32 LUONNONHOITO Vesiensuojeluyhdistys ja metsänomistajat yhteisellä asialla Teksti Anne Rauhamäki I Jalkautus Vesiensuojeluyhdistys ja metsänomistajat tekevät yhteistyötä tieteelliseen mittaustietoon perustuen, jotta Padasjoella Nerosjärven valuma-alueella saataisiin kiintoaineet ja ravinteet kuriin. Kuohi-Nerosjärven suojeluyhdistys on tehnyt jo vuosikymmeniä aktiivisesti töitä vesistöjen paremman kunnon eteen. – Kuohijärven veden laatu on tällä hetkellä virallisen luokituksen mukaan erinomainen ja Nerosjärvenkin hyvä. Mutta vuosien varrella rannoilla asuvat ja mökkeilevät ovat huomanneet, että vedet ovat tummuneet, puheenjohtaja Aarno Kononen kertoo. Aikanaan Vesijaon suunnalta Nerosjärveen laskeva Suomenjoki on ruopattu uittoa varten, ja alueen soita ja suometsiä on ojitettu paljon. – Suomenjoen luusua Nerosjärven pohjoispäässä on lähes umpeenkasvanut monen kymmenen metrin matkalta. Ravinteita valuu paljon ja lahdenpohjukkaan on saostunut yli puoli metriä kiintoainesta, Kononen kertoo. Päijänne-Leaderin, Vanajavesikeskuksen ja Järvi-Hämeen Osuuspankin rahoittamassa Suomenjoen valuma-aluesuunnittelu 1 -hankkeessa selvitetään nyt mahdollisuuksia vähentää Suomenjoen metsäisten valuma-alueiden kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Hankekoordinaattorina toimii vesiensuojelun ammattilainen Sirium Oy:n Marja-Liisa Suomalainen, jolla on pitkä kokemus vastaavista hankkeista ja erityisesti toimivasta maanomistajayhteistyön mallista Pälkäneen seudulla. Maanomistajien kanssa yhteistyössä Suomalainen otti ensitöikseen yhteyttä paikalliseen MTK-yhdistykseen ja Metsänhoitoyhdistykseen. Yhdistysten kautta tavoitettiin oikeat maanomistajat ja yhteistyö heidän kanssaan pääsi käyntiin. – Maanomistajilla on iso luottamus hankkeessa konsulttina toimivaan metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija Jyrki Mäkirantaan, ja se on erittäin tärkeää, Suomalainen kehuu. Musta Parlammin valuma-alueen maanomistajille on järjestetty kolme infotilaisuutta, jossa kaikilla on ollut mahdollisuus tavata hankkeen vastuuhenkilöitä sekä kysellä tarkentavia kysymyksiä. – Lähtökohtaisesti suhtautuminen on ollut kiinnostunutta ja positiivista, kertoo Mäkiranta. Kysymyksiä on herättänyt muun muassa se, millaisia velvoitteita mahdollisten rakenteiden hoidosta tai ylläpidosta maanomistajille voi koitua. - Metka-hankkeissa on lähtökohtaisesti 10 vuoden kunnossapitovelvoite hankkeen päättymisestä lukien. Kaikista rakenteista pyritään tekemään huoltovapaita. Käytännössä kunnossapito tarkoittaa, jos esimerkiksi metsätaloustoiminnan seurauksena pato vahingossa vaurioituu, se pitää korjata, Mäkiranta kertoo. Pohjatiedot mallinnuksen kautta Liikkeelle haluttiin lähteä parhaan mahdollisen tutkimustiedon kautta selvittämällä, miten vesi oikein alueella liikkuu, mitä sen mukana kulkee ja miksi ja mihin vesiensuojelutoimenpiteet kannattaa kohdentaa. Nämä tiedot tarjoaa metsätalouden asiantuntijaorganisaatio Tapion Kunnos-mallinnustyökalu. Se käyttää useista avoimista tietolähteistä saatavaa paikkatietodataa, kuten mittaustietoa maaperän muodoista, puustosta, säästä ja sadannasta, veden korkeudesta, laadusta ja virtaamasta. Anne Rauhamäki Marja-Liisa Suomalainen on tehnyt maanomistajien kanssa tuloksekasta yhteistyötä Pälkäneen-Hauhon seudulla ja nyt myös Päijät-Hämeessä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=