimmäinen tarkoitus on siis saavutettu. Yhdistys haluaa kiittää Eliniä kuluneesta kesästä ja toivottaa onnea ja menestystä opintoihin. Skogsvårdsföreningen har haft en praktikant under sommaren som har hjälpt till med föreningens tjänstemän med olika arbetsuppgifter. Elin Forsman, från Borgå som studerar till skogsbruksingenjör vid Yrkeshögskolan Novia i Ekenäs, är nu inne på sitt femte år. Det återstår bara några kurser och examensarbete, och ett lämpligt ämne för examensarbetet hittades faktiskt under sommaren. Under sommaren har Elin hjälpt till med uppgifter relaterade till skogsskötsel och även varit till hjälp för skogsexperter. Det bästa med att arbeta i föreningen har varit de varierande arbetsdagarna och möjligheten att prova på olika arbetsuppgifter på ett mångsidigt sätt. Elin har lärt sig mycket nytt och fått praktiska tips på olika områden, vilket kommer att vara till hjälp i framtiden. Till exempel har hon blivit bekant med ansökningar om olika skogsförvaltningstillstånd och stöd samt deras betydelse för skogsägare. Praktiken har fått Elin att fundera på vilka arbetsuppgifter som skulle intressera henne efter examen och vilket sorts av jobb hon skulle kunna göra i framtiden. Praktikens huvudsakliga syfte har alltså uppnåtts. Föreningen vill tacka Elin för den gångna sommaren och önskar lycka till och framgång i studierna. Harjoittelija / Praktikant Elin Forsman.
16 YHTEISTYÖ Noora Antikaiselle ampumarata on kuin toinen koti Teksti ja kuvat Anne Rauhamäki ǀ Jalkautus Olympia-ampujalle metsä on tärkeä paikka. Yhteistyötä metsänhoitoyhdistyksen kanssa tehdään niin urheilussa kuin metsäasioissa. Orimattilan ampumaradalla on puitteet kohdallaan. Rata-alueen vehreys ja paviljonkirakennuksen kodikkuus kutsuvat luokseen. Positiivista energiaa huokuu myös olympia-ampuja Noora Antikainen, joka viettää vapaapäiväänsä palkkatyöstä Päijät-Hämeen keskussairaalasta missä muualla kuin ampumaradalla. – Tänään on kyllä ohjelmassa vielä hierojalla käynti ja muuta hemmottelua, Antikainen tunnustaa, mutta muuten olen kyllä sellainen ihminen, että en oikein osaa olla tekemättä mitään. Antikainen on Mhy Uusimaan kanssa yhteistyötä tekevä orimattilalainen trap-ampuja, joka edusti Suomea ensimmäisen kerran olympialaisissa tänä kesänä. Ampumaharrastusta Antikaisella on takana jo ainakin 25 vuotta, sillä harrastus alkoi jo noin 14-vuotiaana. Ensin isän metsästysharrastuksen kautta, mutta varsinaisesti palo ammuntaan syttyi, kun naapurin pojat kiusasivat, että ”et uskalla ampua haulikolla, kun se potkasee”. Ja tietenkin Antikainen päätti näyttää pojille. Suomen paras ampumarata Olosuhteet trap-ampujana kehittymiselle ovat Orimattilassa mitä mainioimmat. Ampumarataan on panostettu ja olympiavalmennettavat saavat käydä ampumassa ympäristölupien puitteissa lähes koska vaan heille sopii. Valmennusosaamista ja asialle omistautuneita tukijoukkoja on runsaasti, ja muutenkin ampumaurheilukeskuksen yllä leijuu vahva tekemisen meininki. – Maajoukkueen tämänhetkinen valmentaja Maunulan Pekka on Orimattilasta ja alueelta on ollut muitakin valmentajia. Kansainvälisen mittaluokan ampumaratoja ei Suomessa muutenkaan ole montaa, Antikainen kehuu. Marjastus ja sienestys ovat Noora Antikaiselle terapiaa ja lisäksi saa ilmaista ruokaa metsästä.
