METSÄNOMISTAJAT

29 TOIMIHENKILÖN HARRASTUS – Reumani ei sietänyt pitkiä kävely- jä ja juoksulenkkejä. Jalat kipeytyivät, eikä liikunta tuntunut enää mukavalta. Paras ystäväni houkutteli kokeilemaan melontaa. Kummallakaan ei ollut ai- kaisempaa kokemusta kajakista – ja se oli heti minun juttuni, Mikko kertoo. Vahva suhde luontoon syntyi jo tei- ni-ikäisenä raivaus- ja moottorisahan tullessa tutuksi kotimetsää hoitaessa. Metsätalousinsinööriksi opiskelles- saan hän omaksui myös perusharven- nukset ja muut metsänhoitotoimet. Vuosittaisilla melontaretkillään hän kohtaa luonnon eri tavalla ja eri tasolta. Kajakissa istuessa ympäröivä luonto näyttäytyy kiehtovana ja ren- touttavana. – Teimme ystäväni kanssa ensim- mäisen reissun juhannuksena 2018, jolloin päätimme meloa Paimionjoel- la. Pysyvä kipinä oli syttynyt. Juhannuksena 2019 Loimijoelle suun- tasi reipas kvartetti – opiskelukaveri liittyi serkkunsa kanssa porukkaan. – Porukkamme on kasvanut yhdel- lä joka vuosi. Ensi vuonna täytynee saada kuudes kaveri mukaan, niin saadaan taas kajakit kannettua hel- posti patojen ja voimalaitosten ohi, Mikko miettii. Melomisen keskeyttävät voimalai- tokset tietävät kajakkien ja matkata- varoiden nostamista kuivalle maalle ja jopa satojen metrien kantamista. Siksi Mikko ei suosittele pitkiä joki- taivalluksia heikkokuntoisille, koke- mattomille melojille. – Kunnollisia, tasaisia kaluston las- ku- ja nostopaikkoja ei välttämättä löydy. Kaikenlaiset kivikot ja pusikot tulevat tutuiksi. Kajakki vie koskemattomaan luontoon Mikko Uusitalolle melonta tuo rauhan ja rentouden Teksti ja kuvat Liisa Käiväräinen | Sanamylläri | paitsi kuvakollaasi Mikko Uusitalon omat kuvat Mikko Uusitalon ja kumppaneiden vuoden 2022 juhannuksen retkikohde on vielä päättämättä. Mikko suunnittelee reitin ja paljastaa sen muulle retkikunnalle pikkuhiljaa matkan edetessä. Metsäasiantuntija Mikko Uusitalo Lounais-Hämeen Mhy:stä löysi melonnan kolme vuotta sitten.