5
Laserkeilaus on jatkoa ai-
emmin tehdylle alueelliselle
metsäsuunnittelulle, jossa
kyläkunnittain tehtiin n. 10
vuoden välein halukkaille
metsänomistajille metsä-
suunnitelma (silloinen termi
metsätaloussuunnitelma) ja
ns. välialueet suunniteltiin
yleissuunnitteluna.
Tilannekunnittain:
Honkajoki
• Valmis
Jämijärvi
• Valmis
Kankaanpää
• Keilaus tulossa2016,Kor-
valuoman alueesta tehty
Pohjankankaan itäpuoli
ja tiedot ovat saatavissa.
Karvia
• Valmis lukuun ottamatta
Saranaluetta, jossakeilaus
2015
Lavia
• Valmis
Nakkila
• Keilaus 2016
Pomarkku
• Keilaus 2016, Kivijärven
alue tehty ja tiedot ovat
saatavissa.
Siikainen
• Valmistuu loppuvuodesta
2014
Valmistunutta aineistoa
päivitetään metsäkeskuksessa
puolenvuodenväleinkertovat
JoukoHuuhka jaHeikki Lou-
nento. Päivitystietoa saadaan
metsänkäyttöilmoituksista
(hakkuista tehtävä ilmoitus),
kemera-hakemuksista ja uu-
sista ilmakuvista.
Laserkeilaukset on tarkoitus
uusia aina 9 vuoden välein.
Edelleen on hyvä tietää, että
pelkkä laserkeilausaineistoei rii-
tä korotettuun kemera-tukeen
esimerkiksi taimikonhoidossa,
vaan siihen tarvitaan erikseen
laadittumetsäsuunnitelma.
Metsänomistajat voivat
liittyä oman aineiston koe-
käyttäjäksi 7 päivän ajaksi
osoitteessa
metsänhoitoyhdistyksen toive
on että tänä aikana metsän-
omistaja antaa metsävara-
tiedot yhdistyksen käyttöön.
Tästä on erillinen ohje Mhy
Karhun kotisivuilla kohdassa
Metsävaratietoametsäkeskuk-
selta. Tämän jälkeen yhdistys
voi (tämä palvelu viittä vaille
valmis) metsänomistajan niin
halutessa laittaa kuviotietoai-
neiston SilvaNetti –palveluun
ja metsänomistaja voi selata
tietoja sieltä.
Jouni Peltoniemi
Soitto Suomen metsäkes-
kuksen julkisen palvelun
yksikköön metsäneuvoja
Olli Routimolle vahvistaa
omaakin arviota. Tuhot
ovat jääneet tänä kesänä vä-
häisiksi tällä alueella. Vaik-
ka keväällä ja heinäkuussa
oli lämmintä, niin alkuke-
sän viileä jakso aikaansai
sen, että kirjanpainajien
toinen sukupolvi jäi muo-
dostumatta. Metsäkeskuk-
sen Lounais-Suomen kaikil-
la mittauspisteillä asetettu
epidemian15.000 yksilön
raja kuitenkin ylittyi, kertoo
Routimo.
Karviassaoli kesällä
matojamännyissä.
Mistä tässäoli
kysymys?
Tänä kesänä esiintyi lä-
hinnä Karvian alueella rus-
komäntypistiäistä. Madot
eli toukat elelevät männyn
oksilla syömässä vanhempaa
neulaskertaa mutta onneksi
jättävät uudet neulaset rau-
haan. Toukat pudottautuvat
heinäkuussa maahan kote-
loitumaan.
Seurauksena pistiäisistä
on puulle lähinnä kasvu-
tappiota ja näin ollen sen
suurempiin toimenpiteisiin
ei ole aihetta.
Edellisen kerran pistiäi-
siä esiintyi samalla alueella
vuonna 2009, jolloin puoli-
puhtaiksi kaluttuja mäntyjä
ei voinut olla havaitsematta.
Jouni Peltoniemi
LaserkeilaustilanneMhyKarhunalueella
Laserkeilaustaontehty
nytmuutamanvuoden
ajan ja aineistoa alkaa
olla valmiina useassa
pitäjässä Mhy Karhun
alueella.
Jouni Peltoniemi
Kuvat Jouni Peltoniemi
MetsäneuvojatHeikkiLounento jaJoukoHuuhkaSuomenmetsä-
keskuksestakoostavat laserkeilattuaaineistoa luovutuskuntoon.
Metsätuhokatsaus
KeväänKarhu lehdessä
oli juttu vanhoja kuu-
sikoita tuhoavasta kir-
janpainaja –nimisestä
kaarnakuoriaisesta.
Mikä on nyt tilanne
kesän jälkeen?
Tarmo Heiniluoma tarkastelemassa männyntainta, jonka rusko-
mäntypistiäisentoukatovatkalunneettyhjiksivanhemmistaneu-
laskerroista.Uudet neulaset ovat onneksi jäljellä.
Ruskomäntypistiäisen toukkia
männyntaimenoksalla.
