28 METSÄLUONTO Mitä metsänomistajan kannattaa tietää luonnonarvokaupasta? Monitavoitteiselle metsänomistajalle luonnonarvokauppa voi avata aivan uudenlaisen ansainta- mahdollisuuden – ja samalla hyötyy luontokin. Mutta mitä luonnonarvokauppa oikeastaan tarkoittaa? Teksti Heli Siitari, ympäristöasiantuntija, kenttäpäällikkö | MTK Kuvat Tiina Mansikkamäki Luontoarvot – mitä oikein myydään ja kuka niitä ostaa? Luonnonarvokauppa on uusi ja nopeasti kehittyvä tapa tuottaa ja myydä luonnon monimuotoisuutta eli luonnonarvoja. Luontoarvoja voidaan lisätä eli tuottaa lähes kaikilla luontotyypeillä. Luonnonarvokaupassa myyjänä on luonnonarvoja tuottava maanomistaja, ja ostajana yritys, joka haluaa toimia vastuullisesti. Luonnonarvokaupassa myydään esimerkiksi suon ennallistamisen, lehtojen hoidon, perinnebiotooppien ylläpidon tai metsän suojelun tuottamaa hyötyä luonnolle. Luonnonarvoja voidaan arvioida ja hinnoitella myymistä varten. Ostaminen kiinnostaa toimijoita, jotka haluavat ympäristövastuullisuutensa osoittamiseksi hyvittää aiheuttamiaan luontohaittoja tai muuten vaan rahoittaa luontotekoja luonnon hyväksi. Ekologinen kompensaatio hyvittää luontoarvojen ostajan aiheuttamia haittoja Suomessa keskeiseksi osaksi luonnonarvokauppaa on muodostumassa ekologinen kompensaatio. Se tarkoittaa yhdessä paikassa aiheutuvan luontohaitan hyvittämistä toisessa paikassa. Esimerkiksi toimija, joka muuttaa metsää rakennetuksi alueeksi, voi ostaa metsänomistajan tuottamia vastaavanlaisia luonnonarvoja menetettyjen korvaamiseksi. Luontohaittojen hyvittämiseen liittyvät pelisäännöt on määritelty laissa. Luontoteot – kuka vaan voi ostaa metsänomistajan tuottamia luonnonarvoja Luonnonarvojen ostamisen ei tarvitse liittyä suoraan tietyn haitan aiheuttamiseen ja hyvittämiseen, vaan kauppaa voidaan käydä myös luontoteoista. Yksinkertaisimmillaan ostaja siis rahoittaa ostoksensa kautta luontoa hyödyttävää toimintaa. Esimerkiksi Microsoft osti Luonnonperintösäätiön kautta yli 400 hehtaaria metsää suojeluun Etelä-Suomessa. Kaikenkokoiset luontoteot ovat tärkeitä. Monille metsänomistajille on jo tuttua metsien vapaaehtoinen suojelu valtion rahoittaman METSO-ohjelman kautta, luontotekojen myyminen voi olla samankaltaista. Suojelun lisäksi voidaan myydä myös ennallistamisen tai luonnonhoidon tuottamia luontohyötyjä. Erona METSO-ohjelmaan on se, että valtion sijaan suojelusta maksaa joku muu taho, kuten yritys tai kunta. Mitä mittaa luonnonarvohehtaari? Tällä hetkellä metsänomistajat saavat tuloja myymällä metsässä kasvatettuja puita puutavaralajeittain ja kuutiometreinä mitattuna. Luonnonarvokaupassa tärkeä mittayksikkö on luonnonarvohehtaari. Se kertoo, kuinka paljon luonnonarvoja yhdellä hehtaarilla on. Siinä yhdistyvät siis pinta-ala ja luonnon laatu. Luonnonarvohehtaarin mittayksikön on kehittänyt satapäinen asiantuntijaryhmä tieteellisin perustein. Määrittely perustuu siihen, kuinka paljon ihmisen toiminta on vaikuttanut kyseiseen alueeseen, ja se arvioidaan asteikolla 0,1–1,0, yhden kymmenyksen välein. Esimerkiksi monimuotoinen, runsaslahopuinen ja kerroksellinen vanha metsä voi saada arvon 0,6–0,9. Mitä vähemmän alueella on nähtävissä ihmisen toiminnan vaikutusta ja mitä enemmän siellä on luonnontilaisia piirteitä, sitä korkeampi luonnonarvohehtaarin arvo on. Luonnonarvohehtaarin arvo voi muuttua ajan kuluessa, ja aktiivisin ennallistamistoimin saadaan myös kasvatettua alueen luonnonarvohehtaarien määrää. Tällöin voidaan puhua tuotettujen luonnonarvohehtaarien määrästä. Esimerkiksi ennallistamistoimilla voidaan lisätä suon Pitkälle lahonnut puu on kasvualusta muille kasveille.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=