17 – Tämän parempia olosuhteita harjoitteluun ei voisi toivoa. Harjoittelen normaalisti 4-5 kertaa viikossa ja yhdellä kertaa radalla vierähtää helposti parisen tuntia. Pitkä ja rankka kisakausi olympialaisineen – Mennyt kausi on ollut tiivis. On kilpailtu paljon, jotta sai tarvittavat ranking-pisteet olympialaisia varten. Olympiapaikka varmistui kuitenkin vasta heinäkuussa, joten varsinaiselle kisavalmistautumiselle jäi kuukausi aikaa. – Jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt jäädä töistä kesälomalle silloin heti heinäkuun alusta, mutta kun henkilökuntaa on muutenkin vähän, ei oikein voinut. Treenit kyllä sujuivat hyvin ennen olympialaisia, kuten myös harjoitusammunnat kisapaikalla. Tuli hyvä fiilis, että rata sopi itselle tosi hyvin. Ennen kisaa Antikaiselle iski kuitenkin lähes lamauttava kisajännitys. – Jotenkin menin ihan lukkoon. Kaikki hidastui ja joutui jopa miettimään, että miten nielaistaan, Antikainen muistelee. Kun ammunta on hyvin nopeiden refleksien laji, hidastuminen väistämättä aiheuttaa suorituksen epäonnistumisen. – Olympiakarsintojen ensimmäinen sarja meni ihan penkin alle. Onneksi pahin jännitys meni sitten ohi ja loppu sujuikin paremmin. Sijoituksena oli kuitenkin karsinnan viimeinen. – Koen, että tämä kokemus kasvatti minua ihmisenä ja urheilijana. Pettymys itseen ja tunne muiden pettämisestä vaativat paljon käsittelyä. Lopputuloksena myös hermosto ajautui jonkinlaiseen tulehdustilaan, jolle onneksi löytyi apua työpaikan kautta, Antikainen kertoo. Antikainen kokee varttuneempana urheilijana oppineensa uran myötä kuuntelemaan itseään enemmän. Nuorempana hän suoritti tunnollisesti kaiken valmentajan ohjeiden mukaan ja turvautui erilaisiin rutiineihin, jotka auttoivat keskittymään. Nyt hän suhtautuu luottavaisemmin ja tietää pystyvänsä ”tyhjentämään pään” kisasuorituksen ajaksi, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Jatkosta Antikainen tietää ainakin sen, että jatkaa. – Ainakin seuraavan olympiadin, eli neljä vuotta aion vielä jatkaa. Palo tekemiseen ei ole kadonnut. Ensi kausi on todennäköisesti myös kilpailullisesti vähän kevyempi, joten palautumisellekin jää aikaa. Yhteistyö mhy:n kanssa toimii Yhteistyötä Mhy Uusimaan kanssa hän on tehnyt vuosikaudet, ainakin vuodesta 2010, kun maatilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Antikaisella on miehensä kanssa polttopuuyritys, joka ostaa yhdistykseltä kuitupuuta ja kaikki metsäasiat hoidetaan yhdistyksen kautta. Yhteistyö on toiminut hyvin, niin urheilun kuin metsäasioidenkin näkökulmasta. – Yhteistyö alkoi aikanaan Orimattilan mhy:n kanssa. Silloin oli tuttuja ihmisiä siellä töissä, niin kehtasin kysyä myös tämmöistä urheiluun liittyvää yhteistyökuviota. – Aina yhdistyksestä vastataan, kun ottaa yhteyttä. Käyn kerran vuodessa ainakin Mäntsälän toimistolla ja vien herkkuja mukanani. Siellä on aina hyvä tunnelma ja toimihenkilöt osaavat jo odottaa mukavaa kahvihetkeä. Antikaiselle tärkeää on vastavuoroisuus yhteistyössä. Tänäkin syksynä mhy:n toimihenkilöiden virkistyspäivä pidetään Antikaisen johdolla Orimattilan ampumaradalla. – Pääsevät ampumaan ja minulle tarjoutuu tilaisuus esitellä lajia. Metsä on Antikaiselle muutenkin tärkeä. Kisamatkat ovat opettaneet Antikaisen myös arvostamaan Suomen rauhallista luontoa ja puhdasta ilmaa ihan eri tavalla. Se kun ei ole maailmalla mikään itsestäänselvyys. – Metsän keskellä asun ja minulla on omat sienet ja mustikat! Lapsena on leikitty metsissä ja nyt on mukava katsella, kun omat lapset leikkivät ja tekevät majoja metsään. Kun lapset menevät ulos niin tietää, että he on turvassa, Antikainen toteaa. Orimattilan ampumaradalla on loistavat harjoitteluolosuhteet trap-ampuja Noora Antikaiselle.
