METSÄNOMISTAJAT

Kesälomalaisen ja

kirjanpainajan yhteinen

toive

Monen kesälomalaisen toi-

vomalla kuumalla ja kuivalla

kesällä on varjopuolensa, sil-

lä se luo otolliset olosuhteet

paisti kesälomailijalle myös

yhdelle metsiemme pahimmis-

ta tuholaisista. Kirjanpainaja,

tuo noin puolen sentin pitui-

nen tumma kaarnakuoriainen,

hylkää talvehtimispaikkansa

maassa lämpötilojen kohottua

keväällä 18 asteen tuntumaan

ja aloittaa parveilunsa suunta-

naan tavallisesti yli-ikäiset ja

heikkokuntoiset kuusikot sekä

tuulenkaadot. Lisääntyminen

tapahtuu alkukesästä kuusen

paksun kuoren alla ja uusi su-

kupolvi lähtee lentoon heinä-

kuussa. Pentti Rantalaisella on

paikallista tietoa kirjanpainaji-

en esiintyvyydestä Ristiinan

alueella viime vuosien ajalta.

Kirjanpainajien

aallonpohja?

Rantalaisen kiinnostus kir-

janpainajia kohtaan heräsi

vuonna 2013, jolloin kirjan-

painajia oli liikkeellä poikke-

uksellisen runsaasti. Tuolloin

kuoriaiset söivät Rantalaisen

omasta metsästä noin 75 m3

kuusitukkia. Tuon kesän jäl-

keen hän päätti vakuutuk-

sen ottamisen sijaan hank-

kia metsään kymmenen fe-

romonipyydystä. - Pyydykset

kustansivat reilun 100 euroa

kappaleelta ja olen vaihdel-

lut niiden sijaintia kuoriais-

ten esiintyvyyden mukaan.

Kuusikon sisälle niitä ei pidä

sijoittaa, vaan parikymmentä

metriä metsänreunasta on niil-

le oikea paikka, Rantalainen

toteaa. Pyydyksiä sijoittaessa

tulee myös huomioida, että

niitä tulee hankkia hehtaarille

useampia, jotta ne auttaisivat

kuoriaisten torjunnassa.

Kesän 2013 kirjanpainajae-

pidemian jälkeen ensimmäi-

senä tarkkailukesänä 2014

kuoriaisia oli liikkeellä pal-

jon. Rantalainen muistelee

pyydyksissä olleen kerrallaan

kerroksittain kirjapainajia,

karkean laskennan mukaan

jopa 25 000. Tuon kesän

jälkeen määrä on kuitenkin

vähentynyt huomattavasti ja

tänä keväänä liikehdintää on

ollut Rantalaisen metsissä vä-

hän. Parveilu tapahtui läm-

pimien ilmojen vuoksi paria

viikkoa etuajassa 5.- 6.5.,

mutta yleisellä tasolla Ranta-

lainen otaksuu kirjanpainajia

olevan liikkeellä viime vuosia

vähemmän.

- Oman teoriani mukaan

luonnossa kaikki on aaltoi-

levaa, joten on mahdollista,

että nyt on vuorossa kirjan-

painajamäärien aallonpohja

huippuvuosien jälkeen. Kir-

janpainajien määrää saattavat

tänä kesänä vähentää esimer-

kiksi sen luontaisen vihollisen

turkkilon suurentuneet kannat,

ravinnon puute ja mahdolliset

taudit, Rantalainen pohtii.

Kirjanpainajat on

mahdollista havaita

ajoissa

Vaikka edessä ei olisikaan

valtakunnan tasolla kesän

2013 kaltaista kirjanpaina-

jaepidemiaa, voivat alueelliset

vaihtelut esiintyvyydessä olla

suuria. Siksi metsänomistajan

kannattaa ennen täydelliseen

kesälepoon asettumista tehdä

metsäretki etenkin riskialttii-

siin vanhoihin kuusikoihin.

Kirjanpainajan läsnäolon

huomaa metsässä tyypillisesti

viimeistään pystyyn kuolleis-

ta kuusista. Merkkejä kuori-

aisista voi kuitenkin havaita

jo tätä ennen: Kuusen tyvelle

varisee kirjanpainajien ruokai-

lun seurauksena punaruskeaa

purua ja kuoren alla puun

pinnassa on nähtävissä kir-

janpainajan pystysuuntaista

syömäjälkeä. Ruokailun ede-

tessä kuori alkaa irrota ja puu

kuolla pystyyn nilakerroksen

nestevirtausten heiketessä.

Nopeasti suoritettavalla, ko-

ko metsikkökuvion käsittä-

vällä hakkuulla voidaan saada

talteen vielä jatkojalostukseen

soveltuvaa puuta. Ripeä hak-

kuu ja puutavaran kuljetus

pois metsävarastoista ennen

uuden kirjanpainajasukupol-

ven heinäkuista lentoon läh-

töä pienentää myös alueen

tulevaa kirjanpainajakantaa.

Kirjanpainajan aiheuttamat

tuhot vaihtelevat vuosittain,

mutta esimerkiksi toissa ke-

sänä Metsäkeskus ennusti

yksityismetsien tuhoriskin

liikkuvan 10 miljoonan eu-

ron tietämillä valtakunnan

tasolla. Alkukesään ajoitettu

metsäretki kannattaa siten

kuntoilun lisäksi myös talo-

udellisessa mielessä, sillä tyy-

pillinen metsänomistajakoh-

tainen tuho on laajuudeltaan

5- 30 runkoa ja taloudellinen

tappio nousee pahimmillaan

yli tuhanteen euroon.

Sanna Huoponen

Harjoittelija

Mhy Mänty-Saimaa

Pentti Rantalainen suojaa kuusikoitaan feromonipyydysten avulla.

Vanha kuusikko on kirjanpainajan

potentiaalinen ”ravintola”

Kirjanpainaja on tullut

jäädäkseen suomalaisiin

metsiin. Sen aiheuttamat

tuhot vaihtelevat vuosit-

tain kylmän ja sateisen

kesän hillitessä niiden

lisääntymistä. Tuhokoh-

teiden

havaitseminen

ajoissa on tärkeää, jotta

metsästä saadaan korjat-

tua arvokasta tukkipuuta.

Kuvat Sanna Huoponen

Kirjanpainajan iskeytymisen puutavaraan voi havaita ruskeista

purukasoista ja sisäänmenoaukoista.