Metsänomistajat
Kaakko
14
Metsälaki tarjoaa
vaihtoehtoja
Uusi metsälaki mahdollistaa metsän-
omistajien uudistaa metsänsä haluama-
naan ajankohtana ja tehdä kasvatus-
hakkuita useammalla eri tavalla. Uudis-
tamiseen ei ole enää olemassa erillisiä
läpimitta- tai ikärajoja. Harvennushak-
kuun lisäksi kasvatushakkuita ovat pie-
naukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen
metsän kasvatushakkuut eli jatkuva
kasvatus. Metsälain mukanaan tuomista
uusistamahdollisuuksista ei vielä ole ko-
vinkaan paljon käytännön kokemuksia.
Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä
on koulutettu olemassa olevan tutkimus-
tiedon pohjalta. Käytännön vaikutuk-
set puukaupan hinnoitteluun selviävät
ajansaatossa, kunhan saadaan enemmän
käytännön kokemusta.
Samalla hakkuusopimuksella voidaan
jatkossa myydä puuta erilaisin kasvatus-
hakkuutavoin. Siksi puunmyyntisuunni-
telmaan ja metsänhakkuusopimukseen
tulee kirjata kuvioittain, miten haluaa
hakkuun metsässään tehtävän. Erityisen
tärkeitä ovat hakkuutapa ja harvennus-
voimakkuus. Vasta ilmestyneissämetsän-
hoitosuosituksissa on suositukset jäävän
puuston määrästä. On hyvä huomata,
että lainmukaiset harvennusvoimakkuu-
den alarajat ovat huomattavasti allemet-
sänhoitosuositusten.
Puunkorjuun aloittaminen nopeutuu,
kun metsänkäyttöilmoituksen jättöaika
lyhenee 10 päivään. Metsänomistaja vel-
voitetaan lailla ilmoittamaan tiedossaan
olevistametsälain erityisen tärkeistä elin-
ympäristöistä hakkuuoikeuden ostajalle.
Metsätuhojapyritään
torjumaan
Metsätuholain uudistuksella pyritään
entistäparemmin estämäänmetsätuhojen
leviämistämetsissä.Metsänomistajien on
syytä itsekin seurata puutavaravarastojen
tyhjenemistä, koska viranomaiset val-
vonevat metsätuholain noudattamisesta
entistä satunnaisemmin. Ammatinharjoit-
tajille laissa on säädetty velvoite omaval-
vontaan. Käytännössä puun korjuussa
omavalvontaan velvoitetaan puuta kor-
jaavia yrityksiä tai niihin rinnastettavia
ammattimaisia toiminnanharjoittajia.
Mikäli puidenpoistaminenniidenomis-
tajan toimesta laiminlyödään tai muita
toimenpiteitä metsätuhojen estämiseksi
ei ole tehty voi aiheutuneista kasvutap-
pioista tai puiden kuolemisista aiheutua
vahingonkorvausvelvollisuus.
Puutavarapoishakkuu- ja
välivarastopaikoilta
Ajankohdat, joihin mennessä edellisen
syksyn, talven ja kevään aikana (1.9 –
31.5) kaadettu puu tulee kuljettaa pois
hakkuupaikalta ja välivarastosta, aikais-
tuvat (taulukko 1). Eteläisimmässä Suo-
messa (alue A) kuusipuutavara, joka on
kaadettu 1.6 - 31.8 välisenä aikana, on
kuljetettava pois 30 pv:n kuluessa hak-
kuuhetkestä.
Velvoite koskee kuusipuutavaraeriä
ja kaarnoittuneita mäntypuutavaraeriä.
Poikkeuksena on, että velvoite ei koske
yksittäisiä alle 20m³mäntypuutavaraeriä
(yksittäinen, jos vähintään 200m päässä
muista vastaavista pinoista) eikä puuta-
varapinoja, jonka tilavuudesta enintään
puolet on tyveltäänyli 10 cm läpimittaista
mänty- tai kuusipuutavaraa.
