5 VAALIT laan yhdistykseltä ja metsäsuunnitelmaankin on juuri tilattu päivitys. Vahingossa mukaan hallintoon Metsänhoitoyhdistyksen asiakas ja jäsen Hämäläinen on ollut alusta asti, silloinhan se oli metsänhoitomaksun kautta pakollista. – Se oli joskus 1990-luvun alussa, kun menin johonkin Orimattilan mhy:n kokoukseen mukaan. Joulukuusikauppaan liittyen oli tarkoituksenani kysellä vähän, voisiko hakkuilta saada yhdistyksen kautta latvakuusia. Kuusia ei tullut, mutta päädyin sitten yhdistyksen hallitukseen, Hämäläinen muistelee. Sittemmin Hämäläinen onkin ollut mukana yhdistyksen hallinnossa joko valtuutettuna tai hallituksen jäsenenä lähes yhtä soittoa tähän kauteen asti. Yhdistys on kuitenkin matkalla vaihtunut. Ensin fuusioitui Orimattilan mhy naapurikuntien Mäntsälän ja Artjärven yhdistysten kanssa Mhy OMA:ksi ja sitten itäisen Uudenmaan yhdistykset Mhy Uusimaaksi. – Ainahan fuusiot ovat olleet vähän vaikeita prosesseja, mutta loppujen lopuksi on oltu tyytyväisiä tehtyihin päätöksiin, Hämäläinen tunnustaa. Suunta kohti suurempia yhdistyksiä on Hämäläisen mielestä oikea. – Sen jälkeen, kun yhdistyslaki muuttui, toiminta on ollut haastavampaa. Tuloja ei tahdo tulla tarpeeksi, joten tehokkuuden pitää lisääntyä, että saadaan rahat riittämään. Voittoahan ei yhdistyksen ole tarkoitus tuottaa, mutta kulut pitää kattaa ja palkat maksaa. – Nykyaika edellyttää, että yhdistykset on riittävän isoja, että on jotain mahdollisuuksia isoja metsäyhtiöitä vastaan. Metsänhoitoyhdistys on kuitenkin ainoa toimija, joka on aidosti metsänomistajan puolella. Hämäläinen on ollut mukana myös kunnallispolitiikassa ja monessa paikallisessa yhdistyksessä. Luottamustoimet kun tuppaavat kasaantumaan aktiivisesti osallistuville ihmisille. – Metsäpuoli on ollut hyvä tapa hukata vapaa-aikaa, konkari naureskelee. On saanut tietoa, kanavia, tavannut uusia ihmisiä ja jollain tavalla pystynyt myös vaikuttamaan itselle tärkeissä asioissa. Vapaa-ajasta puhuttaessa Hämäläinen kertoilee muista metsäisistä harrastuksistaan, joihin ovat kuuluneet raivaussahahommien, sienestyksen ja marjastuksen lisäksi myös metsätaitokilpailut. Niitä hän kierteli aikanaan enemmänkin ja saavutti myös menestystä, mutta nyttemmin kisareissut ovat jääneet. Evästyksiä tuleville valtuutetuille Metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa on ollut Hämäläisen mielestä mukavaa porukkaa. Äänestyspäätöksiä on jouduttu tekemään todella vähän, hallituksessa vain muutamia koko hänen uransa aikana. – Hallituksessa sitä varsinaista päätöksentekoa on paljon enemmän, valtuustohan hyväksyy vain toimintasuunnitelmat ja budjetit pääpiirteissään. Eikä se käytännön liiketoimintapuoli voikaan olla kovin julkista, Hämäläinen muistuttaa. Hämäläinen haluaa nyt antaa tilaa nuoremmille päättäjille. – Luultavasti olen annettavani antanut. Toivon, että nuorista löytyy paremmin ajan tasalla olevia, on parempi jättäytyä pois. Valtuustoon tarvitaan innovatiivisuutta ja järkevää asioiden hallintaa ihan oman taloudenkin osalta. Sillä ei ole väliä, paljonko sitä metsää on. Pienten metsätilojen omistajille valtuustotyöskentely voi antaakin enemmän, jos metsäasiat eivät ole ihan niin tuttuja. - Ehkä se tehokkuus on järkevä toimintatapa. Tietokonejärjestelmissä näkyy olevan jatkuvasti hankaluuksia ja toimihenkilöiltä menee valtavasti aikaa, kun samat jutut pitää näpytellä 30 kertaa eri paikkoihin. Jos tuommoiset järjestelmät saataisiin yksiin kansiin niin sekin olisi tehokkuutta, Hämäläinen pohtii. Valtuustotyöstä vapautuvalle vapaaajalle Hämäläinen lupaa löytävänsä käyttöä. – On tässä kertynyt aika pino lukemattomia lehtiä. Ja toki metsätöitä jatketaan edelleen. – Nykyaika edellyttää, että yhdistykset on riittävän isoja, että on jotain mahdollisuuksia isoja metsäyhtiöitä vastaan, korostaa konkarivaltuutettu Pauli Hämäläinen.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=