METSÄNOMISTAJAT

Kuusikon kesäharvennuksessa kasataan ajouralle hakkuutähdettä. Tässä kohteessa sitä kertyy runsaasti.

Harvennushakkuut pähkinänkuoressa:

•

Harvennukset ovat metsien kasvatushakkuita, joilla pyritään puuston elinvoimaisuuden turvaamiseen,

nopeaan järeytymiseen ja hakkuutulojen keräämiseen. Niitä tehdään metsän kiertoajan puitteissa

pääsääntöisesti kaksi kertaa ennen uudistushakkuuta.

•

Ensiharvennus tehdään taimikkovaiheen ohittaneessa metsässä ja se on ensimmäinen metsänomistajalle

tuloja tuottava toimenpide. Hakkuukertymä on pääasiassa kuitupuuta, mutta tuloja tärkeämpää on metsän

saaminen siihen tilaan, että se pystyy järeytymään tuottavaksi tukkimetsäksi.

•

Ensiharvennus on ajankohtaista, kun puuston valtapituus on noin 12- 15 metriä kasvupaikasta ja metsän

kunnosta riippuen. Valtapituuden pilkuntarkan noudattamisen sijaan huomio kannattaa kuitenkin kiinnittää

puuston elinvoimaisuuteen: Elävän latvuksen osuuden tulisi olla männyllä 40 %, koivulla 50 % ja kuusella 60 %

puun pituudesta. Latvuksen liika supistuminen johtaa kasvun taantumiseen ja sitä kautta arvokasvun

heikkenemiseen.

•

Harvennuksessa poistetaan yleensä kasvussa valtapuustosta jälkeen jääneet ja heikkolaatuiset rungot.

Näin turvataan ravinteiden, valon ja veden riittävyys laadukkaimmille kasvamaan jätettäville puille.

•

Ensiharvennuksen voimakkuus valitaan metsän kunnon mukaan; Hyvin hoidettu taimikko voidaan harventaa

myöhemmin ja voimakkaammin, minkä lisäksi siitä saadaan enemmän kuitupuumitat täyttävää puuta.

Hoitamaton metsä joudutaan jättämään tiheämmäksi, se tuottaa vähemmän kuitupuuta ja korjuu-

kustannukset ovat korkeammat.

•

Seuraava harvennushakkuu tehdään pääsääntöisesti 10- 20 vuoden kuluttua ensiharvennuksesta. Siinä

saadaan korjattua talteen myös tukkipuuta. Harvennuksessa poistuvan puuston määrää ja hakkuukertymää

arvioidaan harvennusmallien avulla metsän kunnon- ja kasvupaikan mukaan.

•

Harvennushakkuita voidaan toteuttaa useilla kohteilla ammattitaitoisen ja huolellisen henkilöstön voimin

myös kesällä ilman merkittävää pelkoa puustovaurioista.

Ensiharvennuksilla

lisää kannattavuutta

Etelä-Savon ja Kaakkois-

Suomen metsissä jää joka

vuosi melkein kolmannes

tarpeellisista ensiharvennuk-

sista kokonaan tekemättä.

Alueellisen metsäohjelman

mukaan molemmissa maa-

kunnissa ensiharvennus-

ten osuus kaikkien hak-

kuiden pinta-alasta tulisi

nostaa 30 %:iin nykyisen

25 %:n sijaan. Mhy Mänty-

Saimaan alueella tämä tar-

koittaa sitä, että joka vuosi

tulisi tehdä n. 300 ha enem-

män ensiharvennuksia. Oi-

kein ajoitettu ensiharvennus

on tärkeää puuston kasvulle

ja koko metsätalouden kan-

nattavuudelle.

Suvi Kokkola

toiminnanjohtaja

Mhy Mänty-Saimaa

Sanna Huoponen