18 YHTEISTYÖ Metsämiesten säätiön toiminnan keskiössä ihminen ja metsä Metsäalan tärkein menestystekijä on osaava ja motivoitunut ihminen. Metsämiesten Säätiön tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Lahjoituksesi kokonaisuudessaan valitsemaasi kohteeseen: • Metsäala viestii ja näkyy • Metsä tutuksi lapsille ja nuorille • Osaavat tekijät metsissä • Hyvinvoivat tekijät metsissä • Metsähistorian tallennus ja esille tuonti – Tunne juuresi • Ennakoivalla tutkimuksella kansainvälisessä kärjessä Lisätietoja: www.mmsaatio.fi Metsämiesten säätiö jakaa oman sijoitustoimintansa tuottoa ja lahjoitusvaroja alalle tavoitteellisin apurahoin ja stipendein. Säätiö kunnioittaa syntyhistoriaansa nimellään ja tasa-arvoisella toiminnallaan. Metsämiesten Säätiö syntyi sota-ajan lapsena Metsämiesten Säätiön syntyhistoria liittyy 1930–1940-lukujen vaihteen sota-aikaan. Korttiannokset eivät riittäneet savotoilla raskasta metsätyötä tekeville jätkille. Ratkaisuksi perustettiin Metsätyömaiden Muonitustoimisto, jonka tehtäväksi tuli ruokatarpeiden ostolupien hankkiminen savotoille. Olojen parannuttua säännöstelystä luovuttiin ja välitystoiminta kävi tarpeettomaksi. Toimitusmaksuista oli kertynyt nykyrahassa noin miljoonan euron ylijäämä. Sen palauttaminen kymmenille tuhansille jätkille ei ollut mahdollista. Viisaat metsätyönantajien ja metsätyöntekijöiden edustajat päättivät 18.11.1948 perustaa yleishyödyllisen metsäalaa palvelevan säätiön, Metsämiesten Säätiön. Viestintää tukeva työnantaja -palkinto Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa esille metsäalan työnantajia, jotka rohkaisevat ja tukevat työntekijöitään henkilökohtaiseen viestintään eli metsäalan positiiviseen esiintuontiin esimerkiksi kouluissa, sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja radiossa. Siksi Säätiö on tänä vuonna ottanut käyttöön Viestintää tukeva työnantaja -palkinnon. Se kertoo työyhteisön panostavan metsäviestintään ja innostavan sekä tukevan siinä työntekijöitään onnistumisiin. Palkinto käsittää rahapalkinnon, kunniakirjan ja myönteisen julkisuuden. Viestintää tukeva työnantaja -palkintoa voi esittää omasta työyhteisöstä sekä sen ulkopuolelta. Haku on auki läpi vuoden. Lahjoituksilla lisää vaikuttavuutta toimintaan Säätiö hakee lahjoituksia kasvattaakseen apurahojen määrää ja vaikuttavuutta. Tämän vuoden apurahahaussa saimme yli viiden miljoonan euron arvosta hakemuksia, joita voimme rahoittaa 1,8 miljoonalla eurolla. Saamamme lahjoitukset käytämme kokonaisuudessaan lahjoittajan toivomaan kohteeseen. Saimme esimerkiksi viime vuonna yli 20 lahjoitusta, joista suurin oli Joensuun Seudun Metsätilanomistajien 15 000 euron lahjoitus PohjoisKarjalan lasten, nuorten, opiskelijoiden ja metsäalan ammattilaisten tukemiseen. Sinäkin voit olla tukemassa metsäalan kehitystä lahjoituksella. Lahjoituksen voit tehdä Metsämiesten Säätiön tilille: FI44 5541 2820 0321 01 tai MobilePay: 68729 Lisätietoja: Veikko Iittainen | Metsämiesten Säätiön kehityspäällikkö puh. 040 631 4771 Metsäalan, sen yritysten ja yhteisöjen tulevaisuus rakentuu luottamukseen. Sen rakentamisessa ei riitä ainoastaan hyvin tehty työ metsässä, vaan meidän on tuotava osaaminen näkyväksi ja siinä viestinnän rooli on keskeinen.
