1 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomen asiakaslehti 30.4.2026 1 2026 Sivut 10-11 Sivut 18-23 Sivut 28-30 Metsänomistaja: Vahvojen naisten jäljissä Teemana korjuupalvelu - tutustu urakoitsijoihin Luonnonarvokauppa tutuksi Hoitamattomuus haastaa metsuria taimikossa Sivut 14-15
2 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi SISÄLTÖ Asiakaslehti 1/2026 Vastaava päätoimittaja: Eero Poikonen, 0400 284 151, eero.poikonen@mhy.fi Toimitussihteeri: Mari Sarvaala, 044 342 0068 Toimituskunta: Emma Halla-aho, Jaakko Iittainen, Tiina Mansikkamäki, Tiia Mauri Sivunvalmistus: TS-Media Paino: UPC, Vaasa Painosmäärä: 11 000 kpl Kannen kuva: Mari Sarvaala Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomen asiakasrekisteri Lehti ilmestyy kahdesti vuodessa. Lehti luettavissa osoitteessa mhy.fi/etela-suomi Osoite vaihtunut tai muita muutoksia? Ilmoita niistä jasenasiat.etela-suomi@mhy.fi tai 03 855 4300 Hallinto Kevätkuulumisia valtuustosta Ajankohtaista Tunnista ja varaudu kirjanpainajaan Puukauppa on käynnistynyt keväällä toden teolla Metsänomistaja Siskokset jatkavat Hovinkartanon tarinaa Metsänomistus Näin onnistut metsätilan sukupolvenvaihdoksessa Metsänkasvatus Taimikonhoito on kannattavan metsätalouden perusta Tiet Metsäteiden kunto on koetuksella kelirikkoaikana Korjuupalvelun teemasivut Metsäsertifiointi Huomioi metsäsertifioinnin vaatimukset metsässäsi Ajankohtaista Lintujen pesintäaikaiset hakkuut tarkentuvat Metsäluonto Mitä metsänomistajan kannattaa tietää luonnonarvokaupasta? Luonnonhoito Vesiensuojeluyhdistys ja metsänomistajat yhteisellä asialla Yhteystiedot Asiantuntijamme palveluksessasi 4 5 6 10 12 13 16 18-23 26 27 28 32 38 HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Riippumaton Metsälehti tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. TILAA JO TÄNÄÄN: metsalehti.fi/jasenetu/mhy tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN 2026 TILAUS JÄSENETUHINTAAN 95 € Norm. 173,50 €, etusi 78,50 € Sisältäen Metsälehti Digin (arvo 142,80 €) ja Metsäverokirjan (arvo 30 €)
3 PÄÄKIRJOITUS Metsätalous ei ole joko-tai -toimintaa Eero Poikonen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomi Metsänomistajan arki ei ole koskaan ollut aivan yksinkertaista, mutta vuonna 2026 se on erityisen monen ristipaineen keskellä. Julkisessa keskustelussa metsätalous näyttäytyy usein vastakkainasettelujen kautta: talous tai luonto, hakkuut tai hiilinielut. Todellisuus metsänomistajan näkökulmasta on kuitenkin harvoin näin mustavalkoinen. Kannattava metsätalous ei ole myytti – mutta se vaatii yhä enemmän tietoa, suunnitelmallisuutta ja oikea-aikaisia päätöksiä. Puun kysyntä on säilynyt edelleen kohtuullisen vahvana, mutta samalla kustannukset, sääntely ja odotukset metsien käytölle ovat kasvaneet. Metsän arvo syntyy pitkäjänteisestä hoidosta, jossa jokainen toimenpide tehdään oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Tässä toimintaympäristössä metsänhoitoyhdistysten fuusio Etelä-Suomessa ei ole vain hallinnollinen muutos, vaan ennen kaikkea vastaus metsänomistajien arjen tarpeisiin. Suurempi kokonaisuus tarkoittaa vahvempaa osaamista, parempia työkaluja ja laajempaa asiantuntijaverkostoa jäsenten tueksi. Samalla pidämme kiinni siitä, mikä on ollut toimintamme ydin alusta asti: paikallistuntemus ja henkilökohtainen palvelu. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Enemmän ajantasaista tietoa markkinoista, parempaa neuvontaa metsänhoidon ajoitukseen ja vaihtoehtoihin sekä kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tavoitteemme on, että jokainen jäsen voi tehdä päätöksiä luottavaisin mielin – omista lähtökohdistaan. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomi panostaa voimakkaasti siihen, että luontoarvoista saadaan kehitettyä myös liiketoimintaa. Olemme tiiviisti mukana maaliskuussa julkistetussa luontoarvojen markkinapaikan Luontoarvot. fi -palvelun kehittämisessä ja luontoarvosuunnitelmien räätälöinnissä. Meidän kolme luonnonhoidon erityisasiantuntijaamme vastaavat kohteiden suunnittelusta ja kartoituksesta yhdessä maanomistajien kanssa. Valtakunnallisesta markkinapaikasta löytyy jo alkumetreillä toistakymmentä myytävää luonnonarvokohdetta, ja ensimmäisiä kauppojakin on jo tehty. Nämä ovat erittäin hyvä lisä palveluvalikoimaan, jolla torpataan osaltaan myös typerää vastakkainasettelua. Metsätalous vuonna 2026 ei ole joko-tai. Se on sekä taloudellisesti kannattavaa että vastuullista, kun sitä tehdään ammattitaidolla. Meidän tehtävämme on varmistaa, että metsänomistaja ei jää yksin näiden valintojen kanssa. Yhdessä rakennamme metsistä kestävää hyvinvointia – nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteemme on, että jokainen jäsen voi tehdä päätöksiä luottavaisin mielin – omista lähtökohdistaan.
4 HALLINTO Jyrki Mattila valtuuston puheenjohtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomi Kevätkuulumisia valtuustosta Mhy Etelä-Suomen ensimmäinen kevätkokous pidettiin Hämeenlinnassa 15.4. Sääntöjen mukaan käsittelyssä olivat fuusioitujen kolmen yhdistyksen toimintakertomukset ja tilinpäätökset vuodelta 2025. Käydyssä keskustelussa ruodittiin asiallisesti ja ammattimaisesti menneen vuoden toimintaa ja taloutta. Laajalle ja juurisyihin menevälle puheelle olikin aihetta, koska ainoastaan Mhy Kanta-Hämeen tulos oli niukasti voitollinen, mutta Mhy Uusimaa ja Mhy Päijät-Häme tekivät tappiollisen tuloksen. Kertomukset ja tilinpäätökset hyväksyttiin yksimieleisesti. Valtuutetut evästivät keskustelussa hallitusta niistä keinoista, joilla uusi, vuoden alusta toimintansa aloittanut Mhy Etelä-Suomea saadaan reivattua oikeaan suuntaan. Varsinaiset tulevat linjaukset tehdään uudessa strategiassa, jonka prosessi ja aikataulu esiteltiin valtuustolle. Pääsimme jo hiukan ottamaan tuntumaa alkavaan työhön vastaamalla kysymykseen tulevista painopistealueista. Esille nousivat teemat metsäomistajien asiakkuus, yhdistyksen talous, prosessien toimivuus ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. Työssä on vielä monta vaihetta, ja uuden strategian tulisi olla hyväksyttävissä valtuuston syyskokouksessa. Käytäväkeskusteluissa nousivat esille monet metsänomistajia puhututtavat ajankohtaiset asiat. Otan esille yhden. Kovasti ihmetellään edelleen Suomen hiilinielulaskentaa. Suomalainen laskentamenetelmä ja aiemmin EU:lle annetut lupaukset hiilinielumme koosta tulevat vielä sekä valtiolle että meille metsänomistajille kalliiksi. Olemmeko jälleen kerran ”ampuneet itseämme jalkaan”. Laskentamallien epävarmuudet ja vaihteluvälit ovat näin merkittävässä asiassa kohtuuttoman suuret. Suomen hallituksen rahoittamassa uudessa laskentamallissa hiilitase lasketaan satelliittidatasta ja se todennäköisesti tarkentaa laskentatuloksia ja poistaa maaperän hiilipäästöjen epätarkkuuden. Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen laskentamalli julkaistaan tämän vuoden lopulla. Kuten tiedämme, metsän omistamiseen liittyy yhä enemmän asioita, jotka eivät suoraan kuulu perinteisen metsätalouden harjoittamiseen. Luonnon monimuotoisuus, suojelu, kaavoitus, mainittu hiilinielu ja sen vaikutus yksittäiseen maanomistajaan sekä monet muut asiat vaativat jatkuvaa edunvalvontaa ja omien intressien kertomista myös julkisuuteen. Metsänhoitoyhdistys tarjoaa meille metsänomistajille hyvän asiantuntijaverkoston ja tietopohjan sekä apua käytännön kysymyksissä. Käyttäkäämme yhdistyksen asiantuntemusta hyväksemme! Kiitokset vielä kerran valtuutetuille rakentavasta kevätkokouksesta. Toivotan kaikille Mhy Etelä-Suomen jäsenille sekä toimihenkilöille oikein hyvää kevättä ja alkavaa kesää. Työssä on vielä monta vaihetta, ja uuden strategian tulisi olla hyväksyttävissä valtuuston syyskokouksessa.
