METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat Pohjois-Savo 2 /2018 8 Markkinat eivät kuitenkaan toimi täydellisesti. Suomessa on kymmeniä tukkipuun, mutta vain kolme kuitupuun jalosta- jaa. Nämä kolme suurta ostavat yli 80 prosenttia kotimaisesta puusta. Ne tekevät ennätyksel- lisiä tuloksia kvartaalista toiseen kuitupuun jalostuksella. Puu- kaupan ylläpitämiseksi niillä on varaa nostaa tukin hintaa ja ajaa tukkia tarvittaessa sellu- kattilaan, kunhan hakkeen ja kuidun hinta ei nouse liikaa. Alhaalla pidettävä kuitupuun hinta ja koko ajan kallistuvat metsänhoitokustannukset ovat kuitenkin metsäalan tikittävä aikapommi. Vahvan markkinavoiman pönkittämiseksi taistelu metsän- omistajien sieluista tuntuu vain kasvavan puun kysynnän kas- vaessa. Tasettaan vahvistaneet metsäjätit pyrkivät saamaan en- tistä useamman metsänomista- jan suoraan sopimusasiakkaaksi omaan talliinsa. Tavoitteena on saada metsänomistajan kanssa yhden luukun asiakkuus, jossa ei kilpailuteta puukauppoja ei- kä suoriteta puun katkonnan valvontaa. Sopimusasiakkuuden porkkanaksi tarjotaan erilaisia bonuksia, takuuhintoja ja kyt- kykaupankaltaisia etuja metsän- hoitotöistä. Sopimusasiakkuuden helppo- udella ja vaivattomuudella on kääntöpuolensa. Takuuhinnoit- telu on rakennettu sitä varten, että nousevan kysynnän tilan- teessa sillä voidaan jarruttaa puun hinnan kohoamista. Jos liian moni metsänomistaja si- toutuu sopimukseen, ei puun hinta nousekaan, kun kilpailu- tettavaa puuta ei tarvitse ostaa riittävän merkittäviä määriä. Puukauppansa kilpailuttava metsänomistaja huolehtikin ko- ko metsänomistajakunnan puo- lesta puun hinnasta. Bonusten ja takuuhintojen hyöty saattaa hukkua monin- kertaisesti katkonnan epäon- nistumiseen. Tukkipuusta saa- tetaan maksaa jopa 3,5 kertaa kuitupuuta parempaa hintaa. Siksi puukaupan onnistuminen ratkeaakin entistä useammin kilpailutuksen yksikköhintojen sijasta vasta katkonnan jälkeen. Jokainen leimikko on yksilöl- linen ja jokaisella ostajalla on omat, vaihtelevat mitta- ja laa- tuvaatimukset. Sopimusasiakas on yhden ostajan katkonnan varassa ja kovin harvoin so- pimusasiakkaan puunkorjuuta valvoo myyjän valtuuttama ammattilainen. Välillä tienvar- sissa näkeekin sellaisia kuitu- puukasoja, että hirvittää met- sänomistajan puolesta. Silloin puukaupan kylkijäisinä tulleille bonustaimille on tullut kovin kallis hinta. Ostajat voivat tarjota met- sänomistajalle myös metsäser- tifiointia. Tällöin kannattaa muistaa, että metsä on serti- fioitua vain, kun puuta myy sertifioinnin tarjonneelle taholle. Metsänhoitoyhdistyksen PEFC- ryhmäsertifiointi on ostajasta riippumaton. Metsänhoitoyhdistyksen tär- kein puumarkkinaedunvalvon- tatuote on valtakirjakauppa. Valtakirjaleimikko kilpailute- taan kaikkien alueen puunos- tajien kanssa siten, että myös puun katkontaennuste otetaan huomioon. Valtakirjalla puun myyminen tai metsien hoidat- taminen on ihan yhtä vaivaton kuin sopimusasiakkaan suo- ra puukauppa oman firmansa kanssa. Valtakirjan allekirjoitus riittää. Valtakirjakauppa onkin erityisen hyvä kauppatapa etä- metsänomistajalle tai muutoin sellaiselle metsänomistajalle, jo- ka ei kykene itse suorittamaan kojuun- ja katkonnanvalvontaa. Metsänomistajan omaa har- kintaa ja päätöstä pitää silti aina kunnioittaa. Oman metsän- hoitoyhdistyksen jäsenenä so- pimusasiakkuuteenkin päätynyt metsänomistaja on sen edunval- vonnan piirissä jota metsänhoi- toyhdistykset ja MTK tekevät kunnissa, maakunnissa, Helsin- gissä ja kansainvälisesti. Paljon on vahdittavaa ja korjattavaa- kin, mutta moneen asiaan on saatu vaikutettua puun juurelta Brysseliin saakka. