Metsänomistajat
Pohjois-Savo2
/2014
2
JulkaisijaMetsänhoitoyhdistysPohjois-Savo
PäätoimittajaPekkaSahlman
Toimitussihteeri AnnikkiMatilainen
Sivunvalmistus:SSSLehtipalvelu
Painopaikka:SalonLehtitehdas2014
Metsänomistajat
Pohjois-Savo
METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
Toiminnanjohtajanpalsta
Puheenjohtajanpalsta
Vaikka keväällä ja alkukesällä
näytti, että kesästä tulee kyl-
mä, olemme saaneet kuitenkin
nauttia todellisesta hellekesästä.
Taimia oli hyvä istuttaa, koska
hyttyset eivät kiusanneet. Kävin
katsomassa kevään istutuksia ja
totesin, että taimet ovat lähteneet
erittäin hyvin kasvamaan.
Kuten aikaisemmin hiukan ar-
velinkin, tuli metsämarjasadosta
todella huono. Ainoastaan puo-
lukoita näyttää sentään tulevan
jonkin verran.
Jos sadetta ja lämmintä
riittää, saadaan sieniä jonkin
verran.
Metsänomistajille on tapah-
tumassa suuri muutos tulevana
vuotena2015.Metsänhoitomak-
su peritään vielä tämän vuoden
aikana mutta tulevaisuudessa
metsänhoitomaksu korvataan
jäsenmaksuilla.
Tarkoituksena on sisällyttää
jäsenmaksuun mahdollisimman
paljon kiinnostavia etuja. Toi-
voisinkin kaikkien osallistuvan
Metsänhoitoyhdistyksen jäsen-
maksuun, koska näin mahdol-
listetaan yhteisten etujen paras
mahdollinen valvontaEU:npää-
kaupungissa Brysselissä, omassa
pääkaupungissamme sekä itse
metsätiloilla.
Puunostajat ovat palanneet ke-
sälomiltansa mutta toistaiseksi
näyttää, ettäpuukauppasyksystä
ei ole tulossakovinkaan vilkasta.
Toivottavasti maailmankauppa
vilkastuisi ja puukauppa alkaisi
senmyötä elpyä.
Syyskuussa yhdistyksemme
järjestää metsänomistajatilai-
suuksia yhdistyksen eri alueilla.
Toivottavasti mahdollisimman
moni metsänomistaja voisi osal-
listua näihin tilaisuuksiin. Tilai-
suuksissa tarjoammeperinteisesti
nokipannukahvia ja makkaraa
sekä jaamme paljon hyödyllistä
ja ajankohtaista tietoa metsä-
asioista.
Toivotan kaikillemetsänomis-
tajille aurinkoisia syyspäiviä sekä
antoisiapuolukka- ja sieniretkiä!
SeppoHelminen
Metsä on ollut keskeisessä asemassa, kun Suomes-
ta rakennettiin nykyisenkaltaista hyvinvointivaltiota.
Puu pitää pinnalla, puulla parempiin päiviin ja Suomi
eläämetsästä ovat tuttuja iskulauseitamenneiltä vuo-
sikymmeniltä. Suomi on ollutkin paperintuotannon
jättiläinen, joka takasi työtä ja toimeentuloa useiden
vuosikymmenien ajan.
Sähköinen tiedonvälitys on mullistanut entiset käy-
tännöt. Tieto kulkee verkoissa nopeasti maailman
ääriin. Uutisia sekäkauppojen tarjouksia luetaankän-
nyköistä ja tietokoneilta. Paperinkulutus onkääntynyt
länsimaissa laskuun ja lasku jatkuu. Vieläkin Euroo-
passa on runsaasti ylimääräistä paperinjalostuskapa-
siteettia. Kasino- ja kännykkähuumasta innostuneet
ovat puhuneet jo auringonlaskun alasta, kunmetsästä
ja metsätaloudesta on puhuttu. Uskallan olla asiasta
toista mieltä.
Biotalous on talouden seuraava aalto. Hallituksen
tavoitteenaonkasvattaabiotalouden tuotos nykyisestä
noin 60 miljardista eurosta sataan miljardiin euroon
ja luoda 100 000 uutta biotaloustyöpaikkaa vuoteen
2025mennessä. Nämä linjaukset sisältyvät valtioneu-
voston 8.5.2014 hyväksymään periaatepäätökseen,
jonka tavoitteena on vauhdittaa Suomen elinkeinojen
uudistumista ja talouden nousua kasvun uusilla kär-
kialoilla biotaloudessa ja cleantechissä
Pelkät tavoitteet eivät kuitenkaan muutu työksi ja
toimeentuloksi ilmankonkreettisia toimia japäätöksiä.