5 AJANKOHTAISTA Tunnista ja varaudu kirjanpainajaan Teksti Mari Sarvaala | Mhy Etelä-Suomi Kun lämpötila nousee keväällä, myös kirjanpainaja alkaa liikkua. Kirjanpainaja kuivattaa kuusia pystyyn, kun toukat ja aikuiset kuoriaiset syövät käytäviä puun nilaan, jolloin sen nestevirtaus estyy. Kirjanpainajan merkkejä kannattaa tarkkailla ensisijaisesti touko-kesäkuussa. Lämpiminä kesinä kuoriaiset saattavat parveilla ja iskeytyä kuusiin uudelleen loppukesästä. Kirjanpainaja talvehtii karikkeessa, kireät pakkasjaksot lumettomaan maahan altistavat kannan romahtamiselle. Kylmä ja sateinen kesä estää toisen sukupolven lisääntymistä. Tiedosta omasta metsästä mahdolliset riskikohteet ja seuraa niiden muutoksia. Jos löydät kuoriaisten valtaamia puita, kaada ja kuljeta ne pois heti, jos mahdollista, kun kirjanpainajat ovat vielä puiden sisällä. Harkitse laajempaa hakkuuta, jos kirjanpainajan tappamia puuryhmiä on ympäri metsikköä, tai tuho on levinnyt useamman vuoden ajan. • Heikentyneet, kuivuuden vaivaamat kuuset ja tuoreet tuulenkaadot • Etelä-länsisuuntaisten uudistusalueiden ja rinteiden reunametsät • Kuuselle liian karut kasvupaikat (kuivahko kangas ja karummat), joissa kuivuus ja ravinteiden niukkuus heikentävät kuusten kasvua ja vastustuskykyä. • Alueet, joilla on havaittu puustotuhoja aiemmin, esim. hyönteistuhoja tai juurikääpää • Äskettäin harvennetut kuusikot, erityisesti varttuneet metsät • Tuoreen puutavaran varastointipaikat • Kannan kasvaessa myös terveet ja elinvoimaiset puut altistuvat tuhoille. Tunnistaminen 1. Kuusten rungoissa on pihkavuotoja. 2. Runkojen tyvissä ja kaatuneissa puissa näkyy pyöreitä reikiä, joista 5 mm kokoinen musta kuoriainen on kaivautunut puuhun. 3. Rungon tyvellä ja reiän ympärillä on ruskeaa kahvinporomaista purua. 4. Kuusen neulaset kellastuvat viikoissa. 5. Kaarnan alla näkyy kirjanpainajalle tyypille syömäkuvio pää- ja sivuhaaroineen. 6. Lopulta, kun puu on kuollut, siitä irtoaa kaarna. Riskikohteita
6 PUUKAUPPA Puukauppa on käynnistynyt keväällä toden teolla Teksti Jari Yli-Talonen, operaatiopäällikkö | Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomi Etelä-Suomen puukauppa on rauhallisen talven jälkeen käynnistynyt kunnolla maalis-huhtikuussa. Alueen metsänomistajilla on erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää kilpailua ja nousseita kantohintoja. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomen yksi tärkeimpiä tehtäviä on puukaupallinen edunvalvonta ja siksi tarjoamme kattavia palveluita puukaupan suunnitteluun ja toteutukseen sekä kilpailuttamiseen. Metsäasiantuntijamme auttavat metsänomistajia kilpailuttamaan puukaupat, koska vain kilpailutuksen kautta leimikolle löytyy korkein mahdollinen hinta. Tarjouksissa on ollut enimmillään yli kymmenen euron eroja kuutiohinnoissa. Tulleissa tarjouksissa tämä tarkoittaa isoimmissa leimikoissa enimmillään jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen eroja. Puun kantohinnat ovat alkuvuonna nousseet, ja tukissa on jo palattu lähelle viime vuoden kärkihintoja. Tukkipuun tarjouksissa nähtiin jo talvikuukausinakin kovaa kilpailua. Kuitupuun keskihintataso on vielä perässä viime vuosien ennätystasolta. Metsänhoitoyhdistyksen kautta tehtyjen puukauppojen määrä on pysynyt korkealla: Leimikoita on alkuvuonna tehty lähes 500 000 kuutiometriä ja lähes kaikki ovat kauttamme kilpailutettu. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulla on tärkeä osa erityisesti harvennusleimikoiden kilpailutuksissa. Korjuupalvelu on kilpailutuksessa yksi alueen tarjoajista muiden joukossa. Etelä-Suomen metsänomistajille voi suositella aktiivista osallistumista puukauppaan ja hintojen kilpailuttamista, sillä markkinatilanne on tähän yllättävänkin suotuisa. Tarjouksia tulee kesäkohteisiin hyvin ja kilpailu leimikoista on kiivasta. Nyt on erinomainen aika laittaa vähintäänkin kesäkorjuuseen kelpaavat hoitohakkuut kuntoon ja samalla edistää kestävää metsänhoitoa. ENSIHARVENNUKSET 2021 2022 2023 2024 2025 2026 3-4/2026 Mäntytukki 48,00 47,10 61,40 65,00 65,10 60,70 66,10 Kuusitukki 48,50 50,60 59,60 66,60 66,70 60,00 68,00 Koivutukki 35,70 31,30 52,10 62,10 57,30 51,80 55,10 Mäntykuitu 15,10 15,00 22,70 29,70 27,00 21,60 21,70 Kuusikuitu 15,00 15,90 24,10 29,20 27,50 20,90 21,20 Koivukuitu 14,20 14,40 24,00 28,50 26,90 20,00 21,10 HARVENNUKSET 2021 2022 2023 2024 2025 2026 3-4/2026 Mäntytukki 58,00 58,50 63,10 74,00 73,70 72,20 74,70 Kuusitukki 59,10 61,80 65,10 73,60 73,40 72,70 74,50 Koivutukki 41,60 46,60 60,10 63,70 63,60 62,10 56,10 Mäntykuitu 19,60 20,00 27,10 34,80 33,40 25,90 27,40 Kuusikuitu 19,00 20,50 27,50 33,80 32,80 26,10 28,10 Koivukuitu 18,20 19,70 28,20 33,50 3280 24,80 25,60 PÄÄTEHAKKUUT 2021 2022 2023 2024 2025 2026 3-4/2026 Mäntytukki 66,00 69,50 72,30 81,00 82,00 80,90 81,20 Kuusitukki 68,40 72,30 75,10 81,40 83,80 80,10 82,10 Koivutukki 48,30 53,40 69,10 73,80 75,50 70,60 71,20 Mäntykuitu 22,00 23,00 31,10 37,30 39,50 41,30 39,80 Kuusikuitu 22,00 24,50 31,10 37,90 40,10 40,60 38,60 Koivukuitu 20,90 22,70 30,80 36,50 37,80 39,60 38,10 Mänty kokorunko 60,50 64,30 71,00 78,30 77,10 71,20 73,70 Kuusi kokorunko 62,60 64,00 70,50 76,30 79,10 72,80 71,10 Mhy Etelä-Suomen alueen valtakirjalla kilpailutettujen pystykauppojen kantohinnat, €/m3