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y. Twitter:@TiirolaMikko Kilpailua vai sopimusasiakkuutta? Puumarkkinoilla on hyvä vire. Kaikilla puutavarala- jeilla on kysyntää ja kaup- pa käy. Hyvä niin. Metsissä riittää puuta ja erityisesti nuorissa metsissä on pa- toutunutta hoitotarvetta ja hakkuurästejä. Markki- natalouden logiikan mu- kaisesti puun kantohinta- kin on kohonnut kysynnän kasvaessa. Heinäkuun loppuun mennessä Poh- jois-Savoon kohdennettuje Kemera-va- rojen myöntämisvaltuutta on käytetty vasta kolmannes. Tukirahaa on siis vielä reilusti jäljellä, joka kannattaa ilman muuta hyödyntää. Tukea saa taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon, pienpuun kor- juuseen, metsäteiden rakentamiseen ja perusparantamiseen, suometsien kun- nostuksiin, terveyslannoituksiin sekä luonnonhoitohankkeisiin. - Puukauppa käy, hintataso on suotuisa ja tukirahaa hoitotöihin on rutkasti. Nyt ei kannata viivytellä taimikoitten raivuitten kanssa, kun niiden tekemiseen on saatavilla varoja, valaisee Mhy Pohjois-Savon myynti- johtaja Juha Huttunen. Tervetuloa tutustumaan Private Banking -palveluumme. Soita 08001 98989 tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa www.nordea.fi/privatebanking 56709_Nordea_Private_Banking_palvelu_ilmoitus_2_2017_123x45.indd 1 1.3.2017 14.04 Kemera-rahaa yllin kyllin jäljellä Omistusjärjestelyjen suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Vaihtoeh- toja omistuksen siirtämiselle on monia ja kaikki omistuksen muutokset ovat ainutkertaisia. Elinaikaiset luovutuk- set pystytään suunnittelemaan huolella huomioiden sekä luopujien ja luovu- tuksensaajien tarpeet ja toiveet. Elinaikainen luovutus voidaan toteuttaa joko kaupalla, lahjaluontoisella kaupalla tai lahjoituksena Kaupassa kauppahinta on oltava vähintään kolmeneljäsosaa tilan käy- västä hinnasta, mikäli halutaan välttyä lahjaverolta. Ostaja saa käyttöönsä metsävähennyksen, joka on 60 pro- senttia metsämaan kauppahinnasta. Mikäli luopuja on omistanut kiinteis- tön yli 10 vuotta, ei hänelle muodostu luovutusvoittoveroa. Lahjoituksessa lahjansaajalle muo- dostuu lahjaveroa, joka kiristyy prog- ressivisesti lahjan arvon noustessa. Lahjansaajan on mahdollista saada metsälahjavähennys käyttöönsä, joka on sidottu lahjoitettavan metsämaan pinta-alaan alueellisesti. Hallittu sukupolvenvaihdos käynnis- tyy osapuolten yhteisellä tapaamisella, jossa selvitetään kaikkien osapuolten näkemykset. Olennaista on tiedostaa, mitkä mahdollisuudet metsässä on. Metsäsuunnitelman päivittäminen on tässä vaiheessa tarpeellinen toimenpi- de. Tämän jälkeen on helppo hahmot- taa kannattavimmat vaihtoehdot, joilla omistusjärjestely kannattaa toteuttaa. Metsänhoitoyhdistys on sinun pa- ras asiantuntija omistusjärjestelyissä. Meillä on pitkä kokemus ja tietämys sulupolvenvaihdostilanteissa ja tun- nemme metsäsi tilanteen parhaiten. Ota rohkeasti meihin yhteyttä- rää- tälöidään sinulle paras tapa toteuttaa omistajanvaihdos. SPV-asioissa teitä palvelee Arto Ko- sunen puh. 0400 725 293, arto.kosu- nen@mhy.fi. Metsätilan sukupolven- vaihdos kannattaa suunnitella huolella Metsätilojen omistus siirtyy pe- rinteisesti sukupolvelta toiselle- maamme yksityismetsien omistus on pääsääntöisesti siirtynyt suvun sisällä uusille omistajille kautta vuosikymmenien. Metsänomista- jien keski-ikä on noin 63 vuotta ja usean metsälön omistusjärjestely- jen suunnittelu on entistä ajankoh- taisempaa. lähde: Metsäkeskus