10 / 12
10
Maaliskuussa 2015 kilahti-
vat ensimmäiset jäsenmaksut
metsänhoitoyhdistysten jäse-
nille. Odotettavissa oli, että
jäsenmaksu aiheuttaa lukuisia
yhteydenottoja ja niin myös
kävi. Laaja 5000 nimen jäsen-
rekisteri ei koskaan ole aivan
viimeisen päälle kunnossa var-
sinkaan kun yhdistykset eivät
enää saa verottajalta päivitys-
tietoja. Lisäksi oli odotettavis-
sa että osa jäsenistä luopuu
jäsenyydestä, koska olihan
metsänhoitomaksusysteemi
kieltämättä tavallaan ”pak-
kojäsenyyttä”.
Tätä kirjoittaessa Mhy Kar-
hussa jäsenyydestä eronneiden
osuus on noin 10 prosentin
luokkaa verrattuna jäsenti-
lanteeseen vuodenvaihteessa
2013/2014 eli vajaa puolitois-
ta vuotta sitten. Toki aivan
kaikki jäsenet eivät ole vielä
suorittaneet maksuaan ja yh-
den kohteliaan huomautuksen
jälkeen joudumme kirjaamaan
maksamattomat pois jäsenyy-
destä. Epävirallisena tavoittee-
na on ollut se, että jos saam-
me pidettyä jäseninä 80 %
alkuperäisestä määrästä, niin
silloin voimme olla tyytyväi-
siä. Yhdistyksen talousarvio
perustuu tälle laskelmalle ja
tähän on vielä hyvät mahdol-
lisuudet.
Mhy Karhun valtuusto
määritteli vuoden 2015 jä-
senmaksuperusteiksi viime
vuoden joulukuussa seuraa-
van kaavan:
• 0,1 -25,0 ha = 50
€
• 25,1 – 50 ha = 80
€
• 50,1 + ha = 110
€
Tällä maksutaulukolla ai-
van pienillä tiloilla jäsenmak-
su on hieman suurempi kuin
aikaisempi metsänhoitomaksu
mutta heti 10 hehtaarin jäl-
keen maksu on pienempi.
Yksi valuvika maksusystee-
missä on eli silloin kun puoli-
sot omistavat yhdessä ja erik-
seen tiloja, niin ne tulkitaan
omiksi yksiköikseen (menee
lainhuudon mukaan). Kulle-
kin omistukselle tulee oma
maksu. Ongelma on valtakun-
nallinen ja siihen on luvassa
muutosta seuraavalla jäsenlas-
kutuskerralla. Yksi mahdolli-
nen tapa on se, että Y-tunnus
toimisi jäsenlaskun perustana.
Pahimpia tapauksia (riippu-
en omistuksen pinta-alasta
suhteessa maksutaulukkoon)
olemme pyynnöstä hoitaneet
mm. niin, että toinen jäsenyys
on väliaikaisesti lakkautettu
täksi vuodeksi.
Jouni Peltoniemi
Jäsenasiaa
Siirryttäessä
vuoteen
2015 alkoi metsänhoi-
toyhdistyksissä
uusi
aikakausi.
1950-luvun
alkupuolelta asti yhdis-
tysten talouden erittäin
tärkeänä perusjalkana ol-
lut metsänhoitomaksu on
nyt historiaa. Metsänhoi-
tomaksun tilalle on tullut
jäsenmaksu,minkä yhdis-
tykset lähettävät suoraan
jäsenille valtakunnallise-
na yhteispostituksena.
Aika moni keskeinen asia
muuttuu uudessa kemera-
laissa, kertoo Olli Routimo
Suomen metsäkeskuksesta,
julkisten palvelujen yksi-
köstä. Ensinnäkin, kaikkiin
töihin pitää hakea tukea
etukäteen ennen töiden
aloittamista. Taimikoiden-
ja nuorten metsien hoidossa
työn voi aloittaa heti hake-
muksen jättämisen jälkeen.
Raskaamman sarjan töitä
kuten metsätie- ja suomet-
sähankkeita ei saa aloittaa
ennen kuin hakemus on hy-
väksytty, mikä oli käytäntö-
nä myös vanhassakin laissa.
Alustavat tukitasot:
• Taimikon varhaishoito
160
€
/ha (uusi työlaji)
• Nuoren metsän hoito
230
€
/ha
• Nuoren metsän hoito kun
samalla poistetaan tietty
määrä runkoja, 450
€
/
ha (poistettavat rungot
saa mennä vaikka kuitu-
puiksi)
• Juurikäävän torjunta 75
€
/ha
• Suometsän hoito 40 – 70
% hankkeen kokonaiskus-
tannuksista
• Metsätien perusparannus
40 – 60 % hankkeen ko-
konaiskustannuksista
• Uuden metsätien tekemi-
nen 30 – 50 % hankkeen
kokonaiskustannuksista
• Metsän terveyslannoitus
40 % hankkeen kokonais-
kustannuksista
• Lisäksi tukea saa tietyin
ehdoin ympäristötukisopi-
muksiin ja metsäluonnon-
hoitotöihin
Edelleen muuttuneita asi-
oita on se, että toteutussel-
vityksen laadintaan ei saa
enää erillistä tukea. Tukea ei
saa enää myöskään metsän-
uudistamiseen (esim. myrs-
kyaukot tai vajaatuottoiset
alueet kuten vanhat pellot),
pystykarsintaan ja kantojen
nostoon.
Lisätietoja omalta metsä-
asiantuntijalta heti kun uusi
laki astuu voimaan.
Jouni Peltoniemi
Kemera –laki muuttuu
Tärkeää huomioitavaa uudessa kemera –laissa on mm. se, että kaikkiin töihin pitää olla ennakko-
suunnitelma, kertoo Olli Routimo.
Vanhan kemera –lain
mukaisten hakemusten
viimeinen jättöpäivä
oli 17.4.2015. Uutta la-
kia on lupailtu voimaan
kiirehdittynä melko pi-
an vanhan lain päät-
tymisen jälkeen mutta
pahimmillaan sen voi-
maantulo saattaa venyä
kesään saakka.
Jouni Peltoniemi