Background Image
Previous Page  6 / 24 Next Page
Basic version Information
Show Menu
Previous Page 6 / 24 Next Page
Page Background

6

Suomenniemen Pajulahdes-

sa valmistuu hoidettua met-

sää. Koneen hytissä työtään

tekevä Asko Paavilainen ke-

huu leimikkoa hyväksi hak-

kuukohteeksi. Moto sylkee

kohteesta parrua, joka toimi-

tetaan Kartiopuulle Lappeen-

rantaan. Lisäksi hakataan kui-

tua ja energiapuuta. -Ener-

giapuun teko on mielekästä.

Kaikki tavara voidaan tehdä

samaan kasaan. Se helpottaa

sekä tekoa että ajoa, Paavilai-

nen toteaa. Parrusta saadaan

kuitupuuta parempi hinta ja

sen teko on järkevää etenkin

hieman ylitiheinä kasvaneissa

männiköissä.

Kymmenisen vuotta Pokura

Ay:lla ja parikymmentä vuot-

ta metsäkoneenkuljettajana

työskennellyt Paavilainen ajaa

töihin Lemin kirkonkylältä.

-Työ on itsenäistä ja vapaata.

Mukavaa hommaa, Paavilai-

nen kertoo työstään. - Rami

ja Kyösti (Raimo Kauppi ja

Kyösti Kiljunen) poikkeavat

useasti työmailla, metsän-

omistajat harvemmin. Syksyn

pimeys ei Paavilaisen mukaan

häiritse työntekoa. –Motois-

sa on hyvät valot. Ajouri-

en suunnittelu on pimeässä

joskus hankalaa, jos puuta

on paljon edessä ja näkyvyys

näin ollen heikko. Muuten työ

sujuu kuten päivänvalossakin.

Vanha sahuri

tuntee puun laadun

merkityksen

Mhy Mänty-Saimaan ura-

koitsijana reilun vuoden toi-

mineen Pokura Ay:n työmaat

ovat toistaiseksi sijainneet

etupäässä Suomenniemellä.

-Työskentelimme tätä ennen

Stora Ensolla Luumäellä.

Oli mukavaa päästä vähän

lähemmäs työmaille. Toinen

koneemme, Logset, on yhä

Stora Enson hommissa, Po-

kura Ay:n Arto Puonti ker-

too. Puonnin yhtiökumppa-

nina toimii oma poika Sami

Puonti, jonka ensisijaisena

työpaikkana on juuri Logse-

tin penkki.

Mhy Mänty-Saimaan työ-

mailla käytössä on Sampo

Rosenlew, jota Puonti kehuu

erinomaiseksi ensiharven-

nuskoneeksi. -Tämä on jo

meidän kuudes Sampo, joten

kai me olemme olleet niihin

tyytyväisiä, Puonti naurahtaa.

Sahurina ja maanviljelijänä ai-

emmin toiminut Puonti aloitti

metsäkonetyöt 1998. -Lai-

toimme lehmät vähän sen jäl-

keen pois, mutta viljelyhom-

mia teen edelleen. Kenttäsirk-

kelisahausta aiemmin tehnyt

Puonti tietää, mikä merkitys

puun laadulla on. -Sahatessa

todella näki, mitä on puun

laatu. Tätä kokemusta voin

hyödyntää nyt hakkuutyössä.

Hyvä ennakkoraivaus

ehdottoman tärkeä

Karsitun rangan korjuu

energiapuuksi on lisäänty-

nyt viime vuosina hurjasti.

Puonti kokee energiapuun-

korjuun tuottavan usein jopa

paremman hakkuujäljen kuin

ensiharvennus. -Energiapuun

korjuussa ennakkoraivaus

on ehdoton, kuten ensihar-

vennuksissakin. Jos ennakko-

raivauksessa on jäänyt joku

liian pieni runko pystyyn, se

voidaan korjata energiaksi.

Ensiharvennuksissa se jäisi

pystyyn. Näin ollen jälki on

energiaharvennuksissa aina

siisti, Puonti pohtii. -Mitään

keppejä ei kuitenkaan kanna-

ta energiapuukohteen ennak-

koraivauksessa jättää pystyyn.

-Pienestä puusta kertyy vähän

motteja, mutta ne nostavat

korjuutaksaa ja vähentävät

näin ollen metsänomistajalle

jäävää kantorahaa.

Karsittu ranka tehdään ni-

mensä mukaisesti rankana.

Maksimipituus on viisi metriä

ja hyvissä kohteissa keskipi-

tuus on n. 4,5 m. Rangan ajo

on nopeampaa kuin kolmi-

metrisen kuidun ajo. Karsittu

ranka on myös metsänomista-

jalle turvallinen valinta, ravin-

teet jäävät metsään kasvatta-

maan tulevia tukkipuita.

Suvi Kokkola

toiminnanjohtaja

Puuta poikki ja pinoon

Pokura (pokara, lastaus-

piikki) on puun korjuus-

sa käytettävä työväline,

jonka avulla nostetaan

ja vedetään puita. Savi-

taipalelainen Pokura Ay

luottaa nimestään huoli-

matta konevoimaan.

Sampo Rosenlew sopii mainiosti ensiharvennuksille.

Suurin osa Pokura Ay:n työmaista on ollut Suomenniemellä.Myös

Savitaipaleella on tekemistä. Arto Puonti ja Mhy Mänty-Saimaan

Seppo Vesakoivu tutkivat työmaakarttaa.

Pimeä ja yksinäisyys eivät haittaa Asko Paavilaista. Kovan pakka-

sen remontit on työn varjopuoli.

Suvi Kokkola

Suvi Kokkola

Suvi Kokkola