Mikäli metsään on 1.9-31.5 välisenä
aikana suoritetussa hakkuussa jäänyt ty-
viläpimitaltaan yli 10 cm paksuja kuusen
rungonosia yli 10 m³/ha tai kaarnoit-
tuneita männyn rungonosia yli 20 m³/
ha, koskee em. rajojen ylimenevää osaa
samat määräajat kuin hakkuupaikal-
ta ja välivarastosta poiskuljettamisesta
(taulukko 1). Vaihtoehtoisesti poiskul-
jettamiselle voidaan käyttää peittämis-,
sadettamis- kuorimis- tai muita vastaavia
menetelmiä.
Vahingoittunut puu
poismetsistä
Mikäli metsikössä on tyviläpimitaltaan
yli 10 cm paksua vahingoittunutta kuu-
sipuuta, jossa tuhonaiheuttajat voivat li-
sääntyä tai levitä, onpuidenomistaja vel-
vollinenpoistamaanmetsästä javälivaras-
tosta10m³/ha (mänty20m³/ha) ylittävän
osan ennen laissa säädettyjä puutavaran
poiskuljettamisenmääräaikoja.
HannuRipatti
Aluejohtaja
Metsänomistajien liitto
Järvi-Suomi ry
Metsälakienmuutoksillavaikutuksiapuukaupastasopiessa
Metsälain ja metsätuholain muu-
toksettulivatvoimaanvuoden2014
alusta.Säädöksissäonsekämahdol-
lisuuksiaettävelvoitteitaniinpuun-
myyjillekuinpuunostajille.
PUUTAVARANPOISKULJETTAMISENMÄÄRÄAJAT
Puut kaadettu1.9 ‐ 31.5
MÄNTY KUUSI
A‐ALUE
ETELÄ‐KARJALA, KANTA‐HÄME, KYMENLAAKSO, PÄIJÄT‐HÄME,
UUSIMAA JAVARSINAIS‐SUOMI
1.7
15.7
B‐ALUE
ETELÄ‐POHJANMAA, ETELÄ‐SAVO, KESKI‐POHJANMAA, KESKI‐SUOMI,
PIRKANMAA, POHJANMAA, POHJOIS‐KARJALA, POHJOIS‐SAVO,
SATAKUNTA
1.7
24.7
C‐ALUE
KAINUU, LAPPI JAPOHJOIS‐POHJANMAA
15.7
15.8
Puut kaadettu1.6 ‐ 31.8
A‐ALUE
ETELÄ‐KARJALA, KANTA‐HÄME, KYMENLAAKSO, PÄIJÄT‐HÄME,
UUSIMAA JAVARSINAIS‐SUOMI
30pv
hakkuusta
Sen jälkeen maanomistajille
tulee mahdollisuus muistutuk-
sen tekemiseen, jonka perusteel-
la vielä ohjelmaa tarkistetaan.
Kaikki inventoidut suot eivät
siis välttämättä tule ohjelmaan
mukaan. Valtioneuvoston on
tarkoitus hyväksyä ohjelma al-
kuvuonna 2015. Suojelu pyri-
tään ensisijaisesti toteuttamaan
vapaaehtoisin keinoin maakau-
poilla tai yksityisen suojelualu-
een perustamisilla.
Ohjelma-alueen
ulkopuolelleei saa tulla
käyttörajoituksia
Ohjelmassa maakunnallinen
ELY-keskus inventoi sellaisia
suoalueita, joilla on valtakun-
nallisesti merkittäviä luontoar-
voja. Valintakriteerit ovat varsin
moninaiset, osin jopa outoja ja
monimutkaisia. Inventointivai-
heessa käydään läpi avosoiden
lisäksi puustoisia (esim. korvet,
rämeet,metsäluhdat), ojitettuja-
kin soita. Varsinaisen suoalueen
luontoarvojen turvaamiseksi voi
tulla kyseeseen ennallistamistoi-
menpiteitä, esim. reunaojien
tukkimista tai muutoin suon
vaihettumisvyöhykkeiden suo-
jelemista. Suojeluohjelmalla ei
saa olla vaikutuksia ohjelmaan
rajatun alueen ulkopuolella ole-
vien alueiden käyttöön.
