3 HALLITUKSELTA Alkusyksyn aikana metsämme ovat olleet jälleen ykkösaiheena kaikkialla mediassa. Meidän metsiemme asiantuntijoina ovat olleet niin herrat kuin narritkin, siis metsäyhtiöiden johtajat, ministerit ja jopa koomikot. Mutta missä olemme me metsänomistajat? Suomalainen yksityinen metsänomistajakunta omistaa joka seitsemännen (7.) EU-alueen metsähehtaarin, yhteensä yli 50 % Suomen tuottavasta metsämaasta. Aikanaan torpparilakiin pohjautuen metsien omistajiksi tuli pienissä torpissa asuvat perheet, joilla oletettiin olevan enemmän vastuuta hoitaa metsiä kuin isoilla sahayrityksillä. Me metsänomistajat olemme vastuullisesti kantaneet huolta omaisuudestamme, kasvattaneet kansakuntamme vaurautta ja hyvinvointia. Nyt tuota omaisuuttamme ja elinkeinoamme halutaan sosialisoida vastoin perustuslaillista omaisuudensuojaa. Kasvattamamme puukuutiot halutaan siirtää vuoroin kansakuntamme hiilitaseeseen, vuoroin biodiversiteettilaskelmiin. Mitä tuleekaan rakenteilla oleva ennallistamisasetus merkitsemään metsien käytölle? Onko tulossa hakkuuaukko sukupolvien ajan kasvatettuihin päätehakkuukypsiin kuusikoihin vai aukko metsätulokertymään kuusikon jäädessä pystyyn muuttuen harmaaksi kirjanpainajatuhojen jäljiltä? Metsänomistajan elämä alkaa olla kuin tasapainoilua pyöreän tukin päällä joessa, jonka rantametsiä metsäyhtiöt eivät ehkä suostu käsittelemään. Sadan metrin matkan tasapainoilu 50 metrin reunametsän suojakaistalein merkitsee yhtä hehtaaria hoitamatonta metsäomaisuutta. Suojelu jakaa voimakkaasti mielipiteitä ja arvoihin perustuva keskustelu on hyvinkin värikästä. Suojelun tulisi kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen, toisen omaisuuden kunnioittamiseen ja mahdollisuuteen saada kompensaatio mahdollisesta tulon menetyksestä. Luontoarvoille määriteltävä arvo on varmasti tulossa ison keskustelun aiheeksi. Luontoarvokauppa tulisi saada toimivaksi osaksi tukemaan metsänomistajan mahdollisuutta tarjota luontoarvoiltaan arvokkaita kohteita osana kokonaisvaltaista metsänhoitoa. Metsänhoidon ulkopuolelle jääviä alueista tulisi saada edes kohtuullinen korvaus. Metsänomistaja ei aina edes tiedä, että hänen maillaan on tehty erilaisia kartoituksia estämään metsänkäyttöä. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on pyrkinyt tuomaan esille luontoarvokaupan mahdollisuudet lisätä metsien monikäyttöä. Kyseessä olisi aitoa vastuullisuutta luontoarvoista, jossa myös metsänomistaja huomioidaan. Hyvää syksyä! Tasapainoilua metsänhoidossa Toni Tuomala, hallituksen varapuheenjohtaja | Mhy Uusimaa ’’ Metsänomistajan elämä alkaa olla kuin tasapainoilua pyöreän tukin päällä joessa. ’’
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=