

6
Suomenniemen Pajulahdes-
sa valmistuu hoidettua met-
sää. Koneen hytissä työtään
tekevä Asko Paavilainen ke-
huu leimikkoa hyväksi hak-
kuukohteeksi. Moto sylkee
kohteesta parrua, joka toimi-
tetaan Kartiopuulle Lappeen-
rantaan. Lisäksi hakataan kui-
tua ja energiapuuta. -Ener-
giapuun teko on mielekästä.
Kaikki tavara voidaan tehdä
samaan kasaan. Se helpottaa
sekä tekoa että ajoa, Paavilai-
nen toteaa. Parrusta saadaan
kuitupuuta parempi hinta ja
sen teko on järkevää etenkin
hieman ylitiheinä kasvaneissa
männiköissä.
Kymmenisen vuotta Pokura
Ay:lla ja parikymmentä vuot-
ta metsäkoneenkuljettajana
työskennellyt Paavilainen ajaa
töihin Lemin kirkonkylältä.
-Työ on itsenäistä ja vapaata.
Mukavaa hommaa, Paavilai-
nen kertoo työstään. - Rami
ja Kyösti (Raimo Kauppi ja
Kyösti Kiljunen) poikkeavat
useasti työmailla, metsän-
omistajat harvemmin. Syksyn
pimeys ei Paavilaisen mukaan
häiritse työntekoa. –Motois-
sa on hyvät valot. Ajouri-
en suunnittelu on pimeässä
joskus hankalaa, jos puuta
on paljon edessä ja näkyvyys
näin ollen heikko. Muuten työ
sujuu kuten päivänvalossakin.
Vanha sahuri
tuntee puun laadun
merkityksen
Mhy Mänty-Saimaan ura-
koitsijana reilun vuoden toi-
mineen Pokura Ay:n työmaat
ovat toistaiseksi sijainneet
etupäässä Suomenniemellä.
-Työskentelimme tätä ennen
Stora Ensolla Luumäellä.
Oli mukavaa päästä vähän
lähemmäs työmaille. Toinen
koneemme, Logset, on yhä
Stora Enson hommissa, Po-
kura Ay:n Arto Puonti ker-
too. Puonnin yhtiökumppa-
nina toimii oma poika Sami
Puonti, jonka ensisijaisena
työpaikkana on juuri Logse-
tin penkki.
Mhy Mänty-Saimaan työ-
mailla käytössä on Sampo
Rosenlew, jota Puonti kehuu
erinomaiseksi ensiharven-
nuskoneeksi. -Tämä on jo
meidän kuudes Sampo, joten
kai me olemme olleet niihin
tyytyväisiä, Puonti naurahtaa.
Sahurina ja maanviljelijänä ai-
emmin toiminut Puonti aloitti
metsäkonetyöt 1998. -Lai-
toimme lehmät vähän sen jäl-
keen pois, mutta viljelyhom-
mia teen edelleen. Kenttäsirk-
kelisahausta aiemmin tehnyt
Puonti tietää, mikä merkitys
puun laadulla on. -Sahatessa
todella näki, mitä on puun
laatu. Tätä kokemusta voin
hyödyntää nyt hakkuutyössä.
Hyvä ennakkoraivaus
ehdottoman tärkeä
Karsitun rangan korjuu
energiapuuksi on lisäänty-
nyt viime vuosina hurjasti.
Puonti kokee energiapuun-
korjuun tuottavan usein jopa
paremman hakkuujäljen kuin
ensiharvennus. -Energiapuun
korjuussa ennakkoraivaus
on ehdoton, kuten ensihar-
vennuksissakin. Jos ennakko-
raivauksessa on jäänyt joku
liian pieni runko pystyyn, se
voidaan korjata energiaksi.
Ensiharvennuksissa se jäisi
pystyyn. Näin ollen jälki on
energiaharvennuksissa aina
siisti, Puonti pohtii. -Mitään
keppejä ei kuitenkaan kanna-
ta energiapuukohteen ennak-
koraivauksessa jättää pystyyn.
-Pienestä puusta kertyy vähän
motteja, mutta ne nostavat
korjuutaksaa ja vähentävät
näin ollen metsänomistajalle
jäävää kantorahaa.
Karsittu ranka tehdään ni-
mensä mukaisesti rankana.
Maksimipituus on viisi metriä
ja hyvissä kohteissa keskipi-
tuus on n. 4,5 m. Rangan ajo
on nopeampaa kuin kolmi-
metrisen kuidun ajo. Karsittu
ranka on myös metsänomista-
jalle turvallinen valinta, ravin-
teet jäävät metsään kasvatta-
maan tulevia tukkipuita.
Suvi Kokkola
toiminnanjohtaja
Puuta poikki ja pinoon
Pokura (pokara, lastaus-
piikki) on puun korjuus-
sa käytettävä työväline,
jonka avulla nostetaan
ja vedetään puita. Savi-
taipalelainen Pokura Ay
luottaa nimestään huoli-
matta konevoimaan.
Sampo Rosenlew sopii mainiosti ensiharvennuksille.
Suurin osa Pokura Ay:n työmaista on ollut Suomenniemellä.Myös
Savitaipaleella on tekemistä. Arto Puonti ja Mhy Mänty-Saimaan
Seppo Vesakoivu tutkivat työmaakarttaa.
Pimeä ja yksinäisyys eivät haittaa Asko Paavilaista. Kovan pakka-
sen remontit on työn varjopuoli.
Suvi Kokkola
Suvi Kokkola
Suvi Kokkola