12
METSÄNOMISTAJAT • SAVOTTA
Esittelyssä mhy:n luottamushenkilöt
Savotan vastuustossa on 29 vaaleilla valittua jä-
sentä. Esittelyvuorossa on tällä kertaa valtuutettu
Erkki Shemeikka.
S
onkajärven Aittokoskella asuva
Erk-
ki Shemeikka
siirtyi viitisen vuot-
ta sitten poliisin tehtävistään eläkkeelle.
12-vuotias poika ja lukuisat luottamus-
tehtävät pitävät miehen edelleen kiirei-
senä.
Koirat ovat aina olleet mukana Erk-
ki Shemeikan elämässä, niin töissä kuin
vapaa-ajalla. Pitkästä poliisiurastaan lä-
hes 20 vuotta hän toimi poliisikoiraoh-
jaajana. Kotona on kaksi karjalankarhu-
koiraa, joista uros kku Erätytön Miro on palkittu hirvihaukuissa ja
näyttelyissä maailmanvoittajaksi ja kku Ibasan Danny Boy (Tahvo)
euroopanvoittajaksi. Erätytön Mirolla on takanaan 35 koestarttia ja
kymmenisen näyttelyä. Erkki on toiminut aktiivisesti Pohjois-Sa-
von kennelpiirissä ja pystykoirakerhossa sekä lisäksi koiranäytte-
lyiden järjestelyjen vastaavana.
Erkki kertoo saaneensa aimo annoksen metsäoppia toimiessaan
liki 20 vuotta Sukevan yhteismetsän hoitokunnan sihteerinä.
”Yhteismetsän alueella on tehty laidasta laitaan metsänhoitoa ja
metsäparannustöitä, kuten ojituksia, metsäteiden rakentamista ja
perusparannusta sekä metsänlannoitusta. Mielenkiintoinen työ vii-
me vuonna oli, kun lannoitimme tuhkalla yli 30 vuotta turvetuo-
tannossa olleita ja tuotannon loputtua Vapon palauttamia suoalu-
eita.”
”Metsänhoitoyhdistyksen toimintaan lähdin mukaan 2000-lu-
vun alkupuolella. Olin kaksi kautta entisessä Mhy Ylä-Savon val-
tuustossa ja nyt on takana ensimmäinen vuosi Savotassa.”
”Savotta laitettiin pystyyn nopealla aikataululla, mutta hyvin
on toiminta saatu käyntiin. Alue on laaja, joten metsätoimihenki-
löillämme piisaa lääniä kuljettavaksi.”
Metsälakiuudistukseen Erkki Shemeikka suhtautuu positiivisel-
la mielellä. Metsänomistajille laki antaa vapauksia toimia metsän
hoidossa ja hakkuissa.
”Tavoitteet ovat hyvät, ja nyt pallo on heitetty metsänomistajille.
Vuosien saatossa nähdään, miltä asia näyttää käytännössä.”
”Toivon hartaasti, että puu käy kaupaksi, ja hyvään hintaan.
Puun liikkuminen tuo mukanaan työpaikkoja. Yhdessä ponnistel-
len eteenpäin!”, Erkki Shemeikka kehottaa.
Metsänomistajan vuosikalenteri
T A I M I A , J O T K A K E S T Ä V Ä T
Meillä on ollut
tapana selviytyä!
Itä-Suomi
Luostaritie 15
71210 Tuusjärvi
Puh. 0205 64 4912
Fax. 0205 64 4916
TALVI
• Aina on puukaupan aika. Meillä metsänhoitoyhdistyksessä tiedetään
kuitenkin reaaliajassa millaiset leimikot ovat kysytyimpiä ja paljonko
puusta maksetaan.
• Talvileimikot voidaan hakata vasta, kun maa on riittävästi jäässä
ja lumipeite suojaa maapohjaa urapainumilta.
• Neulasnäytteet kerätään joulukuun alun ja maaliskuun lopun vä-
lisenä aikana. Lepovaiheessa otettu neulasnäyte kuvaa parhaiten
puun todellista ravinnetilaa ja varmistaa oikean lannoitteen valinnan.
• Helmikuussa tehdään metsätalouden veroilmoitus ja huolehditaan
ALV-asiat kuntoon.
• Lannoitushankkeet kannattaa pistää vireille oman metsäasiantuntijan kanssa
hyvissä ajoin ennen maastokautta.
• Männyn sopivin karsinta-ajankohta on kevättalvi, jolloin tuhoriski on pienin.
Rauduskoivulla kuolleiden oksien karsinta tulisi tehdä lehdellisenä aikana, jottei karsittaisi eläviä oksia.
Pystykarsinnan Kemera-tuki tullee poistumaan, kun uusi Kemera-laki valmistuu.
• Suunnittele metsänhoito- ja hakkuutyöt ajoissa, näin varmistut hyvästä puukauppa-ajankohdasta ja
varmistat metsänhoidossa materiaalien, konekaluston ja metsureiden saatavuuden.
KEVÄT
• Varttuneiden taimikoiden hoitoa, nuorenmetsän
kunnostuksia ja hakkuualojen raivauksia voi tehdä
aina, kun lumi ei vaikeuta kohtuuttomasti työskentelyä.
• Heti lumien sulamisen jälkeen huhti-toukokuussa
kannattaa käydä tarkistamassa taimikoiden kunto mm.
mahdollisten routa-, myyrä- ja hirvituhojen varalta.
• Keväällä on hyvä aika varata hetki yhteiseen
metsäkäyntiin oman metsäasiantuntijan kanssa ja
suunnitella maastokauden metsänhoitotyöt.
• Parasta metsänviljelyaikaa on touko-kesäkuu.
Taimitilaukset olisi hyvä varmistaa omalta
metsäasiantuntijalta jo edellisenä syksynä tai
talvella, mutta myöhäistä se ei ole vielä keväälläkään.
• Kesä- ja kelirikkoleimikot hakataan nimensä mukaisesti sulan maan aikaan.
KESÄ
• Kesällä MHY Savotta järjestää kesätapahtumia eri paikka-
kunnilla. Perinteiset Kivennavan Metsäiltamat ja Pielave-
den Rantakalailta. Kannattaa seurata ilmoitteluamme.
• Savotan Sannit ovat liikkeellä alkusyksystä.
• Pienen taimikon varhaishoidolle parasta aikaa on
kesä - juhannuksesta lehtien kellastumiseen asti.
• Talven varalle kuivattava saunavasta tehdään
heinäkuussa täyden kuun aikaan.
SYKSY
• Myöhäissyksyllä on paras aika käydä toivottamassa
taimille ”hyvää talvea” eli tehdä heinimistä.
Kulottunut heinä on silloin helpointa poistaa
taimien päältä, ja varmistaa näin etteivät
taimet taitu heinä- ja lumikuorman alle.
• Syysistutuksia tehdään elo-syyskuulla.
• Metsänviljelyyn valmistavia maanmuokka-
uksia voi tehdä koko sulan maan ajan.
Perinteisesti ne keskittyvät syksyyn.
• Syksyllä kannattaa hyödyntää metsän antimet
marjat ja sienet. Metsäsi muista ”terveysvaikutuksista”
voit nauttia kaikkina vuodenaikoina.
Verkkosivumme uudistuivat.
Tutustu
Pidetään yhdessä metsästäsi huolta. Metsänhoitoyhdistys Savotta.