Nykyiset runsaat metsävarat ja tieverkosto ovat vuo-
sikymmeniä jatkuneen määrätietoisen työn ja siihen
liittyvän taloudellisenpanostuksen tuloksia.Metsäteitä
on rakennettu, soita ojitettu, vajaatuottoisia alueita
istutettu sekä taimikoita hoidettu pääasiassa metsän-
omistajien omalla rahoituksella, mutta myös valtion
vahvalla taloudellisella tuella ja ohjailulla.
Nyt tarvitaan selkeitä määrätietoisia päätöksiä
orastavan biotalouden nousun edistämiseksi. Tähän
mennessä tehdyt toimenpiteet ovat olleet lähes poik-
keuksetta vääriä. Suunnan pitää muuttua. Metsäteol-
lisuuden ilmoittamat uudet investoinnit tuotantolai-
toksiin tarkoittavat toteutuessaan lähes 10 miljoonaa
kuutiometriä uutta puunkäyttöä.
Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessaon
heikennettymerkittävästi. Euroopan laidalla sijaitsevan
Suomen teollisuudelle EU:n rikkidirektiivi tarkoittaa
merkittävää kilpailukyvyn heikennystä ja vääristää
kilpailutilannetta myös EU:n sisällä. Erään arvion
mukaan rikkidirektiivistä aiheutuisi vuosittain jopa1,2
miljardin euron eli 24 000 henkilötyövuotta vastaava
lisäkustannus Suomen ulkomaankaupalle.
Puun kuljetuksille tärkeä alempiasteinen tieverkko
on päässyt pahasti rapistumaan. Ympärivuotisten
kuljetusten turvaamiseksi tiestöä täytyy kunnostaa ja
rakentaa. Uudet entistäpainavammat rekat eivät pysty
tuomaan ajateltuja kustannussäästöjä, jos tiet ja sillat
eivät kestä niiden liikennöintiä. Tienpidosta on sääs-
tetty,mutta säästöon tehty väärässäkohdassa. Täytyy
uskaltaa investoida ja panostaa, jos se tuo jatkossa
merkittäviä hyötyjä.
Energiapolitiikkaononnistuttuajamaanväärilleuril-
le ihankotikutoisesti. Turpeen veromuutos romahdutti
kotimaisen puun ja turpeen käytön lämpölaitoksissa.
Isoissa laitoksissa poltetaan nyt enenevässä määrin
kivihiiltä. Kotimaisen energiatuotannon varaan inves-
toineet yrittäjät ja energiapuuta myymään oppineet
metsänomistajat ovat nyt ihmeissään, kun kysyntää
työlle ja kotimaiselle energialle ei enää olekaan. Tämä
asia täytyykorjatapikaisesti.Onkansantalouden sekä
huoltovarmuudenkannalta edullisempaapolttaapuuta
ja turvetta kuin kivihiiltä.
Seminaareissa ja strategioissa on puhuttu metsäy-
rittäjyyden edistämisestä. Se on nähty yhdeksi kei-
noksi maaseudun työllisyyden parantamisessa, puun
markkinoille tulon edistämisessä sekä metsien hyvän
hoidon tason säilyttämisessä. Valitettavasti seminaari-
puheet eivät ole muuttuneet käytännön toiminnaksi.
Päinvastoin. Metsätilojen perintö- ja lahjaverotuksen
huojennukset olisivat yksi tehokkaimmista tavoista
kasvattaa yksityismetsätalouden tilakokoa sekä edis-
tää sukupolvenvaihdoksia. Näitä veroja on nostettu.
Myös pääomaveroa on jatkuvasti kiristetty. Tilakoon
kasvattamiseksi ja yritystoiminnan edellytystenparan-
tamiseksi lisämaitaostavametsäyrittäjä ei voi vähentää
investointiaan verotuksessa kuin osittain. Nuorten
metsienkunnostuksessa sekä energiapuunhankinnassa
välttämätön energiapuun korjuutuki on loppumassa
ja sen korvaajaksi suunniteltu pienpuun energiatuki
(petu) lojuu byrokratian rattaissa. Siinä muutama
esimerkki tiedossaolevistakorjattavista asioista, jotka
ovat jääneet toteuttamatta.
Suomessa pitää nyt uskaltaa investoida biotalou-
den toimintaedellytysten turvaamiseksi. Säästämisen,
leikkaamisen sekä veronkorotusten tie on kuljettu
loppuun.
Kuopiossa3.9.2014
PekkaSahlman
toiminnanjohtaja
Metsänuusi tuleminen
Tervehdysmetsänomistajat!