7 PUUKAUPPA ”Liian halvalla meni.” Sen tietää vasta puukaupan jälkeen. Tai silloin kun naapuri kertoo oman hintansa. Puukaupassa kilpailutus ratkaisee, ei jälki- viisaus. Ota yhteyttä, me hoidamme loput. Seuraavalla kerralla ei tarvitse miettiä. Katso kuinka paljon enemmän euroja saat kilpailuttamalla puukauppasi: mhy.fi/halvallameni KOKEILE LASKURIA! Miksi alueen hintatilastoissa on eroja? Erilaisia puun hintatilastoja vertaillessa on oltava tarkkana, minkä toimijan, alueen ja kauppatavan hintotietoja katsoo. Kilpailutuksessa voittavan puunostajan on asetettava sellainen hintataso, jolla se on valmis ostamaan puut kaikkein korkeimpaan hintaan. Siksi kilpailutettujen puukauppojen hintataso on huomattavasti korkeampi kuin tilastot, joissa on mukana suoraan ostajille myyty puu. Mhy:n kilpailuttamien puukauppojen puutavaralajikohtainen hintaero kansallisiin tilastoihin verrattuna on ollut alueellisesti tyypillisesti 2–5 euroa korkeampi. Ero olisi vielä suurempi, mikäli tilastoista putsattaisiin kaikki kilpailutetut puukaupat ja vertailtaisiin määrältään samankokoisia puukauppoja. Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakaupassa puukauppa kilpailutetaan kaikkien paikallisten puunostajien kesken, jolloin puukaupalle muodostuu sen hetken korkein hintataso. Mikäli hinta tuntuu metsänomistajan mielestä edelleen liian alhaiselta, puukauppaa ei ole pakko toteuttaa. 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 150 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2025 2026 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 21,56 24,98 19,63 15,50 23,89 25,65 19,97 16,81 20,25 22,48 19,28 14,98 56,87 58,74 50,27 80,38 81,28 70,75 60,49 75,33 77,27 69,39 56,15 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 15 / 2026 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values
8 SYKSY KESÄ Istuttajan huoneentaulu +8°C 10 cm KEVÄT SYKSY KESÄ 1. Istutuskausi: Metsäpuun taimia voi istuttaa koko roudattoman ajan. Aloita istutus keväällä vasta, kun maa on sulanut ja lämmennyt vähintään +8°C:een. 2. Istutusjärjestys: Istuta keväällä ensin männyn taimet ja kookkaat koivun taimet. Kuusen taimia ja nk. pikkukoivuja voit istuttaa keväästä syksyyn, kunhan valitset kuhunkin ajankohtaan sopivat taimet ja sopivat kohteet. 3. Taimien tarkistus: Tarkista, että vastaanottamasi taimet ovat terveitä, hyväkuntoisia ja alkuperältään uudistusalalle sopivia. A) Pakkasvarastoidut taimet: tarkista, milloin taimet on otettu sulamaan. Jos taimet ovat jäässä, sulata ne ennen istutusta. Pakkasvarastoitua mäntyä voit istuttaa kesäkuun alkuun asti, muita puulajeja juhannukseen asti. B) Suljettu pakkaus, jossa sulia taimia: avaa pakkaukset vastaanoton yhteydessä, erityisen tärkeää avaaminen on kesä-elokuussa. 4. Taimien varastoiminen ennen istutusta: A) Varastoi taimet varjoisessa metsänreunassa, rakennuksen seinustalla tai katoksessa, jossa on kastelumahdollisuus. Älä vie etenkään avonaisissa pakkauksissa olevia taimia suoraan auringon paisteeseen tai pimeään kellariin. B) Varastoi taimia korkeintaan kaksi viikkoa, kesällä vain muutamia päiviä. C) KASTELE taimia säännöllisesti, kesällä päivittäin. Kerran kuivunut taimi ei enää toivu. 5. Istutus: +8°C 10 cm SYKSY KESÄ Kivennäismaakerros 5–10 cm Kivennäismaakerros 5–10 cm C 1.) Mätästys • Puulajista riippumatta aina keskelle kivennäismaapintaista mätästä. • Istutussyvyys vähintään 5 cm, puolet versosta kuitenkin maanpinnan yläpuolella. • Yhteen mättääseen yksi taimi. • Vain poikkeustapauksissa taimia voidaan istuttaa mätästetyllä kohteella laikkuihin riittävän tiheyden saamiseksi. C 2.) Laikutus • Vähintään 10 cm etäisyydelle laikun reunasta, mieluiten laikun keskelle kivennäismaahan. • Istutussyvyys 2-3 cm. • Yhteen laikkuun yksi taimi. C 3.) Äestys • Vähintään 10 cm etäisyydelle äesvaon reunasta kivennäismaahan. • Istutussyvyys 2-3 cm. • Taimien välinen etäisyys äesvaossa määräytyy äesvakojen etäisyyden ja tavoitetiheyden mukaan. D) Tiivistä maa taimen ympärillä kevyesti polkemalla. Lisää metsänhoidon tutkimustietoa käytännönläheisesti: luke.fi/kehityshyppy A) Istuta vain hyvin kasteltuja, hyvä kuntoisia taimia. Istutuskosteus on sopiva, kun kevyesti puristaen juuripaakusta tippuu vettä. B) Käsittele taimia aina käsineet kädessä. Useimmat taimet on käsitelty kemiallisesti tukkimiehentäin tuhoja vastaan, joten käytä esimerkiksi nitriilikumisia käsineitä. C) Istuta taimet aina muokattuun maahan. E) Tarkista istutustiheys ja -syvyys säännöllisesti työn edetessä.
9 AJANKOHTAISTA Taimet: kaikkia puulajeja ja kokoluokkia on saatavilla Kevään taimikausi on käynnissä, ja hyvä uutinen on se, että männyn-, kuusen- ja koivuntaimia löytyy erikokoisina metsänistutukseen. Valikoimasta löytyy vielä kaikkia taimilajeja, joten viime hetkenkin istutukset voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti tämän kevään ja kesän aikana ilman viivästyksiä. Taimia on saatavissa joustavasti ja istutuskauden aikataulut huomioiden aina juhannukseen saakka. Nyt on oikea hetki varmistaa viimeisetkin kevään toimitukset ja tehdä tilaukset välittömästi. Teksti Jari Yli-Talonen, operaatiopäällikkö | Mhy Etelä-Suomi Yhdessä saamme enemmän mtkhankinnat.fi Maan parhaat jäsenedut Hyödynnä huippuetusi! Mhy:n jäsenenä pääset nauttimaan MTK Hankintojen neuvottelemista eduista yli 40 yritykseltä. Tutustu kaikkiin etuihin ja tee edullisempia hankintoja jo tänään: mtkhankinnat.fi Mhy-jäsenen edut
10 METSÄNOMISTAJA VAHVOJEN NAISTEN JALANJÄLJISSÄ Siskokset jatkavat Hovinkartanon tarinaa Teksti Emma Halla-aho, viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija | Mhy Etelä-Suomi Katarina, 36, ja Kristina, 37, Herbert ottivat vuosi sitten vastuulleen suvun tilan Hämeenlinnan Hauholla. Noin 120 hehtaarin metsän omistaminen on ollut opettelua, päätöksiä ja tunteita. Tärkeimpänä on kuitenkin jatkumo, jonka he haluavat säilyttää myös tuleville sukupolville. Hovinkartanossa aika kerrostuu. Pihapiirissä näkyvät eri vuosisadat: 1800-luvun lopun keltainen päärakennus sekä jugend-tyylinen huvila 1900-luvulta. Rakennuksien taakse avautuvat pellot, joiden takaa alkaa metsät, jotka yltävät aina järven rantaan saakka. Maisema kätkee sisälleen useamman sukupolven arjen ja työn. Hauholla sijaitseva Hovinkartano on Katarina ja Kristina Herbertille paljon enemmän kuin metsätila. Metsissä kuljettiin, rannassa opittiin uimaan ja kartanosta tuli paikka, jossa lapsuuden kesät vietettiin. Siskosten metsäsuhde syntyi jo varhain, mutta omistajuus toi siihen täysin uuden ulottuvuuden. – Suhde on syventynyt vastuun myötä. Ennen metsä oli paikka nauttia luonnosta, mutta nyt jokainen toimenpide herättää myös kysymyksen, teenkö oikein, Katarina sanoo. Katarina (vas.) ja Kristina Herbert sukupolvenvaihdoksen kaupanteossa vuonna 2025. Ennen siskoja tilan omisti heidän tätinsä. Hovinkartanon pihapiirissä näkyvät eri vuosisadat. Jugend-tyylinen huvila on valmistunut 1900-luvulla.
