METSÄNOMISTAJAT

17 tyskäyttö ja luonnonsuojelu voivat siellä jäädä toissijaisiksi. Esteettisyys ja se, miltä metsä näyttää, on meille tärkeää, ja neuvontakäynnillä metsä- asiantuntija Pertti Vuoriston kanssa huomasin hänen jakavan näkökul- mamme”, kertoo Engblom. Ilmastonmuutokseen liittyvät asiat pitää ottaa vakavasti Engblomista tuntuu teennäiseltä, että metsän omistaminen sinällään tuottaisi hyvän omantunnon. ”Metsä on olemassa, ostaa sen tai ei. Eroa on siinä, mitä sille metsälle tehdään.” Engblom oli ottanut hiilensidon- nan esiin neuvontakäynnillä. ”Kysyin olisiko parempi jättää met- sä luonnontilaan. Vuoristo sanoi itse ajattelevansa, että on hyödyllistä käyt- tää puuta rakentamiseen ja huoneka- lujen tekoon sen sijaan että käytettäi- siin betonia tai muovia. Ja puu kasvaa taas uudelleen ja sitoo hiiltä. Se kuu- lostaa järkevältä tavalta toimia.” Metsänomistajiksi itselleenkin yllättäen tulleen pariskunnan mu- kaan metsän hankkiminen oli järke- vää myös sijoitusten hajauttamisen vuoksi. Vaikka metsätalous ei ollut ennestään tuttua, Stefan Engblom on asunut lapsuutensa metsän keskellä ja sanoo metsän olevan hänelle to- della tärkeä. ”Jotain tapahtuu ihmisen sisällä, kun kävelee metsään. En tiedä, onko se nostalgiaa, mutta minulle se mer- kitsee tosi paljon”, pohtii Stefan Eng- blom. Panimokellari oli kunnostettu edellisen kerran vuosikymmeniä sitten, mutta ostohetkellä lattia oli niin laho, että jalka saattoi mennä läpi. Myös kellarin yksi seinä oli osin sortunut. Nyt tila odot- taa tulevia perheen ja suvun juhlahetkiä. Yhdestä puusta tehty pöytä ja penkit tulivat kiinteistö- kaupan mukana. Engblomin ja Valliston ostamalla tilalla, syrjäisenHaukijärven rannal- la toimi olutpanimo vuosina 1878 – 1886. Ruotsista monien vaiheiden kautta Nummelle päätynyt Anders Krabbe ihastui järven puhtaaseen veteen ja kun vuosien 1863-64 val- tiopäivillä oli hyväksytty laki viinan kotipolton lopettamisesta, markki- nat olivat oluenpanolle suotuisat. Kun vielä tuotannossa tarvittavat pullot saatiin läheltä Kiikalan Jo- hannislundin ja Pusulan Arimaan lasitehtailta, bisnes saattoi alkaa. Syrjäiseen Sierlan kylään tuli elä- mää. Kannuolutta haettiin tehtaal- ta kesäiseen aikaan lähiympäristön talkoopelloille ja olutta myytiin Nummen kaupoissa. Myös markki- noinnissa oltiin ajan hermolla: teh- taan yhteyteen rakennettiin erilli- nen maistiaistupa, jota kyläläiset alkoivat kutsua ”laulutuvaksi.” Panimon tuotantomäärästä ei ole varmaa tietoa, mutta olutteh- das oli Nummen pitäjän suurin ve- ronmaksaja. Panimo vahingoittui tulipalos- sa toimittuaan vain viisi vuotta. Valtiopäivillä tehtiin oluen valmis- tusta rajoittavia päätöksiä. Näiden vastoinkäymisten jälkeen Krabbe päätti luopua panimosta vuoden 1882 lopussa. Toimintaa jatkoi Po- rista kotoisin oleva Oskar Landén, mutta vain vuoden 1886 loppuun. Siihen päättyi Haukijärven olut- kausi. Lähde: Haukijärven olutpanimon vaiheita, Lauri Suoja, 1964 Nummen oman olutpanimon historiaa