METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat

Pohjois-Savo 1

/2016

Metsänhoito koneellistuu nyt pit-

kin harppauksin, kuten puunkorjuu

koneellistui parikymmentä vuotta

sitten. Syytkin ovat pitkälti samat,

eli metsurityövoima vähenee edel-

leen sekä tavoitteena kokonaiskus-

tannusten vähentäminen. Kerron

seuraavassa yhdestä koneellisesta

hoitomuodosta, koneellisesta kit-

kennästä.

Aloitetaan kuitenkin ensin taimikon

varhaishoitokohteen valinnasta, joka so-

pii koneelliseen kitkentään. Talvi on sitä

aikaa kun kiertelen itse katsomassa sopi-

via taimikoita seuraavan kesän koneel-

lisen kitkennän kohteeksi. Suunnittelun

aloitan kuitenkin toimistolla listaamalla

kolmesta viiteen vuotta aiemmin istute-

tut kuusen taimikot. Näistä vielä rajaan

pois suokohteet ja rinnemaastot.

Ajoitus on koneellisessa kitkennässä

tärkeä asia.

Taimikon pituuden lisäksi

ajoitukseen kuuluu tehdäänkö työ ke-

väällä, keskikesällä vai syksyllä. Nämä

asiat pitää ratkaista jo suunnitteluvai-

heessa. Koneellisen kitkennän onnis-

tuminen riippuu oikeasta ajoituksesta.

Taimikko pitäisi olla kitkentähetkellä

noin 1 metrin mittainen. Silloin taimi

menee vielä koneen alla eikä vaurioidu.

Ne taimet jotka jäävät pyörien alle luon-

nollisesti vaurioituu, mutta niiden osuus

ei ole suuri. Keväälle valitaan rehevät

kohteet jotka ovat ennen pituuskasvua

sopivassa pituusmitassa. Keskikesälle tu-

lisi ottaa sellaiset kohteet, joissa ei ole

kovin rehevää pintakasvillisuutta. Näin

konemies erottaa taimet heinikon ja

vatukon seasta. Ja lopuksi syksykohteita

ovat kesän aikana oikeaan pituuteen

kasvaneet taimikot.

Sitten lumikengät jalkaan ja maas-

toon katsomaan kohteita tarkemmin.

Nyt maaliskuussa on lunta sen verran,

että kun taimesta pilkistää latvaa lumen

alta vähän ja lehtipuun vesakkoa on

näkyvissä, on kohde sopiva. Lehtipuun

vesakko ei saa olla pihlajavaltainen,

koska pihlajan juuristo on niin laaja,

että se vaurioittaa kitkennässä kuusen

taimen juuria.

Kitkennän kustannustehokkuus pe-

rustuu nimenomaan lehtipuuvesakon

poistoon juurineen.

Juurineen nostettu

lehtipuu ei enää kasvata uutta vesaa.

Näin kuusentainten juuristokilpailu ra-

Koneellinen kitkentä,

mahdollisuus parempaan tuottoon

Kuvassa näkyvä taimikko löytyi Kuopiossa asuvan ja Tuusniemellä metsää omistavan Eero Miettisen tilalta. Teimme metsänomistajan

kanssa sopimuksen, että laitamme taimikon ensi kesänä kasvukuntoon. Ja se seuraava toimenpide tällä kohteella on ensiharvennus,

joka tulee aikaisemmin kuin vaihtoehto, että kuvio olisi sahattu raivaussahalla.

vinteista ja vedestä vähenee ja taimikko

järeytyy ja kasvaa nopeammin kuin

raivaussahalla sahattu taimikko. Rai-

vaussahalla katkaistu kanto kasvattaa

aina uuden vesakon, joka pitää vielä

raivata toiseen kertaan. Koneellisessa

kitkennässä toinen kerta jää pois. Tai

ainakin toinen raivaus ennen ensihar-

vennusta on vain pientä siistimistä. Sen

lisäksi että taimikko kasvaa paremmin,

myös liikkuminen ja vaikka sienestämi-

nen on mukavampaa kun vesakko ei ole

esteenä. Kustannuksiltaan koneellinen

kitkentä on reilut puolitoistakertainen

metsurityöhön verrattuna, mutta pa-

rantunut kasvu ja toisen raivauskerran

poistuminen nostaa sen kokonaiskus-

tannuksiltaan kilpailukykyiseksi. Myös

kemeratuen saa tällaiseen taimikon-

hoitoon

Risto Toivanen