11 METSÄNOMISTAJA Sukupolvenvaihdos mahdollisti jatkumon Tila edustaa siskoksille jatkumoa. – Tilalla on ollut vahvoja naisia ennen meitä, ja haluamme, että tämä uniikki kokonaisuus säilyy myös tuleville sukupolville. Viime vuonna tilalle tehtiin sukupolvenvaihdos, kun tilan omistajuus vaihtui siskosten tädiltä heille. Koska Kristina ja Katarina eivät ole rintaperillisiä, kyse ei ollut suorasta perinnöstä, vaan sukupolvenvaihdos toteutettiin lahjaluontoisena kauppana. – Sukupolvenvaihdos oli useamman vuoden projekti. Halusimme ymmärtää lähtökohdat, perusteet ja sen, mikä on myös tilan todellinen tulopotentiaali. Siskokset asuvat Helsingissä ja työskentelevät täysin muilla aloilla, joten uuden oppiminen on ollut ensimmäisen vuoden aikana väistämätöntä. – Aluksi ajatteli, että onhan toimintaa seurannut vierestä elämän aikana. Mitä enemmän asioista alkoi ymmärtää, sitä enemmän ymmärsi myös sen, kuinka vähän oikeasti lopulta tiesikään, Katarina toteaa. Yksi tärkeä oppi onkin ollut avun pyytäminen. Etenkin metsänhoidollisissa asioissa siskokset ovat hyödyntäneet metsänhoitoyhdistyksen apua ja palveluita. Yhdessä metsäasiantuntijan kanssa Katarina ja Kristina tekivät suunnitelman siitä, mitä metsälle tehdään tulevaisuudessa. – Meillä oli oma suunnitelma ja visio valmiiksi mietittynä, mutta meille oli tärkeää kuulla myös ammattilaisen mielipide. Lopulliset päätökset teemme kuitenkin itse. Myös lähipiirin apu on ollut korvaamatonta etenkin alussa. – Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Niin kauan kysytään, että asian ymmärtää, Katarina naurahtaa. Selkeä visio ohjaa toimintaa Siskosten päätöksiä ohjaa yksi ajatus yli muiden: pitkäjänteisyys. – Selkeä visio auttaa päätöksenteossa. Kun tietää, mihin on menossa, on helpompi valita, mitä milloinkin kannattaa priorisoida, he sanovat. Taustalla vaikuttaa myös molemmille liike-elämästä tuttu ajattelutapa. Metsää ei tarkastella vain tämän hetken näkökulmasta, vaan vuosikymmenten päähän. Metsän omistaminen ei ole siskoksille harrastus eikä päätyö, vaan pidemmän ajan projekti, joka rakentuu hiljalleen ja säilyy tuleville sukupolville. Haaveena on avata kartanon ympäristöä myös muille. – Haluaisimme, että muutkin pääsisivät kokemaan tämän paikan rauhan ja luonnon. Ajatus kartanon avaamisesta laajempaan käyttöön on vielä suunnitteluasteella, mutta suunta on selvä. Metsä voi olla samaan aikaan sijoitus ja tunneasia Siskoksille metsän omistaminen ei ole vain taloudellinen päätös, mutta tässä maailman tilanteessa se tuntuu turvalliselta ratkaisulta. – Tuntuu hyvältä omistaa jotain konkreettista ja uusiutuvaa, Katarina pohtii. Siskokset käyvät tilalla säännöllisesti, joskus kuukausittain, joskus harvemmin. Jokainen käynti syventää ymmärrystä ja suhdetta metsään. Ensimmäinen vuosi metsänomistajana on päässyt myös yllättämään ja haastamaan sopivassa suhteessa. – Jatkuvasti on pakko sopeutua ulkopuolelta tuleviin muutoksiin kuten myrskyihin. On tärkeää, että pystyy mukautumaan ja oppimaan uutta jatkuvasti. Omistajuus on tuonut mukanaan uusia kysymyksiä ja päätöksiä, mutta samalla se on syventänyt suhdetta paikkaan, joka on ollut osa elämää jo lapsuudesta asti. Siskokset kokevat, että heidän erilaiset taustansa tuovat metsän omistamiseen omat vahvuutensa, ja asioita osaa tarkastella monesta näkökulmasta. – Metsänomistajuus ehdottomasti kannattaa. Kenenkään ei tarvitse olla valmis, vaan tärkeintä on, että uskaltaa vain aloittaa, Katarina rohkaisee. Hauholla sijaitseva Hovinkartano on Herbertin siskoksille paljon enemmän kuin pelkkä metsätila. Se on paikka, jossa lapsuuden kesät vietettiin ja metsäsuhdetta rakennettiin.
12 METSÄNOMISTUS Näin onnistut metsätilan sukupolvenvaihdoksessa Teksti Emma Halla-aho, viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija | Mhy Etelä-Suomi Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia suunnitellaan paljon, mutta toteutetaan vähemmän. Asiantuntijan mukaan ajoissa liikkeelle lähteminen voi säästää merkittävästi rahaa ja vaivaa. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia suunnitellaan paljon, mutta toteutetaan vähän. Usein suunnitelmat kaatuvat jatkajan haluttomuuteen tai epävarmuuteen. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomen omistusjärjestelyjen erityisasiantuntija Jaakko Ahon mukaan tyypillisin virhe on, että suunnittelu aloitetaan liian myöhään. Silloin vaihtoehdot ovat jo rajalliset. Viimeistään liikkeelle pitäisi lähteä siinä vaiheessa, kun oma jaksaminen alkaa hiipua. – Kun oikeustoimikelpoisuus heikkenee, ollaan usein jo myöhässä. Todellisuudessa sukupolvenvaihdosta olisi hyvä alkaa suunnitella jo silloin, kun metsätilan saa itselleen. Ensimmäinen askel on tärkein Sukupolvenvaihdos ei ala papereista vaan päätöksestä. Se voi olla keskustelu perheen kesken tai yhteydenotto asiantuntijaan. Aho on törmännyt työssään myös siihen, että yllättävän usein unohtuu kaikkein tärkein: jatkajan mielipide. – Jos sukupolvenvaihdosta venytetään kovin myöhään, jatkajilla ei ehkä ole minkäänlaista kosketuspintaa metsän omistamiseen. Myös tästä syystä sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä elinaikana, sillä silloin omaisuuden lisäksi pystyy luovuttamaan tärkeää tietoa ja osaamista sekä tarinoita metsästä eteenpäin. Nopeimmillaan sukupolvenvaihdoksen voi toteuttaa parissa viikossa, mutta joskus saattaa vierähtää vuosiakin ennen kuin metsä vaihtaa omistajaa. – Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun asioilla ei ole kiire, Aho muistuttaa. Hyvällä suunnittelulla ja ennakoinnilla on erittäin suuri vaikutus myös lompakolle. – Parhaimmassa tapauksessa metsä maksaa itse vaihdoksesta aiheutuneet kulut, kun taas ilman mitään suunnittelua saatetaan päätyä tilanteeseen, että jatkajalla ei ole varaa ottaa perintöä vastaan. Asiantuntijan kolme vinkkiä onnistuneeseen sukupolvenvaihdokseen 1. Aloita ajoissa. Varaa aloituspalaveri, jossa kartoitetaan, miten juuri sinun tapauksessasi kannattaa menetellä. 2. Keskustele. Sukupolvenvaihdokseen ei ole yleispätevää toteutusmallia, vaan jokainen prosessi pitää räätälöidä erikseen. Tästä syystä jatkajan ja luopujan keskustelu on avainasemassa. 3. Hanki huolelliset laskelmat. Laskelmien pohjana kannattaa käyttää mahdollisimman tuoretta, maastossa tehtyä metsäarviota. Jaakko Aho erityisasiantuntija Mhy Etelä-Suomi Fredrik Granberg
