Sanni:
Sanni tiällä, päevee! Nyt pittää het suaha oekeeta tietoo, kun
ovat niitä lakija rustanna, herrat!
Oiva Metsäneuvoja:
Tarkoittaako Sanni metsälakia ja metsänhoi-
toyhdistys lakia?
Sanni:
Niitäpä hyvinnii! Eikö minulta nyt peritä sitä mehtäverroo?
Oiva:
Tarkoitat varmaankin metsänhoitoyhdistyslakia ja poistuvaa
metsänhoitomaksua? Vuonna 2014 se vielä peritään, mutta ei sen
jälkeen.
Sanni:
Niin että minun ei tarvihe maksoo mehtäverroo ennee ol-
lenkaan, kun myön puuta?
Oiva:
Nyt Sanni sotkee kaksi asiaa ja pahasti! Puukaupoissa mak-
setaan edelleenkin pääomaveroa. Se mikä poistuu, on veronluon-
toinen, tähän asti metsänhoitoyhdistysten toimintaa osaltaan mah-
dollistanut metsänhoitomaksu. Jatkossa metsänhoitoyhdistykseen
kuuluvat metsänomistajat maksavat vapaaehtoista jäsenmaksua.
Sanni:
Eikös sillä metänhoitomaksulla ou tähän asti suanna teiltä
vaekka mitä ilimasta palavelua? Minä aenaan on suanna, kun oun
tullunna kysymään. Mitenkäs tästä etteen päen?
Oiva:
Meillä on vakaa käsitys, että metsänhoitoyhdistys voi jat-
kossa antaa vielä monipuolisempia palveluja, kun tietyt rajoitteet-
kin häviää uuden lain myötä. Voi olla, että nykyisiä ilmaispalvelui-
ta muutetaan maksullisiksi, mutta jäsenet toisaalta tulevat saamaan
erikoiskohtelua.
Sanni:
No minulle het sitten semmonen jäsenkirja, kun niitä tulloo
jakkoon. Minä oun aina suanna teiltä niin hyvvee palavelua, olpa
tuo ilimasta eli ei, että kyllä minä haluan asijoija teijjän kanssa vas-
takii!
Oiva:
Onpa hienoa saada noin positiivista ja aitoa palautetta!
Sanni: Ja sitte tämä uus mehtälaki. Sitäkö nyt sitten suap huseerata
metässään miten haluvaa, ja aukuttii sua jättee herran haltuun?
Oiva:
Uudessakin metsälaissa keskeistä on, että metsiä ei hävitetä.
Metsiä saa hakata vapaammin kuin ennen, mutta taimikko on edel-
leen saatava aikaan.
Sanni:
Mehtäfirman miehetkö ne nyt tuas tulloo ottamaan metästä
parraat puut piältä harsimalla, niin kun isävaenoon aekaan tekivät?
Oiva:
Metsänomistajalla tässä vapaus ja vastuu on, haasteena onkin
ehkä löytää yhteinen sävel ja tiedonkulku lain antamien mahdolli-
suuksien, metsänomistajan tahtotilan ja hakkuita toteuttavien toi-
mijoiden välillä.
Sanni:
No eipä tunnu tämä metänomistaminen yhtään helepom-
maks mänövän jatkossakkaan! Kuhan suat sen mehtälakikirjan
näppiis, niin tuleppa lukemaan ja luennoemaan sitä minullekkii ja
ihan kuusen juurella! Etitään sitten yhessä sitä tahtotilloo!
Oiva:
Se me, Sanni, tehdään!
Savotan Sannin terveiset
Tavoitteena kustannustehokas
taimikonhoito
Valtakunnan metsien 10. inventoinnin tulos-
ten mukaan varttuneiden taimikoiden ja nuor-
ten metsien tila on heikentynyt. Taimikonhoidon
kustannukset ovat viime vuosikymmenen aika-
na kohonneet voimakkaasti, muiden metsänhoi-
totöiden kustannuksia nopeammin. Niin VMI:n
tulokset kuin erilliset selvitykset taimikon var-
haisperkauksen tarpeesta osoittavat huomattavan
osan taimikoistamme jäävän oikea-aikaista hoi-
toa vaille. Tämän takia Metsäntutkimuslaitos on
yhdessä mhy Pohjois-Savon, mhy Savotan, mhy
Pohjois-Karjalan ja UPM Silvestan kanssa aloitta-
nut tehokkaampaan taimikonhoitoon tähtäävän
Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittaman ”Tai-
mikonhoidolla tuottavuutta ja tehoa metsätalou-
teen” –hankkeen.
