METSÄNOMISTAJAT

7 Hannu Ripatti / kenttäpäällikkö / MTK Metsälinja Suomen hallituksen ilmastotavoitteet hiilineutraaliu- teen ovat kunnianhimoiset. Hallitusohjelman mukaisesti Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite vaatii etenkin suuria päästöjä aiheuttavilta sekto- reilta, kuten energia ja liikenne, merkittäviä päästövähen- nyksiä. Vaikka päästöjen vähentäminen on tärkeintä, myös metsillä ja niiden hiilensidonnalla on merkitystä. Aktiivi- nen ja oikea-aikainen metsänhoito lisää puuston kasvua hiilensidontaa, ylläpitää metsien terveyttä. Samalla metsät ovat myös monipuolinen hyvinvoinnin lähde. Hyvällä metsänhoidolla voidaan lisätä metsien kestävää käyttöä ja hiilensidontaa Kaakkois-Suomessa on Suomen merkittävin metsäteolli- suuden keskittymä, joten on luonnollista, että täällä onmyös puunkäyttö suurta ja metsien hyödyntämisaste korkea. Met- sistä metsäteollisuuden tarvitseman raaka-aineen määrä vaihtelee vuosittain lopputuotemarkkinoiden mukana huo- mattavastakin. Puunkäytön seuranta tulee suhteuttaa pit- kän aikavälin kehitykseen. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) suurimman ylläpidettävissä olevassa hakkuumääräarviossa pitkän aikavälin skenaariossa metsien käyttöä voidaan lisätä kestävästi ja samalla metsät ovat edelleen hiilinieluja. Hyvällä metsänhoidolla metsien kasvua on edelleen mahdollista lisätä, jolloin ne myös sitovat entistä enemmän hiilidioksidia. Metsien oikea-aikaisella ja nopealla uudista- misella varmistetaan uuden puuston alkuun lähtö. Käyt- tämällä jalostettua metsänviljelymateriaalia voidaan mer- kittävästi lisätä kasvua ja parantaa sopeutumista ilmaston muutokseen. Taimikonhoitojen ja harvennushakkuiden tekeminen oikea-aikaisesti nopeuttaa puuston kasvamista ja järeytymiskehitystä. Kasvatusmetsiä lannoittamalla oikein valituilla kohteilla voidaan kasvua ja hiilensidontaa lisätä nopeasti. Tuhkalannoituksella voidaan turvepohjaisilla mailla parantaa ravinnetaloutta. Samalla voidaan vaikut- taa kunnostusojitustarvetta vähentävästi. Metsäpinta-alaa ja siten hiilensidontaa voidaan lisätä myös metsittämällä joutomaita ja puuttomia muusta käytöstä poistuneita alu- eita. Talousmetsänhoito ja monimuotoisuus eivät ole risti- riidassa keskenään. Talousmetsien luonnonhoidon ja vesis- töjen huomioimisen osaamista on myös lisätty järjestämällä koulutusta toimijoille ja neuvontaa metsänomistajille. Osaa- mista varmistetaan jatkuvalla koulutustarjonnalla. Metsän- hoidon kannustejärjestelmää tulee kehittää ja rahoitusta lisätä, jotta voidaan varmistaa kestävä ja oikea-aikainen taimikoiden, nuorten metsien ja suometsien hoito. Metsäbiotalous on alueen voimavara Kaakkois-Suomessa biotalouden kehittymiseen metsäta- loudella ja metsäteollisuudella on suuri merkitys. Metsien hyödyntämisellä on merkittävät aluetaloudelliset vaiku- tukset alueen elinvoimaisuuteen ja kehittymiseen sekä työllisyyteen kerrannaisvaikutuksineen. Lisäksi Kaakkois- Suomessa on merkittävää tutkimustoimintaa ja osaamista sekä koulutusta biotalouden saralla. Osaamiseen ja kehit- tämiseen panostamalla vaikutetaan myös alueen työllisyy- teen ja vetovoimaan nuorten keskuudessa. Puurakentaminen on paras ilmastoteko, koska siinä hiili sitoutuu puurakennuksiin jopa sadoiksi vuosiksi. Puunkäyt- töä rakentamiseen tuleekin lisätä. Kotimaisilla, uusiutuvasta puuraaka-aineesta valmistetuilla biojalosteilla, energiatuo- tantoon tai liikennepolttoaineiksi, korvataan merkittäviä määriä fossiilisia tuontipolttoaineita ja pienennetään hiili- jalanjälkeä. Samalla turvataan ja luodaan uusia Kaakkois- Suomessakin niin tuiki tär- keitä työpaikkoja. Suomen metsien puuston määrä on vuodesta 1921 alka- neen mittaushistorian kor- keimmalla tasolla, ollen nyt n. 2,5 miljardia kuutiomet- riä. Tämä on hyvän metsän- hoidon ansiota. Vuotuinen kasvu on kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana ollen 108 miljoonaa kuutio- metriä. Aktiivinen metsänhoito on ilmastoteko ja lisää hyvinvointia Hannu Ripatti