13 METSÄNKASVATUS Taimikonhoito on kannattavan metsätalouden perusta Taimikonhoidon suurin hyöty on sen vaikutus puuston laatuun ja arvoon. Lisäksi puiden täytyy kestää kilpailua valosta ja ravinteista sekä selviytyä Suomen ankarista talvista. Rehevillä kasvupaikoilla vesakko nousee vauhdilla ja uhkaa tukahduttaa havupuutaimet alleen. Varjoon jääneet kuuset ja männyt kituvat, niiden latvat kuihtuvat ja kasvu pysähtyy. Oikea-aikaisella perkauksella taimet vapautetaan kilpailusta ja kasvu kiihtyy uudelleen. Parempi tuotto: jopa 30 % enemmän tukkia Taimikonhoito on yksi metsänhoidon tuottavimmista investoinneista. Harva sijoitus maksaa itsensä yhtä varmasti takaisin. Taimikonhoidolla kasvatettaville taimille luodaan optimaaliset kasvuolosuhteet. Kun kilpailu vähenee, puut järeytyvät nopeammin ja tuottavat suuremman osuuden arvokasta tukkipuuta. Tutkimusten mukaan oikea-aikaisesti hoidettu taimikko tuottaa kiertoajan aikana jopa 30 % enemmän tukkipuuta verrattuna hoitamattomaan taimikkoon. Ero syntyy sekä puuston suuremmasta kokonaistuotoksesta että paremmasta tukkipuuosuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa tuhansia euroja hehtaaria kohden. Pienempi tuhoriski Ylitiheys lisää merkittävästi metsätuhojen riskiä. Ahtaassa kasvavat puut jäävät heikoiksi ja ovat alttiimpia monille tuhoille. Tiheät taimikot houkuttelevat hirviä, kostea ja varjoinen mikroilmasto suosii sienitauteja, ja heikot juuristot eivät kestä myrskyjä. Kun puilla on tilaa kasvaa, niistä kehittyy tukevia ja syväjuurisia. Sellainen puusto kestää paremmin sekä sään ääri-ilmiöitä että tuhoja. Terve metsä sitoo hiiltä Hyvin kasvava metsä on ilmastoteko. Se sitoo hiiltä tehokkaasti ja toimii hiilivarastona vuosikymmenien ajan. Varhaisperkaus voi hetkellisesti vähentää hiilensidontaa, kun lehtipuita poistetaan, mutta pidemmällä aikavälillä hoidettu puusto sitoo hiiltä tehokkaammin kuin hoitamaton. Viivyttely maksaa Taimikonhoidon kustannukset nousevat noin 10–15 % joka vuosi toimenpiteen viivästyessä. Jos hoito myöhästyy 4–5-vuotta, maksat puolitoistakertaisen hinnan. Seitsemässä vuodessa hintalappu voi tuplaantua, sillä vesakko kasvaa paksummaksi ja työ muuttuu hitaammaksi. Pahimmillaan joudutaan tekemään ylimääräinen hoitokerta. Oikea-aikaisesti tehty työ on aina edullisin vaihtoehto. Esimerkki: Jos varhaisperkaus maksaa ajallaan toteutettuna 300 €/ha, viiden vuoden viivästyksellä kustannus voi olla jo 700 €/ha. Samalla kasvatettavien puiden kasvu on kärsinyt, mikä näkyy myöhemmin pienempinä hakkuutuloina. Esimerkin mukainen tuottoero on noin 6 500 € hehtaarilta. Kymmenellä hehtaarilla puhutaan jo 65 000 euron erosta kiertoajan aikana. Esimerkkilaskelma: Hehtaarin kuusikko kiertoajan aikana Hoidettu Hoitamaton Tukkipuun osuus päätehakkuussa 70 % 50 % Hakkuutulot kiertoajalla (70 v.) n. 25 000 € n. 18 000 € Taimikonhoidon kustannus n. 700 € 0 € NETTOTULOS n. 25 000 € n. 18 000 € Teksti Taimikosta tuottavaksi metsäksi -opas | Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimisto Mhyp
14 TAIMIKONHOITO Hoitamaton taimikko on kukkapenkin kitkemistä Teksti ja kuvat Mari Sarvaala | Mhy Etelä-Suomi Rehevillä mailla taimikko vaatii hoitoa ja huolenpitoa moneen kertaan ennen kuin tiliä saadaan. Metsuri Mika Räsänen tietää, millaista raivaustyö on pöheiköissä. Aurinkoinen huhtikuun päivä saa kiurut ja töyhtöhyypät laulamaan orimattilalaisella peltoaukealla, kun kävelen kohti toista ääntä. Nimittäin pellon takaisessa taimikossa soi raivaussaha Mhy Etelä-Suomen metsurin Mika Räsäsen käsittelyssä. Ja tulosta syntyy liki 40 vuoden kokemuksella. Työmaavisiitin tarkoituksena on selvittää, miten taimikko saadaan pysymään optimikasvussa. Työn alla oleva 10-vuotias taimikko on Räsäselle tuttu. Tämän samaisen taimikon hän muistaa aiemmaltakin raivuukerralta varhaisperkauksen vaiheessa viiden vuoden takaa. – Omistaja pyysi jo silloin jättämään koivuja varhaisperkauksessa istutettujen kuusten väliin. Hän oli aikaansa edellä, nykyisinhän niin vaaditaan toimimaan kaikissa ohjeistuksissa. Alussa tarvitaan silmälläpitoa Rehevillä kasvupaikoilla, kuten niin monessa eteläsuomalaisessa kuusen taimikossa, tarvitaan alkuvaiheessa jokavuotista silmälläpitoa: lähteekö kasvuun, tuleeko heinää, vaivaako vesakko. Töiden lomassa Räsänen ehtii miettiä monenlaista. – Kyllä se välillä ihmetyttää, että muokkaus on tehty ja taimet on istutettu. Sitten taimikko unohtuu, panokset valuvat hukkaan. Ensimetreillä istutuksen jälkeen on syytä käydä katsomassa taimia, että kuivuus ei ole tappanut niitä kesän aikana. Sitten vadelma ja heinä kasvavat yllättävän nopeasti: jo istutusta seuraavana vuonna taaja vadelmakasvusto voi olla mättään ympärillä. Pahimmassa tapauksessa vadelma ja heinä tukahduttavat vaivalla ja rahalla hankitut taimet. Havupuiden taimikossa lehtipuut eivät saa ylittää kuusta ja mäntyä pituudessa, muuten lehtipuut rupeavat ahdistamaan havujen kasvua ja huonoimmillaan vaurioittavat latvoja. Mitä on oikea-aikaisuus taimikossa Vuodet 0–3 istutuksesta tai kylvöstä: onko taimia kuollut tai siemenet itämättä → täydennysistutus Vuodet 1–4: puskeeko heinää ja vadelmaa → heinäys Vuodet 3–5: vaivaako kasvatettavaa taimea liiallinen lehtipuusto → varhaisperkaus Vuodet 7–10: valitaan tukiksi ja kuiduksi kasvatettavat puut → taimikonharvennus 6–8 senttiset lehtipuiden (tässä haapa) kannot tarkoittavat, että puiden pituuskin on ollut samaa luokkaa. Metsuri Mika Räsäsen työkokemuksella kaikenlaisia taimikoita on nähty.