Luonnonsuojelulain mukaiset
toimenpiderajoitukset tulevat
voimaan siinä vaiheessa, kun
valtioneuvosto on hyväksynyt
soidensuojeluohjelman japäätös
on annettu tiedoksi asianosaisil-
le eli maanomistajille.
Inventointien tiedot
maanomistajille
ELY-keskukset aloittivat in-
ventointeja kesällä 2013 ja ne
saatetaan loppuun tulevana
kesänä. Tutkittavien suoaluei-
den maanomistajat saavat ELY-
keskukselta etukäteen kirjeen,
jossa kerrotaan mitä ollaan
tekemässä. Suoalueen omista-
jille tulee täydennysohjelman
periaatteiden mukaan tarjota
mahdollisuutta osallistua maas-
toinventointiin.
Omat tavoitteet suoalueen
käytölle voivat olla moninaiset.
Suon puustoisia ja hoidettuja
osia on useimmiten tarkoitus
hyödyntää taloudellisesti teke-
mällä kunnostusojitusta, har-
vennushakkuita, lannoitusta
tms. Suo voi olla sovelias myös
turpeen nostoon. Tarvittaessa
näistä seikoista on hyvä kertoa
ELY:ssä vastaavalle viranomais-
henkilölle.
Inventointitiedot tulisi kertoa
omistajille. Velvoitetta siihen ei
liene olemassa, mutta ne olisi
hyvä saada sen vuoksi, että va-
littavien suoalueidenmaanomis-
tajien mahdollisuus muistutuk-
sen tekemiseen näyttää jäävän
lyhyeksi. Näin perehtymisaikaa
saadaan pidemmäksi. Muistu-
tusvaiheessaonhyvä tuoda esille
rajauksiin ja suon käyttöön liit-
tyviä seikkoja.
Korvauksissaon
huomioitavakaikki arvot
Korvausta määrättäessä maa-
pohja ja puusto huomioidaan.
Sen sijaan on edelleen epäsel-
vää, mitenmahdollinen turpeen
hyödyntäminen huomioidaan
korvauksissa? Entä onko muita
mahdollisia korvattavia arvoja
tai haittoja? Kuinka avosuon
arvot määritellään?
Täydennysohjelmaan olevien
valtion varojenmäärästä jakäy-
töstä ei ole vieläolemassa täyttä
selvyyttä. Suotavaa on, että nä-
mä seikat selvitetään ennen oh-
jelman täytäntöönpanoa, jolloin
voidaan arvioida ohjelman to-
teuttamisen realismia ja aikatau-
lua. Korvauksetmaanomistajille
tulee maksaa mahdollisimman
pian ja täysimääräisinä päätök-
sen jälkeen.
Maanomistajien kannattaa
olla aktiivisia. Lisätietoa ohjel-
masta löytyy osoitteesta
HannuRipatti
aluejohtaja
Metsänomistajien liitto
Järvi-Suomi
Uusia
soita
halutaansuojeluun
Valtakunnallisestimerkittäviä luontoarvojaomaaviensuoalueidensuojeluun liittyvien inventointientoteutus
aloitettiinkesällä2013 jane saatetaan loppuun tulevanakesänä.Tutkittavien suoalueidenmaanomistajat
saavat etukäteenkirjeen, jossakerrotaanmitäollaan tekemässä.
Valtioneuvoston päätök-
sen mukaisesti ympäris-
töministeriö on asettanut
työryhmänvalmistelemaan
soidensuojelun täydennys-
ohjelmaa. Työryhmä päät-
tää tehtyjenmaastoinven-
tointien pohjalta syksyllä
2014 ohjelmaan esitettä-
vistä suoalueista.
