METSÄNOMISTAJAT

20 Tilan tuotantosuuntina ovat aina olleet karja-, pelto-, ja metsätalous. Metsät ovat tilan toiminnan tukijalka. M etsänhoitoyhdistyksellä ja Nuutilan tilal- la on myös pitkä yhteinen historia. Janak- kalan metsänhoitoyhdistys on perustettu Nuutilassa 26.9.1910. Metsänhoitoyhdis- tys on ollut perustamisestaan lähtien tii- viisti mukana Nuutilan metsien hoidossa. Leimauksia ja neuvontaa Metsänhoitoyhdistyksen alkuvuosina Nuutilassa tehtiin paljon leimauksia. Myös metsänhoitoyhdistyksen neuvon- ta on ollut tärkeä asia. Kari Koskisen vaari kuoli sodassa ja mummo jäi yksin hoitelemaan tilan asioita. Metsän- hoitoyhdistyksen silloinen neuvoja Oksanen muodostui mummolle tärkeäksi neuvonantajaksi tilan metsäasioihin liittyen. Nuutilassa on tehty metsänhoitoyhdistyksen avus- tuksella myös istutuksia jo hyvin varhaisessa vaiheessa 1930-luvulla. Vuosiin on mahtunut useita metsänhoitoyh- distyksen neuvojia ja Janakkalan metsänhoitoyhdistyskin liittyi Kanta-Hämeeseen, mutta yhteistyö yhdistyksen kanssa on jatkunut sukupolvelta toiselle. Yhteistyö paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa on jatkunut näihin päiviin asti, koska yhteistyö on sujunut aina hyvin. Vaikka paikallinen metsäasiantuntija on vaih- tunutkin, se ei ole ollut Koskiselle ongelma. Metsäasiat ovat sujuneet entiseen malliin, sillä ammattitaito ja asian- tuntevuus ratkaisevat. Yhdistyksen asiantuntijan vaihtu- essa Nuutilan metsät kävellään aina uuden asiantuntijan kanssa läpi. Tilakäynnillä varmistetaan, että jatkossa pu- hutaan samoista asioista metsiin liittyen. Nuutilassa on tehty hakkuita säännöllisesti Koskisella on tallessa tilan puukauppoja koskevia asiakir- joja 1950-luvulta lähtien. Mapissa vilahtelee eri aikakausi- en mittaustodistuksia ja kauppakirjoja. Nykyäänkin met- sänhoitoyhdistys on tiiviisti mukana tilan puukaupoissa. Metsänhoitoyhdistys suunnittelee leimikot yhdessä Kos- kisen kanssa ja hoitaa leimikoiden kilpailutuksen. Puu- kaupan kilpailutus on Koskisen mielestä erittäin tärkeä asia. Nuutilassa ei ole koskaan suosittu ketään yksittäistä ostajaa, vaan puut on myyty aina sille kuka tarjoaa par- haiten. Metsänhoitoyhdistyksestä saa kattavaa tietoa eri ostajien tukin katkonnasta. Hyvä tukin katkonta on tärkeä asia puukaupassa. Vuosien mittaan monet puunostajat ovat tulleet tutuiksi Koskiselle, mutta kilpailutilanne puu- kaupassa pitää tututkin ostomiehet hereillä. Pääperiaatteena laadukkaan tukkipuun tuottami- nen Koskisilla on aina ollut selkeä näkemys metsien hoidos- ta ja kasvatuksesta. Metsänkasvatuksen pääperiaattee- na on tuottaa mahdollisimman laadukasta tukkipuuta teollisuuden tarpeisiin. Tilan puusto koostuu lähinnä kuusivaltaisista metsistä, jotka ovat rehevillä maapohjil- la. Harvennushakkuut tehdään Nuutilassa tarkoituksella hieman myöhässä, jotta puut saadaan kasvamaan mah- dollisimman pitkiksi. Taimikonhoidoissa noudatetaan myös hieman myöhäisempää ajankohtaa, sillä kilpailu lehtipuun kanssa innostaa Koskisen mukaan kuuset hy- vään kasvuun. Tilalla ei ole rehevistä maapohjista johtuen tehty juurikaan lannoituksia, mutta puut ovat kasvaneet siitä huolimatta hyvin. Viimeisimmässä päätehakkuussa hakattiin kaksi kuviota. Pinta-alaa hakkuulla oli reilu 2 ha ja puuta kertyi yli 1000 m3. Toinen hakatuista kuvioista oli vielä myrskyjen runtelema ja sieltä oli käyty kolme eri ker- taa hakkaamassa tuulenkaatoja. Metsänhoitoyhdistys hoi- taa päätehakkuiden jälkeen Nuutilan uudistamistyöt. Kari Koskinen suosii hakkuun jälkeen pääasiassa laikkumätäs- tystä ja kuusen istutusta. Kyseiset menetelmät soveltuvat reheville maille hyvin. Koskinen pitää metsänhoitoyhdistystä tärkeänä toimi- jana myös tulevaisuudessa. Metsänhoitoyhdistykseltä saa hyvää taustatukea ja neuvoja aina tarvittaessa. Epävar- moissa tilanteissa ratkaisuja pohditaan yhdessä metsäasi- antuntijan kanssa. Koskisen ja metsänhoitoyhdistyksen pitkä yhteistyö jatkuu hyvänä tulevaisuudessakin. Antti Koskimäki | pitäjänneuvos | Loppi Ammattitaito ja asiantuntemus RATKAISEVAT Nuutilan tilan historia Janakkalan Tervakoskella ulottuu 300 vuoden pää- hän. Kari Koskinen on tilan 14:sta isäntä, vuodesta 2000 lähtien. KANTA-HÄME