Metsänomistajat
Kaakko
5
”Vanha tiukan”metsälain pe-
ruslinjaukset ovat peräisin50-60
vuoden takaa ja ne perustuivat
ensisijaisesti yhteiskunnanhyöty-
näkökohtiin, tavoitteena varmis-
taametsäteollisuudenpuunsaanti
ja sen kansantaloudelle tuoman
hyödyt. Tässä tarkoituksessa laki
on toiminut erinomaisesti. Suo-
men metsien vuotuinen kasvu
on kaksinkertaistunut viimeis-
ten 50 vuoden kuluessa, ollen
nyt yli 100 miljoonaa kuutiota
vuodessa.
Metsänomistajan tarpeet
paremminhuomioon
Uudistuneen metsälain pe-
rusajatuksena on mahdollistaa
monipuolisemmin metsänomis-
tajan omien tavoitteiden toteut-
taminen metsiensä hoidossa ja
valinnanvapaus. Taustallauudis-
tuksessaon taloudellisenvaurau-
denmyötä tapahtunut arvomaa-
ilmanmuutos.Metsänomistajan
tarpeet ja odotukset metsiensä
käytölle ovat monipuolistuneet:
osa edellyttää omaisuudelta ta-
loudellista tuottoa, osapainottaa
enemmänmetsiensä virkistys- ja
luontoarvoja.
Valinnanvapauden lisääntymi-
nen merkitsee samalla lisäänty-
vää vastuuta oman metsäomai-
suutensa hoidossa, esimerkiksi
metsien jatkuvassakasvatuksessa
on varmistettava, ettäkasvamas-
sa on aina riittävämäärä kasva-
tuskelpoista puuta.
Uudistamiskypsyysrajat
poistuvat,
uudistamisvelvoite säilyy
Metsälaissa ei ole enää uu-
distamiskypsyysrajoja, joten
metsänomistaja itse päättää,
milloinonpäätehakkuun aika.
Metsien uudistamisesta “kes-
kenkasvuisina” ei kuitenkaan
liene pelkoa, sillä taloudelli-
sesti ajattelevametsänomistaja
maksimoi edelleen arvokkaan
järeän tukkipuun määrää.
Kestävänmetsätaloudenkul-
makivi, päätehakkuuta seuraa-
va uudistamisvelvoite säilyy
samana kuin vanhassa laissa.
Pois hakatunmetsän tilalle on
tietyssä ajassa saatava uusi tai-
mikko joko viljellen tai luon-
taisesti uudistaen.
Metsänuudistamisen määrä-
yksiin tuleemuutoksia. Taimi-
kon vakiintumisraja lasketaan
1,3metristä 0,5metriin. Kehi-
tyskelpoinen, taimimäärältään
riittävän tiheä vähintään 0,5
metrin mittainen taimikko pi-
tää saada syntymään Etelä-
Suomessa 10 vuoden kulues-
sa päätehakkuusta. Uudista-
miseen liittyvät toimenpiteet
täytyy suorittaa viimeistään
3 vuoden kuluessa hakkuun
päättymisestä. Jatkossa eri
puulajeja voidaan käyttää va-
paammin, sillä uudessa laissa
uudistamisessa hyväksyttäviä
puulajeja ei sidota tiettyihin
kasvupaikkoihin.
Eri-ikäisrakenteinen
metsänkasvatus eli
jatkuvakasvatus sallitaan
Eniten lakiuudistuksen yhtey-
dessäkeskusteluaherättänyt asia
onollut eri-ikäisrakenteisenmet-
sänkasvatuksen eli jatkuvankas-
vatuksen salliminen, joka on ol-
lut kielletty metsänkasvatustapa
viimeisten 60-vuoden ajan. Suo-
messa on 1950-luvulta lähtein
harjoitettu tasaikäisrakenteista
metsikkökuviotaloutta, joka on
perustunut tiukasti normitettuun
alaharvennukseen.
Metsälakilaki antaa metsän-
omistajalle jatkossa mahdol-
lisuuden kasvattaa metsäänsä
eri-ikäisrakenteisena, joka toteu-
tetaan poiminta- ja pienaukko-
hakkuilla. Eri-ikäisrakenteinen
metsä säilyy jatkuvasti peitteise-
nä, siellä on eri kehitysvaiheessa
olevia puita – taimia, nuoria,
varttuneita ja tukkipuita.
Sekäperinteisissäkasvatushak-
kuutavoissa (ala- jayläharvennus)
että eri-ikäismetsikön kasvatuk-
sessa on minimipuustoisuusvaa-
timus, jonka alittaminen johtaa
metsikön uudistamisvelvoitteen
syntymiseen. Eri-ikäisrakentei-
sessa metsässä minimipuustoi-
suuden raja on alhaisempi kuin
tasaikäisrakenteisessa metsässä,
jotta uutta taimiaineista pystyy
syntymään varttuneempien pui-
den alle ja väliin.
Metsienmonimuotoisuus
paremminhuomioon
Talousmetsien luonnonhoi-
toononpanostettuvoimakkaasti
viimeisten parinkymmenen vuo-
den ajan. Uusi laki sallii aiempaa
vaihtelevampia metsänkäsittely-
menetelmiä, mikä lisää entises-
tään metsäluonnon monimuo-
toisuutta.
