

18
Metsäohjelmat ja
toteutus yhteistyötä
Metsäohjelmien laatimises-
sa olivat mukana metsän-
omistajat, metsäteollisuus,
järjestöt ja muut keskeiset
sidosryhmät. Metsäohjelmi-
en sisältö hyväksyttiin alu-
eellisessa metsäneuvostossa
joulukuussa 2015. Alueelli-
set metsäohjelmat perustuvat
metsälakiin ja -asetukseen.
Metsäohjelmien onnistu-
nut toteutuminen edellyttää,
että kaikki keskeiset alu-
een metsäalan toimijat ja
sidosryhmät ovat vahvasti
mukana toteuttamassa ja tu-
kemassa sen toimenpiteitä.
Metsäohjelmat
vastaavat kasvavaan
puun kysyntään
Puun kysyntä lisääntyy
voimakkaasti metsäteolli-
suuden mittavien investoin-
tien myötä. Jo valmistuneet
ja käynnissä olevat inves-
toinnit lisäävät metsäteol-
lisuuden puuraaka-ainetar-
vetta vuodesta 2017 lähtein
10-11 miljoonalla kuutiol-
la. Metsäohjelmien tavoit-
teiden toteutuessa hakkuut
nousevat suurimman kestä-
vän hakkuumäärän tasol-
le eli Etelä-Savossa reiluun
7 miljoonaan kuutioon ja
Kaakkois-Suomessa 4,7
miljoonaan kuutioon. Tä-
mä merkitsee Etelä-Savossa
noin miljoonan ja Kaakkois-
Suomessa noin 0,7 miljoo-
nan kuutiometrin lisäystä
hakkuumääriin vuosittain.
Hakkuumäärien nosto tuo
kasvavaa hyvinvointia maa-
kuntiin ja erityisesti maa-
seutu- ja haja-asutusalueille.
Pelkästään kantorahatulot
lisääntyvät maakunnissa yh-
teensä lähes 60 miljoonaa
euroa. Hakkuut, kuljetukset
sekä lisääntyneet metsänhoi-
totyöt tuovat uutta työtä
noin 300 henkilötyövuoden
verran. Vaikutukset kertaan-
tuvat puun jalostuksessa, jo-
ka on selkeästi metsätalout-
ta suurempi työllistäjä myös
Etelä-Savossa, jossa metsä-
teollisuuden puunkäyttö on
kuitenkin alle puolet maa-
kunnan hakkuumääristä.
Hakkuumäärien nostami-
nen edellyttää puumarkki-
noiden luotettavaa ja tasaista
toimintaa. Metsänomistajien
puumarkkina-aktiivisuutta
pyritään parantamaan te-
hostamalla metsävaratieto-
jen käyttö metsänomistajien
neuvonnassa, kehittämällä
metsätilarakennetta ja tar-
joamalla metsänomistajille
myös uusia vaihtoehtoja
metsiensä käsittelyyn.
Liikenneinfraan
satsattava
Ilmaston lämpenemisen
seurauksena heikentyvät
talvikorjuuolosuhteet, kas-
vavat hakkuumäärät sekä
tarve jaksottaa hakkuut ta-
saisemmin ympäri vuoden
vaativat liikenneinfran pa-
rantamista sekä alempias-
teisen tieverkoston että pää-
teiden ja rautateiden osalta.
Kemera-tukirahoitusta sekä
valtion vuosille 2016-2018
myöntämää 600 miljoonan
euron liikenneväylien kor-
jausvelkarahaa pyritään oh-
jaamaan myös metsäteiden
ja alempiasteisen tieverkos-
ton kunnostamiseen.
Taimikonhoito vaatii
tason nostoa
Taimikonhoidon taso on
jäänyt viime vuosina huoles-
tuttavan alhaiseksi. Jos tai-
mikonhoitomääriä ei saada
nopeasti nostettua, se näkyy
20 -30 vuoden kuluttua met-
sien tuottokunnon ja laadun
huomattavana alenemisena.
Luonnonvarakeskuksen
(entinen Metsäntutkimuslai-
tos) tuoreiden Valtakunnan
metsien inventointitulosten
mukaan Kaakkois-Suomen
taimikonhoitotarve on tule-
valla 5-vuotiskaudella lähes
kaksinkertainen ja Etelä-
Savon 40% suurempi vii-
meisen 5 vuoden taimikon-
hoitoalaan verrattuna.
Huomiota metsien
monimuotoisuuteen ja
vesien suojeluun
Kasvavat puunkorjuumää-
rät lisäävät metsäluonnon
monimuotoisuuteen, vesien-
suojeluun ja metsien muu-
hun käyttöön kohdistuvia
odotuksia ja vaatimuksia.
Metsäohjelmassa koroste-
taan vahvasti metsien moni-
muotoisuuden säilyttämistä
ja vesiensuojelun tehosta-
mista kaikissa talousmet-
sien hakkuu- ja hoitotoi-
menpiteissä. Luontoarvoja
säilymistä edistetään myös
vapaaehtoisen METSO-suo-
jeluohjelman kautta.
Antti Heikkilä
aluejohtaja
Suomen metsäkeskus,
kaakkoinen palvelualue
Uudet metsäohjelmat vastaavat lisääntyvään
puun tarpeeseen
Metsäteollisuuden in-
vestoinnit ja kasvava
puun kysyntä nousevat
kärkiasioiksi juuri val-
mistuvissa Etelä-Savon
ja
Kaakkois-Suomen
metsäohjelmissa 2016-
2020. Hakkuiden li-
sääntyminen edellyttää
myös entistä tehok-
kaampaa luontoarvo-
jen ja vesiensuojelun
huomioimista talous-
metsien käsittelyssä.
Tulevaisuuden metsäta tarvitsevat hoitoa nyt! Taimikonhoitomääriä on syytä lisätä vahvasti.
Metsäkeskus