15 TAIMIKONHOITO Metsuri Mika Räsäsen neuvot taimikonhoitoon 1. Erityisesti rehevät kasvupaikat tarvitsevat tarkkailua, hoitoa ja huolenpitoa uudistamisen jälkeisinä ensivuosinaan. 2. Oikein ajoitettu varhaisperkaus on ehdoton toimenpide useimmissa taimikoissa. 3. Varsinainen taimikonhoito määrittää tulevan tukkimetsän kasvun. 4. Älä heitä hukkaan uudistamispanoksia, jos et itse tee, niin teetä ammattilaisella. ◀ Kun varhaisperkaus on tehty, niin varsinainen taimikonhoito etenee sujuvasti. Hoitamattomuus tuo sillisalaattia Rehevillä kasvupaikoilla on lähtökohtaisesti tehtävä raivaussahatyötä useampi kerta. Tämä metsänomistajan on hyväksyttävä. Ensin tehdään varhaisperkaus noin yhden metrin mittaisessa taimikossa ja myöhemmin varsinainen taimikonhoito 3–4 metrisessä kuusikossa ja 5–7 metrisessä männikössä. Mutta joskus taimikot jäävät rempalleen, eikä raivauksia tulekaan tehtyä ajallaan. Millaista metsurin mielestä on työskennellä hoitamattomissa taimikoissa? – Se on kuin kukkapenkin nyppimistä, yksittäin on mietittävä ja etsittävä oikeaa jätettävää puuta. Hoitamattomissa taimikoissa, joissa runkoja on helposti kymmenenkin tuhatta ja pituutta puilla 6–8 metriä, työ on älyttömän hidasta. Suomeksi sanottuna kallista. – Tympeää, kun työ ei etene. Puut jäävät kiinni toisiinsa ja nojaamaan kasvatettaviin, runkoja joutuu repimään yksi kerrallaan maahan ja ohjaamaan kädellä. Se vie kohtuuttomasti aikaa ja työ on raskasta. Kokeilepa itse! Hoitamattomasta taimikosta tulee helposti sillisalaattia: istutetut taimet ovat usein jäänee jälkeen kasvussa ja kuolleetkin. – Tilalle pyritään jättämään raudus- tai hieskoivua, mutta välillä jää pihlajakin, kun ei ole muuta. Aukkoa ei mielellään jätetä. Nykyisin kun suuntaus on sekametsiin ja lehtipuuston lisäämiseen, Räsänen kuitenkin linjaa omaa toimintaansa: – Kunnioitetaan uudistamispuulajia ja huonompilaatuinen kuusi tai mänty jää pystyy, voihan sen poistaa ensiharvennuksessa, jolloin metsänomistaja saa pientä tiliä. Koivut ovat ylittäneet kuuset kasvussa, mutta taimikonharvennuksessa tilaa saadaan jokaiselle puulle.
16 TIET Ville Saukkoriipi Ojat, rummut ja tien oikea muotoilu ratkaisevat pitkälti tien kestävyyden. Suodatinkangas tuo kantavuutta, jonka päälle pintasora ajetaan. Metsäteiden kunto on koetuksella kelirikkoaikana – säännöllinen hoito olisi halvin lääke Teksti Emma Halla-aho, viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija | Mhy Etelä-Suomi Poikkeuksellisen nopea kevääntulo pysäytti puunkuljetukset. Teiden kuntoon panostamalla tilanne helpottuisi, ja monet metsätilat saataisiin ympärivuotisen kulkemisen piiriin. Tänä vuonna kelirikko iski ennätysaikaisin ja keskeytti korjuutöitä jo maaliskuussa, kun lämmin sää pehmensi maapohjat poikkeuksellisen varhain. Tämä on aiheuttanut suuria ongelmia puunkuljetuksille ja korjuutöille. Päijäthämäläinen kuljetusyrittäjä Tero Rämä on työskennellyt alalla noin kymmenen vuotta. – Talvi oli kylmä, mutta loppui nopeasti. Keli lämpeni kerralla, eikä sellaista välimallia ollut ollenkaan, että päivällä olisi plussaa ja yöllä pakkasta. Nyt mentiin käytännössä suoraan plussalle, Rämä kertoo. Tavallisena talvena korjuun jälkeen jää yleensä muutama viikko aikaa puiden kuljetukselle ennen kelirikkoa. Tänä vuonna helmi-maaliskuun taitteessa tilanne oli toinen. – Pahimmillaan tiet pettivät jo ennen kuin koneet ehtivät pysähtyä. Siirroille ei jäänyt käytännössä lainkaan aikaa. Yhtenä hetkenä oli vielä 20 astetta pakkasta, ja parin viikon päästä ei pystynyt enää ajamaan puita ollenkaan, Rämä muistelee.
17 TIET Kokemus ratkaisee kelirikkoaikana Rämän mukaan ei ole mitään sääntökirjaa, jonka perusteella voisi sanoa, milloin tie ei enää kestä puuautoa. Kuljettaja joutuu arvioimaan tilanteen tapauskohtaisesti. – Painorajoitusmerkit antavat suuntaa, mutta muuten kokemus ratkaisee. Tutuilla teillä tietää, missä ovat pehmeät paikat. Tarvittaessa tilannetta voi käydä katsomassa myös jalan. Kelirikon aikana painorajoitukset ovat niin alhaisia, ettei tie kestä edes tyhjää puuautoa, sillä kuorman kanssa auto painaa noin 76 tonnia, ja kelirikon aikaan rajoitukset voivat olla vain 15 tonnia. Kelirikon aikaan kuljettaja joutuu pahimmillaan kääntymään takaisin huonon tien takia päivittäin tai ainakin useana päivänä viikossa, jos tilanne ei ole tiedossa etukäteen. – Paras olisi, että painorajoitusmerkki olisi heti tien alussa. Silloin ei tarvitsisi ajaa turhaan ja peruutella takaisin, Rämä toteaa. Yksityisteiden kunto huolettaa Suomen metsäkeskuksen vuosina 2020–2024 tekemän valtakunnallisen kartoituksen mukaan yksityistiet ovat heikoimmassa kunnossa erityisesti Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä, joissa lähes puolet teistä arvioitiin huonokuntoisiksi. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomen erityisasiantuntija Lauri Laaksosen mukaan vastuu kunnossapidosta on tien osakkailla eli niillä kiinteistönomistajilla, joiden metsien tai tonttien hyväksi tie on perustettu. – Osa tiekunnista toimii esimerkillisesti, mutta liian monessa tienhoito on jäänyt tekemättä, Laaksonen sanoo. Hänen mukaansa monet alueen metsätiet on rakennettu aikana, jolloin puutavara-autot olivat selvästi nykyistä kevyempiä. Ilman perusparannuksia vanhat tiet eivät välttämättä kestä nykyistä kalustoa, vaikka säännöllisestä kunnossapidosta olisi huolehdittu. – Ne tiet, joilta on ajettu enemmän puita ja säännöllisesti, ovat yleensä myös paremmin kunnossa, toteaa kuljetusyrittäjä Tero Rämä. Säännöllinen hoito tulee halvimmaksi Tien kunnossapidon kannalta yksi perussääntö pätee lähes aina: säännöllinen hoito tulee aina edullisimmaksi. Metsäteiden osalta se tarkoittaa tien muotoilua ja tasausta sekä vesakoiden niittoa. Tehokkaimmat korjaukset liittyvät veden hallintaan. Ojat, rummut ja tien oikea muotoilu ratkaisevat pitkälti tien kestävyyden. Lauri Laaksosen mukaan korjaustoimiin on syytä ryhtyä viimeistään silloin, kun tie ei enää kestä normaalia käyttöä. – Kun esimerkiksi metsätietä ei pystytä enää lanaamaan puutteellisen pintakerroksen takia tai tien kantavuus ei riitä sulanmaan aikaisiin kuljetuksiin, tarvitaan tieosakkailta toimenpiteitä. Myös kuljetusyrittäjän arjessa tienhoitoon liittyvät ongelmat ovat usein hyvin käytännönläheisiä. – Kääntöpaikka voi olla kunnossa, mutta tien reunat ovat kasvaneet umpeen ja oksat roikkuvat tielle ja estävät ajamisen, Rämä kertoo. Metsäteihin on mahdollista saada rahoitusta Yksityisteiden ja metsäteiden kunnostukseen on tarjolla sekä kuntien että valtion tukia, mutta ne ovat harkinnanvaraisia ja määrärahat rajallisia. Hakijoita on enemmän kuin rahaa, joten hankkeita joudutaan priorisoimaan. – Tyypillisesti tuki kattaa noin puolet kustannuksista. Käytännössä valtaosa avustuksista menee tällä hetkellä siltojen ja suurten rumpujen korjaamiseen, kertoo Laaksonen. Metsäteille on tarjolla metsätalouden kannustejärjestelmän mukaista Metka-tukea. Perusparannuksiin tukea saa noin 50 prosenttia kustannuksista ja siltoihin jopa 65 prosenttia. Yksittäiselle tilalle tukea voidaan myöntää enintään 6 000 euroa kilometriä kohden. Tuen edellytyksenä on yleensä toimiva tiekunta, kunnossa olevat tieoikeudet sekä ajantasaiset tiedot rekistereissä. Lisäksi metsätieliikenteen osuuden tulee olla riittävä. Tulevaisuudessa teiden kunto korostuu entisestään Tulevaisuudessa kelirikkojen arvioidaan vaikeutuvan entisestään, pitkät ja sateiset syksyt sekä leudot talvet tuovat lisää haasteita niin tienhoidolle kuin puunkuljetuksillekin. Kuljetusyrittäjän näkökulmasta kelirikkoaikana yksi asia korostuu yli muiden: toimiva kommunikaatio. – Tärkeintä on, että tieto kulkee yrittäjän, metsänomistajan ja yhdistyksen välillä, jotta tiedetään, milloin voidaan operoida ja mistä kautta pääsee ajamaan, Rämä kertoo. Laaksosen mukaan metsäteiden kunnossapidon merkitys korostuu entisestään näissä muuttuvissa olosuhteissa. – Hyväkuntoinen tieverkosto varmistaa puunkorjuun sujuvuuden, säilyttää metsätilan arvon ja mahdollistaa metsänhoitotoimet ympäri vuoden. Toimiva tiestö on koko metsätalouden perusta. Päijäthämäläinen kuljetusyrittäjä Tero Rämä on työskennellyt alalla noin kymmenen vuotta, eikä hän muista vastaavaa kevättä kuin tämänvuotinen. Hyväkuntoinen tieverkosto varmistaa puunkorjuun sujuvuuden.