TAIMIKONHOIDON LAIMINLYÖNNISTÄ
SEURAA HEIKKO LAATU JA KORKEAT
KUSTANNUKSET
Taimikoiden tilan heikentyminen on seurausta
taimikonhoidon, erityisesti varhaishoidon, lai-
minlyönnistä. Hoitamattomassa taimikossa vä-
häarvoinen ja ylitiheä lehtipuusto tukahduttaa
arvokkaiden tuotantopuiden kasvun, jonka seu-
rauksena taimikon arvo saattaa alentua lähtö-
kohtaan nähden huomattavasti. Osaltaan hoita-
mattoman taimikon arvoa alentavat korkeat tai-
mikonhoitokustannukset, sillä viivästymisen
seurauksena taimikonhoidon hehtaarikustan-
nukset nousevat nopeasti. Todennäköisesti taimi-
konhoitorästit ovatkin suurin syy taimikonhoi-
don hehtaarikustannusten voimakkaaseen nou-
suun viimeisen 15 vuoden aikana, kun samaan
aikaan istutus- ja puunkorjuukustannukset ovat
säilyttäneet kustannustasonsa.
Taimikonhoidon ajoituksen vaikutus taimi-
kon kehitykseen ja koko metsänhoitoketjun kus-
tannuksiin lienee heikosti tunnettu. Usein taimi-
konhoitotoimenpide nähdään vain yksittäisenä
työnä ja kustannuksena eikä metsikön uudista-
misketjuun kuuluvana investointina, joka tehok-
kaasti toteutettuna tuottaa hyvin. Pelätään veso-
misen seurauksena syntyviä kustannuksia, vaik-
ka yhtä suuri huoli pitäisi olla taimikonhoidon
viivästymisen seurauksena nousevat kustannuk-
set. Tästä syystä taimikonhoidon toteutusajan-
kohdissa on tehostamistarvetta. Taimikon var-
haishoidon pinta-alat tulee saada nousuun ja tai-
mikonhoitorästit laskuun.
PERKAUS AJOISSA KANNATTAA
Tuottava taimikonhoito katkaisee metsänhoidon
kustannuskierteen mahdollisimman lyhyeen.
Tuotantopuusto pidetään kokoajan hyvissä kas-
vuolosuhteissa, eikä puiden tarvitse siksi toistu-
vasti sopeutua vaihteleviin olosuhteisiin. Taimi-
kot hoidetaan varhain nopeaan kasvuun, jonka
ansiosta tuotantopuuston kanssa kilpaileva kas-
villisuus ei enää muodosta uhkaa taimikossa.
Tuotantopuuston latvus sulkeutuu nopeasti ja tu-
kahduttaa syntyvät vesat varjoonsa. Oikein ajoi-
tettu taimikonhoito on myös nopeaa, joten resurs-
seja tarvitaan hoidettua pinta-alaa kohden vä-
hemmän.
KONEELLINEN TAIMIKONHOITO KÄYTÄNTÖÖN
Koneellinen taimikonhoito on sopivilla kohteil-
la kilpailukykyinen vaihtoehto metsurityölle.
Ennen kaikkea koneellisessa taimikonhoidossa
säästetään työvoimaresursseja, jonka saatavuus
voi tulla ongelmaksi metsänhoitotöissä. Taimi-
konhoitokoneita on jo käytössä suurimpien met-
sänomistajayhtiöiden metsissä, mutta yksityis-
metsissä sen sijaan ei vielä juurikaan.
Taimikonhoidolla tuottavuutta ja tehoa metsä-
talouteen –hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda
taimikonhoitokoneille toimintaedellytykset kan-
nattavaan toimintaan yksityismetsissä.
Toimivan koneen lisäksi koneellisen taimi-
konhoidon toimintaedellytyksenä on ennen kaik-
kea riittävän suuri tarjonta koneille soveltuvia
työmaita. Hyvien työmaiden lisäksi kannattava
koneellinen taimikonhoito edellyttää laaja tieto-
taitoa taimikonhoidon toimintatavoista, yrittä-
misestä, metsänhoitopalveluista ja palveluiden
markkinoinnista. Tämän takia on tärkeää, että
koneellisen taimikonhoidon toimintaedellytyksiä
yksityismetsissä kehitetään koko toimintakentän
kattavan verkoston kanssa.
Tutkija Karri Uotila,
Metsäntutkimuslaitos
Erikoistutkija Timo Saksa,
Metsäntutkimuslaitos
Sanni ja uudet
metsälait
4
METSÄNOMISTAJAT • SAVOTTA
Myöhempää taimikonhoitoa Usewoodin tehojätkä
pienmetsäkoneella.
Varhaisperkausta kitkevällä Pentin pajan Naarva
perkaajalla.
Karri Uotila
Karri Uotila
Saara Koskinen