Metsälain 10. pykälän (eri-
tyisen tärkeät elinympäristöt)
määritelmiä on täsmennetty ja
lisäksi on tarkennettu,minkälai-
set toimenpiteet ovatmahdollisia
missäkin elinympäristöissä. Tä-
mä parantaa osaltaan metsän-
omistajan oikeusturvaa.
Erityisen tärkeisiin elinympä-
ristöihin on lisätty kaksi uutta
elinympäristöä, metsäkorte- ja
muurainkorvet.
Byrokratiaavähennetään
Lakiuudistuksen yhtenä ta-
voitteena on hallintobyrokratian
vähentäminen. Metsäkeskukselle
ei tarvitse enää tehdä taimikon
perustamisilmoitusta, kun uudis-
tamistoimenpiteet, esim. taimien
istutus, on tehty. Metsäkeskuk-
sen valvonnan painopiste siirtyy
uudistamistoimenpiteiden tarkas-
tamisesta myöhäisempänä ajan-
kohtana tehtävään taimikonkas-
vatuskelpoisuuden valvontaan.
Ennen hakkuun aloitusta teh-
tävän metsänkäyttöilmoituksen
määräaika lyhenee 14 päivästä
10 päivään. Metsänkäyttöilmoi-
tuksessa tulee kasvatushakkui-
den osalta ilmoittaa, tehdään-
kö hakkuu tasaikäisrakenteisen
metsän vai eri-ikäisrakenteisen
metsän hakkuuna.
Metsänkäyttöilmoitusta ei
edelleenkään tarvitse tehdä ko-
titarvehakkuusta, pienikokoisen
puuston hakkuusta eikä oja-,
vesijohto- ja viemärilinjojenhak-
kuista. Ilmoitusvelvollisuudesta
vapautetaan myös hakkuut,
jotka tehdään sähkölinjojen ja
junaratojen reunavyöhykkeillä.
Tie- ja sähkölinjojen hakkuista
metsänkäyttöilmoitus voidaan
aiemmasta poiketen jättää teke-
mättä ainoastaan, kun hakkuut
ovat pienialaisia.
Sopimuskäytäntöjä
kehitettävä
Uusi laki saattaa lisätä kiisto-
ja puun myyjien ja hakkaajien
kesken, sillä eri-ikäisrakenteisen
metsän kasvatukseen tai pie-
naukkohakkuiden tekoon ei ole
yhteisiä, totuttuja toimintamal-
leja. Menetelmä on uusi niin
metsäammattilaisille kuin met-
sänomistajillekin.
Metsänomistajalla voi olla
epärealistinen kuva, miltä jat-
kuvan kasvatuksen metsä näyt-
tää hakkuun jälkeen, sillä eri-
ikäiskasvatuksessa metsä haka-
taanuudistamisen turvaamiseksi
harvemmaksi kuin perinteisessä
harvennushakkuussa.
Sekä metsänomistajan että
puunostajan oikeusturvan kan-
naltaolisi järkevä, ettäpuukaup-
pasopimuksiin kirjattaisiin sel-
västi,mitämetsänkasvatusmallia
leimikolla on tarkoitus toteuttaa
jamikäonpuustopääomatavoite
hakkuun jälkeen.
PekkaVainikka
Aluejohtaja
Suomenmetsäkeskus,
Kaakkois-Suomi
Metsälainmuutosmonipuolistaametsienkäsittelyä
Metsälain muutos tuli voi-
maan vuoden alussa. Laki-
uudistusta voidaan syystä
pitää historiallisena. Tiu-
kasta, holhoavasta lain-
säädännöstä siirrytään va-
paampaan, mutta samalla
metsänomistajien omaa
vastuuta korostavaan lain-
säädäntöön. Yksi suurim-
mista lakiuudistuksen liik-
keellepanevista voimista
on ollut taloudellisen hy-
vinvoinnin kasvun myötä
yhteiskunnassa ja ihmisten
arvomaailmassa tapahtu-
neetmuutokset.
Tasaikäisenmetsänkasvatus jaalaharvennus tulevat säilymäänmyös
jatkossa vallitsevina metsänkasvatusmenetelminä, mutta useat met-
sänomistajat haluavat varmasti kokeiluluonteisesti ja pienialaisesti
käyttäämyös jatkuvaa kasvatusta kohteilla, joilla sen onnistumiselle
onedellytyksiä.
Varhaisperkaus tarkoittaa istutettujen
taimen ympärillä kasvavan lehtipuun
poistamista raivaussahalla. Perkaus on
yksi tärkeimmistä työlajeista.Tarjoamme
vuonna 2009 tai sen jälkeen istutettu-
jen taimikoiden varhaisperkauksen nyt
kiinteään hintaan 350
€
/hehtaari + alv.
Kustannus on verovähennyskelpoinen.
Tarjous on voimassa 30.6.2014 asti.
Onko istutettutaimikkosipelastamisen
tarpeessa-tarjoammevarhaisperkauksen
kampanjahinnalla350
€
/ha!
Mikäli et olevarma taimikkosi hoitotarpeesta,ota yhteyttämetsäneuvojaasi,
niinkäymme tarkistamassa taimien tilanteenmaastossa,maksutta.
KAAKKO