18 KORJUUPALVELU FTF - joustavaa puunvälitystä Teksti ja kuva Juuso Heikkilä, toimitusjohtaja | FTF Oy Family Timber Finland (FTF) Oy on 30-vuotias puunvälitysyhtiö, jonka juuret ulottuvat 1990-luvun alkuun ja metsänhoitoyhdistysten kuusitukin Japanin-vientiin. Yhtiötä olivat perustamassa Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi sekä tuottajaliitot MTK Häme ja MTK Uusimaa. Nykyisin yhtiö on neljän metsänhoitoyhdistyksen (Mhy Etelä-Suomi, Kymenlaakso, Länsi-Uusimaa ja Lounais-Häme) omistama toimituskanava, joka välittää korjuupalvelupuuta kotimaan teollisuudelle. Lisäksi yhtiön erikoisuus on vientitoiminta Eurooppaan. Metsänhoitoyhdistykset tekevät viime kädessä päätöksen, haluavatko ne hyödyntää yhtiön tarjoamia palveluja. Alkuun FTF organisoi vientikaupan lisäksi energiapuukauppaa. Viime vuosina toiminta on laajentunut kattamaan myös kuitu- sekä tukkipuukaupat. Yhtiön palveluihin on siis oltu tyytyväisiä yhdistyksissä. Valtaosan puusta FTF hankkii metsänhoitoyhdistykseltä tienvarressa luovutettuna, jolloin yhtiö vastaa puun kuljetuksesta. Yhtiö ostaa kaiken puun kiintokuutioina, metsänhoitoyhdistyksen ei tarvitse miettiä esimerkiksi, kuinka paljon megawatteja puukuutiosta tulee. Mitä hyötyä keskitetystä puukaupasta on? Raakapuukauppa on volyymibisnestä. Tyypillisesti asiakkaat arvostavat isoa ja vakaata toimitusmäärää. Tämä ei aina ole yksittäiselle yhdistykselle helposti toteutettavissa. Kokoamalla pienet erät suuremmiksi toimituskokonaisuuksiksi saavutetaan parempi neuvotteluasema keskittyvässä ostajajoukossa ja vakaus, mikä korostuu erityisesti marginaalisilla puutavaralajeilla kuten koivutukki ja parrut. Isomman kokonaiserän pystyy hajauttamaan useammalle ostajalle, mikä pienentää ostajariskiä. Hajautuksen hyödyt ovat näkyneet kuluvan vuoden aikana, kun kuitupuumarkkina on ollut vaikeuksissa. Yhtiöllä on löytynyt aina kuidulle toimitusosoite, jos ei kotimaasta niin sitten viennistä. Lisäksi kokonaismäärän kasvaminen tuo logistiikkakuluihin säästöjä, kun kuljetusreittejä optimoidaan ja tyhjänä ajoa minimoidaan. Samalla yrittäjien työllisyyttä on pystytty tasaamaan. Vientiin menevää koivukuitua lastataan laivaan Loviisassa. Näin Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu etenee 4. Mhy:n korjuupalvelu mukana kilpailussa Metsänhoitoyhdistyksen oma korjuupalvelu on yksi tarjoajista muiden joukossa. Korjuun operaatioasiantuntija tekee leimikosta kiinteähintaisen tarjouksen kilpailutukseen. 5. Hakkuutyöt paikallisilta urakoitsijoilta Jos Mhy:n korjuupalvelu voittaa kilpailutuksen, paikalliset sopimus- urakoitsijat hoitavat hakkuu- ja korjuutyön. 7. Korjuun valvonta Metsäasiantuntija valvoo työn laatua metsänomistajan puolesta ja varmistaa, että hakkuu tehdään sovitulla tavalla. 6. Aikataulut ja ohjeistus Korjuun operaatioasiantuntija sopii hakkuun ajankohdan ja antaa urakoitsijalle leimikosta tarvittavat ohjeet. 1. Tilakäynti ja tavoitteiden kartoitus Metsäasiantuntija tekee maastokäynnin, jossa käydään läpi metsänomistajan hakkuutoiveet, metsän tilanne ja pitkän aikavälin tavoitteet. 3. Puukaupan kilpailutus Metsäasiantuntija kilpailuttaa puukaupan kaikkien alueen ostajien kesken, vertailee saadut tarjoukset ja esittelee ne metsänomistajalle, joka tekee lopullisen päätöksen ostajasta. 2. Hakkuusuunnitelma Tilakäynnin perusteella metsäasiantuntija laatii hakkuualueesta suunnitelman: tehdään leimausseloste ja arvioidaan puukertymät sekä hakkuutavat. 9. Puut toimitetaan ostajille Tien varteen korjatut puut kuljetetaan eri tehtaille ja ostajille Family Timber Finland Oy:n kautta. Family Timber Finland Oy toimii puun välittäjänä ja logistiikan järjestäjänä: se kokoaa eri metsänhoitoyhdistysten kautta tulevat puuerät suuremmiksi kokonaisuuksiksi, neuvottelee ostajien kanssa parhaat mahdolliset toimitushinnat ja hoitaa puiden kuljetukset. Näin pienetkin puuerät saadaan myytyä osana suurempaa kokonaisuutta kilpailukykyisesti. 8. Tilitys metsänomistajalle Metsänomistaja saa selkeän tilityksen puukaupan tuloista ja menoista. Lisäksi metsänomistaja näkee korjuun kokonaiskustannukset tilityslomakkeella.