19 TAPAHTUMAT MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet päätöksesi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä on Suomen johtava metsämedia – Uutta metsää 365 päivää vuodessa. Tarjous on voimassa 20.12.2024 asti. Tilaa netissä! MT.FI/mhyjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 86,40 €) Kestotilauksen 1. jakso -40% 50€/6kk MT Metsä Digi (norm. 67,20 €) Kestotilauksen 1. jakso 40€/6kk -40% N:O 7 | 2023 MT.FI/METSÄ MAASEUDUN TULEVAISUUDEN AJANKOHTAISLEHTI METSÄSTÄ Sähköä kekseliäästi. Heikki Sassin voimalassa yhdistyvät tuulimylly ja aurinkopaneeli. 27 Itärajan uusi aita vaikeuttaa suurpetojen reittejä 16–20 Rajanylittäjät Suhdanne synkkeni Energiapuun vilkastunut kysyntä tuo helpotusta metsänomistajalle. 6–7 Tehoa korjuuseen Simulaattori huomaa kuljettajan pienet virheliikkeet. 24 N:O 7 | 2023 Jäsenetu! www.mhy.fi/uusimaa/tapahtumat Vesiensuojelu käytännön metsätaloudessa - Metsänomistajat-webinaari to 24.10.2024 klo 17 - 18.30 Vesien hyvää tilaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota hakkuiden ja metsänhoitotoimenpiteitä tehdessä. Webinaari antaa sinulle perustiedot vesiensuojelusta ja sen merkityksestä sekä ohjeet, miten huomioit vedet käytännössä. Syksyn Webinaarit – Klikkaa itsesi kuulolle! Metsäkeskus - Metsänhoitosuositukset ja sertifiointi – mitä metsänomistajan tulee tietää metsänhoitosuosituksista ja sertifioinnista? -webinaari 29.10.2024 klo 17.30 - 18.45 Metsänhoitosuositukset mahdollistavat suometsien uudistamisen ja hoidon metsänomistajien tavoitteiden mukaisesti, olipa tavoitteena puuntuotanto ja hiilen sidonnan maksimointi tai esimerkiksi monimuotoisuus. Metsän uudistamisen yhteydessä on huomioitava sekä metsänomistajaa että metsäalan ammattilaisia koskevat sertifiointimääräykset. Metsätilan omistajanvaihdos -webinaari to 7.11.2024 klo 18 - 20 Metsätilan sukupolven- ja omistajavaihdoswebinaarissa perehdytään parhaisiin ja verotuksellisesti edullisimpiin vaihtoehtoihin siirtää varoja seuraavalle toiminnan jatkajalle. Käydään myös läpi tyypilliset omistajanvaihdoksiin liittyvät sudenkuopat. Tilaisuuden asiantuntijana toimii MTK:n verojohtaja, juristi Timo Sipilä. Uudistuneet metsänhoitosuositukset - Metsänomistajat -webinaari to 14.11.2024 klo 17 - 19 Käydään asiantuntijoiden johdolla läpi, mitä suosituksista löytyy ja miten ne ovat uudistuneet. Webinaari antaa metsänomistajalle valmiudet hyödyntää metsänhoitosuosituksia omassa metsien käytössään. Metsäpolitiikan ajankohtaiskatsaus - Metsänomistajat -webinaari to 12.12.2024 klo 17 - 19 Metsiin ja niiden käyttöön kohdistuu valtavasti erilaisia paineita ja odotuksia niin EU:sta, kotimaasta kuin markkinoiltakin. Mitä metsänomistajan kannalta merkittävää on tällä hetkellä menossa ja mitä on tulossa? MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola avaa teemoja.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=