METSÄNOMISTAJAT

32 LUONNONHOITO Kanta- ja Päijät-Hämeestä löytyy yllättävän paljon lehtoja. Asikkalassa maaperä on paikoin niin ravinteikas- ta, että jalopuumetsiköitäkin esiintyy. Enimmäkseen ravinteikasta maape- rää on kuitenkin muokattu maatalo- usmaaksi, ja niinpä lehtometsiä on maassamme jäljellä vain 1–2 % met- säalasta. – Koskemattomia lehtoja ei tosi- aan hirveästi ole. Ne on pelloiksi tehty kaikki. Tällä kohteella rinne ei ole houkutellut pellon tekoon, ker- too Arto Mäkiniemi , joka teetti pari vuotta sitten maillaan Asikkalassa lehtojen hoitohankkeen. Hankkeessa kolmelta hehtaaril- ta poistettiin konehakkuina leh- tokasvillisuutta varjostavaa kor- keaa kuusikkoa. Metsää ohjattiin sinivuokko-käenkaalityyppisellä rin- teellä monimuotoisempaan ja vaih- televampaan suuntaan. Samalla ran- taan vievän tien maisema sai valoa ja puistomaista ilmettä, mikä olikin maanomistajan päätavoite. Nyt valoi- san lehtorinteen laella vesoo jo haa- pa ja maastossa kasvaa aikaisempaa enemmän lehtokasveja kuten näsiää, sudenmarjaa ja kevätlinnunhernettä. Hakkujätteet vietiin pois Mäkiniemen kohteella ei kasvanut jalopuita. Ilman hoitohanketta tyypil- lisin metsätalouden toimi siellä olisi ollut avohakkuu ja sen jälkeen kuu- sen taimien istutus. – Eli lehdon kannalta kaikki ka- tastrofin ainekset, sanoo hankkeesta vastannut metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Olli Lukanniemi Metsäkeskuksesta. Kuusi vähentää lehdossa paitsi va- loisuutta niin sen neulaskarike myös happamoittaa emäksistä maaperää. Näin maaperän eliöstön määrä vä- henee ja hajotustoiminta heikkenee. Koska lehtokasvillisuus ja siihen si- toutunut eliölajisto elää Suomessa ilmastollisella pohjoisrajallaan, ne kamppailevat jo muutenkin kuusen kanssa. Myös Mäkiniemen kohteella monet lehtolajit olivat ahtaalla, Lukanniemi kertoo. – Taikinanmarjaa ja lehtokuusa- maa kasvoi valoisammissa paikoissa. Teimme pienaukkoja lehtipuita var- ten eli tavoitteena oli metsän luontai- nen uudistuminen. Valon lisäämisellä pyrimme myös luomaan paremmat kasvuolosuhteet lehtokasveille. Hakkuu korkeassa kuusikossa Ilmaista suunnittelu- ja metsätyötä lehtojen hoitohankkeella Teksti ja kuvat Annika Suvivuo Kuusettuminen on lehtometsien riesa. Sen sijaan hoidettuun lehtoon saattaa saada pesimään jopa kirjan- painajia syövää linnustoa. Arto Mäkiniemi Asikkalasta halusi lisää valoa ja puisto- maisuutta pimeäksi kuusikoksi käyneeseen lehtometsäänsä. Sudenmarja kertoo lehtotyypin metsästä.