19 Maanmittauslaitos, Taustakartan aineistoa 12/2024 Miikka Silpola 040 450 1669 Kuhmoinen/Lammi/ Padasjoki/Tuulos •Palomaan Metsätyö • Maanrakennus Valkama Oy • PT-Forest Oy Antti Alhola 040 591 0166 Asikkala/Hollola/Lahti Anna-Maria Jäpölän sijaisena 11/2026 asti • Länsi-Hollolan Harvennus Tmi • Koneurakointi Piipponen Oy Wille Soininen 044 342 0065 Hattula/Hauho/ kanta-HML länsi/ Kalvola/Renko •Veljekset Kolu Oy • Metsäpalvelu Pelttari Oy Teppo Laine 044 542 0046 Hartola/Sysmä • Koneurakointi Piipponen Oy •Metsä VeMa Oy • Metsäkoneurakointi Ossi Huoponen Oy Laura Saarinen 044 342 0071 Heinola/Nastola • PT-Forest Oy Marko Tuominen 040 743 7377 Uusimaan alue/ Orimattila •Forest Santajoki Oy •Teemapuu Oy Aaro Lähteenmäki 040 450 8944 Hausjärvi/kanta-HML itä/ Loppi/Janakkala/ Kärkölä/Riihimäki •Perälän Saha •Metsä-Nurmi Oy •KP Harvennus Oy Korjuupalvelun operaatioasiantuntijat Alueet & urakoitsijat
20 KORJUUPALVELU Metsä-Nurmi Oy, Hämeenlinna, Mika Nurmi Työalue: Kanta-Häme ja Kärkölä Yrittäjäura: Kohta tulee ensimmäinen vuosi täyteen yrittäjänä. Sitä ennen olin palkkatyössä metsäkonehommissa. Ensimmäinen vuosi yrittäjänä on ollut hankala, sillä aluksi oli suuria haasteita kaluston kanssa. Yrityksen koko: Yksi koneketju ja työntekijä Miksi Mhy:n urakoitsijana: Meillä on oikein mukava porukka, osa mhy-puolen henkilökuntaa on jo entuudestaan tuttua, niin oli helppo lähteä mukaan. Monipuoliset työmaat sopivalla alueella ja yksi varmimmista urakanantajista laajan puuntoimitusverkoston myötä. Hyvä työmaa on sellainen, missä hommat sujuu ilman mitään ylimääräistä ”säätämistä” eli kaikki rullaa omalla painollaan eteenpäin. Hommien sujuvuutta edesauttaa hyvä kommunikaatio ja yhteistyö metsänomistajan kanssa. Haastava, mutta onnistunut hakkuu: Paljon on sellaisia haastavia hakkuita, haasteita tarjoavat maastot, puusto ja kelit. Kohteessa saattaa olla esimerkiksi vaikea edetä koneen kanssa. Kun aluksi haastavalta vaikuttava hakkuu on valmis ja lopputulos miellyttää niin omaa kuin metsänomistajan silmää, niin silloin on kyllä onnistunut tunne yrittäjällä. Kun täytetään hyvän metsänhoidon suositukset, niin olemme onnistuneet. Metsä-Nurmen Mika Nurmi. Aaro Lähteenmäki Korjuuyrittäjät esittelyssä Tällaisia korjuuyrittäjiä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomella työskentelee. Me kysyimme, urakoitsijamme vastasivat. Kuvausaikaan valtaosa koneista oli kelirikkoajan huoltotauolla. Kaikkiaan korjuupalvelulla on liki 20 sopimusyrittäjiä. Osan heistä esittelemme tässä numerossa ja jatkoa seuraa tulevissa lehdissä. Koneurakointi Piipponen Oy, Pertti Piipponen Yritys: Koneurakointi Piipponen Oy, Lahti, omistajat Pertti ja Markku Piipponen Työalue: Toimitaan pääasiassa Asikkalan alueella, välillä Sysmän puolella. Yrittäjäura: Yritys on perustettu vuonna 2002, syksyllä tulee täyteen 24 vuotta, sitä ennen olin 15 vuotta työntekijänä metsäkoneyrityksessä. Yrityksen koko: Mhy:n urakoissa yksi ketju: moto ja ajokone, työntekijöitä minun lisäksi kaksi. Lisäksi urakoidaan toiselle yritykselle eri kalustolla. Miksi Mhy:n urakoitsijana: Päätettiin koittaa toisenkin urakanantajan töissä yhdellä ketjulla. On oltu jo 22 vuotta toisen yrityksen urakoissa, ja saatiin Mhy:lle ihan hyvä sopimus. Hyvä hakkuutyömaa on sellainen, joka on hyvin raivattu ja poistuma on hyvä. Haastava työmaa on ylispuukoivujen poistaminen ensiharvennuskokoisesta metsästä. Koneurakointi Piipposen Pertti (vas.) ja Markku Piipponen. Mari Sarvaala
21 KORJUUPALVELU PT-Forest Oy, Pasi Toivonen Yritys: PT-Forest Oy, Heinola, omistajat Pasi Toivonen reilu 70 % osuudella ja Ville Orti vajaa 30 %. Työalue: Ensisijaisesti Heinola-Nastola sekä Lammi-Tuulos, satunnaisesti muut Päijät-Hämeen kunnat. Yrittäjäura: Reilu 20 vuotta, josta yli 10 vuotta yhteistyötä mhy:n kanssa. Yrityksen koko: Toimitaan kysynnän mukaan 5–6 koneketjulla, joista omia koneita seitsemän, 6 motoa ja 1 ajokone. Työntekijöitä on kuusi, kumppaniyrittäjiä tilanteen mukaan 4–5 kuljettajineen. Miksi Mhy:n urakoitsijana: Mhy:n sopimusyrittäjänä on työskennelty reilun 10 vuoden ajan. Mhy on ollut luotettava kumppani, jonka kanssa yhteistyö on ollut avointa ja toimivaa. Organisaatio on pieni ja vaihtuvuus vähäistä. On voinut tuntea ”kuuluvansa joukkoon”. Hyvä työmaa: Hyvä hakkuutyömaa on sellainen, jonka toteuttamiseksi on valittu oikea korjuumenetelmä. Mottona itsellä on ollut, että huonoja työmaita ei ole olemassakaan, kunhan on oikeat menetelmät niiden toteuttamiseen. Toki ennakkoraivaus on käytännössä kaikilla koneellisesti korjattavilla työmailla kaiken a ja o. Haastava, mutta onnistunut hakkuu: Haastavia kohteita on taajamahakkuilla, suokohteilla tai erityisen jyrkillä rinteillä. Koneyrittäjäuralle on osunut em. kohteita useita kymmeniä. Mieleen tulee esimerkiksi syksyllä 2024 Tiirismaan erittäin jyrkissä rinteissä toteutetut Hollolan kunnan ulkoilualueiden hakkuut, jotka tuottivat suurista haasteista huolimatta onnistuessaan tyydytystä positiivisen palautteen myötä. Mari Sarvaala Metsä VeMa Oy, Hartola, Antti Kilpinen Työalue: Toimin Sysmä-Hartola alueella. Yrittäjäura: Olen työskennellyt metsäalan perheyrityksessä, joka on perustettu vuonna 2003. Itse olen toiminut yrittäjänä viisi vuotta. Yrityksen koko: Yksi koneketju eli hakkuu- ja ajokone. Itseni lisäksi työllistän yhden henkilön. Miksi Mhy:n urakoitsijana: Sain sopimuksen omasta kotikunnasta, joten työmaat ovat lähietäisyydellä kotoa, jolle lasken perheellisenä ison arvon. Työn kannalta on luontevaa toimia Mhy:n toimihenkilöiden kanssa, jotka ovat vuosien saatossa tulleet tutuiksi puunkorjuun parissa. Korjuupalvelussa tapahtuneiden organisaatiomuutosten takia olen luottavainen tasaiseen työllisyyteen tulevina vuosina. Hyvä työmaa: Hyvä hakkuutyömaa on mielestäni suunniteltu valmiiksi ennen korjuuta: nauhoitettu, raivattu, työohjeet kunnossa, sähkölinjat merkitty korjuukarttoihin, mahdolliset säästöpuuryhmät tai -alueet sekä varastoalueet merkitty karttoihin/työohjeisiin. Lisäksi muut maanomistajan kanssa sovitut asiat ovat tiedossa ennen hakkuun aloitusta. Korjuuajankohta on valittu oikein, sekä leimikko on lähetetty hakkuukoneelle jo ennen kuin edellinen työmaa loppuu. Tämä mahdollistaa tutustumisen uuteen kohteeseen ja epäselvien asioiden selvittämiseen etukäteen. Haastava, mutta onnistunut hakkuu: Haastavia kohteita ovat esimerkiksi mökkitonttihakkuut, joissa joutuu metsurin kanssa suunnittelemaan hankalien puiden kaatoa sekä tiedostamaan riskit. Tärkeää on ottaa huomioon myös asiakkaan toiveet ja pyrkiä toteuttamaan ne mahdollisimman hyvin, jotta lopputulos on työn tilaajan kannalta mahdollisimman positiivinen. Hyvä yhteistyö kaikkien osapuolten kesken antaa myös hyvän kuvan metsänomistajalle, jonka myötä luottamus syntyy. Metsä Veman Antti Kilpinen. PT-Forestin Ville Orti (vas.) ja Pasi Toivonen. Mari Sarvaala
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=