8
Puiden ympärysmitta mi-
tataan ns. rinnankorkeudelta
eli 1,3 m kaatokorkeudesta
ylöspäin. Pituus mitataan yh-
distyksen korkeusmittarilla
ja se on usean mittauksen
keskiarvo. Puut kuutioidaan
nk. Laasasenahon d,h –run-
kokäyrämallilla. Mallin yksi
heikkous on se että se ei ota
huomioon puun oikeaa ka-
penemismuotoa vaan laskee
kaikki puut samalla tavalla.
Esko jaMaireSikalan
kuusi:
Rinnankorkeushalkaisija
111 cm ja pituus 28,5 m.
Taulukon läpimitta loppui 80
senttiin (silloin tilavuus olisi
6,3m³), joten ei kun tauluk-
koa vaan itse jatkamaan.
Loppupähkäilyn tulok-
sena puun tilavuus on 13
m³:n luokkaa ja kun puu on
selvästi sokeritoppamaisen
muotoinen, niin on vähin-
tään tämän verran.
Juhani jaSami
Kaitajärvenkuusi:
Rinnankorkeushalkaisja
81 cm ja pituus 34,5 m
antavat taulukkoarvoksi
7,1 m³. Taulukko melkein
riitti paksuudessakin. Puu
on enemmän kolmiomainen
kuin ensin esitelty kuusi.
Toistaiseksi johdossa Es-
ko ja Maire Sikalan kuusi
13,0 m³.
Jouni Peltoniemi
Esimerkiksi viime talven
noin kuukauden mittainen
pakkasjakso aiheutti monilla
ostajilla sen, että tänä syk-
synä ei juurikaan ole mah-
dollista ostaa uusia talvilei-
mikoita kun vanhatkin on
korjaamatta.
Kahden kuukauden talvi-
korjuukausi tarvitsee kauden
alkuun lähes kuukauden jää-
tymisajan eli yhteensä talvea
pitäisi olla 3 kuukautta. Täl-
löinkin koko vuoden korjuu-
ajasta ”talvi” on alle 20 %.
Tällaiset talvet ovat kuitenkin
harvinaista herkkua puun-
korjaajalle kunpakkaskaudet
tuppaavat jäämään korkein-
taan muutamaan viikkoon.
Luonnollisia ja välttämät-
tömiä talvikorjuualueita ovat
suot ja usein hienojakoiset
kuusta kasvavat kangasmaat.
Viimeksi mainituilla alueilla
korjuuta voi kuitenkin har-
kita tehtäväksi kesäaikaan
kuivina kesinä.
Soiden osuus esim. Mhy
Karhun alueella on melkoi-
nen, joten lähestulkoon kaik-
ki kangasmaat pitäisi saada
keinolla millä hyvänsä, kesä-
hakkuiden piiriin. Isompien
suoalueiden ympäröimät kan-
kaat joudutaanmahdollisesti
jättämäänmyös talvialueiksi.
Aloittaessa tiehanketta
kannattaa ensin tutkia mah-
dollinen valtion tuki (keme-
ra), mikä yleensä vaatii sen
että tien vaikutusalue on riit-
tävän suuri ja tieosakkaita on
tällöin useampi.
Rakennettaessa yhden
tilan tai yhteistäkin pie-
nempään käyttöön tulevaa
tietä, huomiota kannattaa
kiinnittää sopivan tielinja-
uksen suunnitteluun. Kartta
ja ulkopuolinen konsultti-
apu ovat monesti hyvä apu
hommassa.
Oleellista on linjata tie
mahdollisimman koviamaita
pitkin, jotta tie tulee kanta-
vaksi ja lisämateriaalia tarvi-
taanmahdollisimman vähän.
Kantavuus on paljon tär-
keämpi seikka kuin esimer-
kiksi tien suoruus. Pintaan
kannattaa ajaa lanattavissa
olevaa tavaraa, mikä yleensä
tarkoittaa kerrosta sepeliä.
Näin tiestä tulee henkilöau-
tolla ajo kelpoinen ja hoito-
töihinkin on sitten lyhempi
kävelymatka.
Jouni Peltoniemi
Mistä löytyyKarhunalueensuurinpuu?
Pistetäänpä pieni kisa
pystyyn eli mistä löytyy
Mhy Karhun alueen suu-
rimmat puut. Tässä on
pari lähtöesimerkkiä ja
seuraavaan lehteen (ke-
vät 2015) toivomme lisää
mitattaviamöhkylöitä.
Yhdentilanmetsätie
Talvikorjuuleimikkoalkaa
olla melkoinen rasite lei-
mikoitamyytäessä.Talvet
jäävät välillä hyvinkin ly-
hyiksi ja seheijastuuheti
seuraavan vuoden talvi-
leimikkokauppaan.
Kankaanpään Vihteljärvellä Jukka Sillanpää päätti kunnostaa
vajaankilometrinmittaisenvanhan tiepohjankesäajokelpoiseksi
metsätieksi. Kaivinkone teki pohjahommia 50 tuntia ja 32:sen
sepeliä tielleajettiin16kuormaa.
Jouni Peltoniemi
Jouni Peltoniemi
Jouni Peltoniemi
Poika ja isäeliSami jaJuhaniKaitajärviovatpitäneethyväähuolta
niin ikään Kankaanpään Vihteljärvellä olevasta isosta kuusesta.
Ympärysmittaa puulla on 255 cm ja pituutta 34,5m. Metsätien
päässä ajouraa siirrettiin juuri olleessa hakkuussa, jotta puun
juuret saatiin säästymäänajolta.
KankaanpäänVihteljärvelläEsko jaMaireSikalanmetsänreunasta
löytyyympärysmitaltaan350cm:nkuusi.Pituuttapuullaon28,5m.
60 – 70 vuotta se on tuossa silmissä ollut ja sellainen tunne on
jäänyt mieleen, että se ei olisi kasvanut lainkaan toteaa Esko.
30vuottasittentoinen latvatipahtipois.Puun iäksionarveltusel-
lainen200vuotta.Esko jaMaireasuvat sukutilaa, joka tiettävästi
onollut saman suvunhallinnassavuodesta1565.
