Metsänomistajat
Pohjois-Savo2
/2014
8
Yleensä peltoja vuokrattaessa
on vuokrasopimuksessa sovittu
myös tilatukioikeuksista. Lisäksi
tilatukien omistus- ja hallinta-
oikeuksien siirrosta on pitänyt
ja pitää ilmoittaa tukioikeusre-
kisteriin. Metsänomistajan on
helpointa tehdä tämä ottamalla
yhteyttä kunnanmaaseutuviran-
omaiseen, joka voi auttaa pape-
rityössä.
Mikämuuttuu?
Tukioikeuksien omistusoi-
keutta ei enää vuonna 2015
voi siirtää henkilöille, jotka
eivät ole aktiiviviljelijöitä. Jos
vuokramaiden tukioikeuksien
omistus on jo siirretty maan-
omistajalle tukioikeusrekiste-
rissä, mitään ei tarvitse tehdä.
Silloin on tehty tilapäinen hal-
linnanoikeudensiirto tukioike-
usrekisterissä ja tukioikeudet
palaavat automaattisestimaan-
omistajalle vuokrasopimuksen
päätyttyä.
Jos tukioikeuksien omistus
on vuokralaisella ja se halu-
taan siirtää maanomistajalle,
omistusoikeus on siirrettävä
ennen vuoden loppua. Tukioi-
keuksien siirto voidaan tehdä
vain silloinkun vuokrasopimus
onkatkolla. Jos tukioikeuksien
omistus halutaan siirtää voi-
massa olevan vuokrasopimuk-
sen aikana, on vuokrasopimus
katkaistava vähintään yhdeksi
yöksi. Tukioikeuksien omis-
tusoikeuden siirto on tehtävä
oikeilla lomakkeilla maaseu-
tuviranomaisen luona viimeis-
tään 31.12.2014. Sen jälkeen
tukioikeuksien hallinta siirre-
tään uuden vuokrasopimuksen
mukaisesti vuokraviljelijälle
vuokrasopimuksen ajaksi.
Yksipuolisesti maanomistaja
ei voi irtisanoa vuokrasopi-
musta, ellei sopimukseen ole
kirjattu irtisanomisehtoa ja
silloinkin pitää noudattaa lais-
ta tulleita irtisanomisaikoja.
Maanomistajan pitää käydä
vuokralaisen kanssa neuvot-
telut vuokrasopimuksen irti-
sanomisesta ja tukioikeuksien
omistusoikeuden siirtämisestä.
Maanomistaja voi esim. tarjota
vuokralaiselle uutta pitempää
sopimusta.
Selvitä tukioikeuksien
hallintatilanne
mahdollisimmanpian
Jos maanomistaja on aktiivi-
viljelijä,mitään ei tarvitse tehdä.
Jos tukioikeuksien omistusoi-
keus on jo siirretty tukioike-
usrekisterissä maanomistajalle,
mitään ei tarvitse tehdä.
Pelkkä tukioikeuksien siirtoa
koskeva kohta sopimuksessa ei
riitä siirtämään tukioikeuksia
maanomistajalle. Tukioikeuksi-
en omistus on pitänyt siirtää
maanomistajalle myös tukioike-
usrekisterissä.
Jos tukioikeuksienomistusta ei
ole siirrettymaanomistajalle, hän
voi vapaasti päättää, haluaako
hän omistusoikeuden itselleen
vai ei. Tämä tukipolitiikkauu-
distus onvoimassa enintäännoin
6 vuotta.
Tukioikeuksien siirrot tehdään
Maaseutuviraston lomakkeella
103B, jonka saat esim. kunnan
maaseutuviranomaiselta.
Lisätietoja:
LakimiesMaricaTwerin,MTK,
puh.0204132381
Valtioneuvoston periaatepäätöksen mu-
kainen soidensuojelun täydennysohjelma
valtakunnallisesti arvokkaista soista to-
teutetaan kahdessa osassa. Ensin toteute-
taan Etelä-Suomi vuoden 2015 keväällä
ja Pohjois-Suomi vuoden 2019 aikana.
Suojelua tullaan ensisijaisesti toteutta-
maan vapaaehtoisin keinoin, mutta ellei
sopimusta saada aikaiseksi, niin suojelu
tullaan toteuttamaan lunastamalla. Täl-
lainen pakkosuojelu soveltuu heikosti ny-
kykäytäntöön, jolloin suojelua pyritään
toteuttamaan vapaaehtoisuuden pohjalta,
kutenMETSO- ohjelmassa.
Kartoitukset loppuunelokuussa,
kuuleminen loka/marraskuussa
Ohjelmaan ehdotettavat suot ovat
tiedossa vasta syyskuun lopulla, jon-
ka jälkeen ohjelmaan valittujen soiden
maanomistajille tiedotetaan asiasta.
Maanomistajille varataan tilaisuus loka
/ marraskuussa lausua omamielipiteensä
suojelualueen valinnasta ja siihen liittyvis-
tä rajauksista. Varsinainen kuulemisaika,
n. kuukausi, on melko lyhyt. Tämän
vuoksi heti, kunmaastokartoitus on tehty,
olisi hyvä pyytää omasta ELY - keskuk-
sesta kartoitustieoja itselleen. Näin jäisi
aikaa paremmin tutustua perusteisiin ja
miettiä mitkä ovat omalta kohdalta ne
tärkeät asiat, joista mahdollisesti haluaa
lausua, jos kohde valitaan suojeluun.
Lausuntojen teossa voi kääntyä myös
ammattilaistenpuoleen. Kuulemisvaiheen
aikana voi myös kysyä onko olemassa
jotainmallia lausunnon tekoon, vaikkapa
omasta metsänhoitoyhdistyksestä.
Rajauksillaonmerkittävä
vaikutuskorvauksiin
Rajauksenulkopuolisellaalueellavoi har-
joittaanormaaliametsätaloutta.Rajauksilla
pyritään turvaamaan vain suon luonnon-
suojelulliset arvot, eikäniiden siten tuleolla
tarpeettoman laajoja.
Lisäksi maanomistajan tulee miettiä
seikkoja, joista mielestään on saamassa
korvauksia. Korvattavia ovat maapohja,
taimikot, puusto ja sen odotusarvo, tur-
vearvot ja mahdolliset muut haitat. Muita
haittoja voi tulla ennallistamisen vaikutuk-
sista, suota/soita ympäröivän talousmetsän
hankaloituneestakäsittelystä, suojelualueen
sisään jäävien pienten maa- tai vesialuei-
den käyttörajoituksista yms. Korvauksiin
vaikuttaamyös tapa jolla suojelu tehdään.
Metsänhoitoyhdistykset ovat myös apuna
korvausarvojenmäärittelyssä, etenkinmet-
sää koskevissa arvioinneissa.
Neuvottelut suojelun toteuttamisesta
käydään tapauskohtaisesti, jokaisenmaan-
omistajan kanssa erikseen. Näin, koska
tapaukset eivät ole täysin samanlaisia, jotta
voitaisiin tehdä yksi sapluuna. Varmaan
valtio pyrkii mahdollisimman yksinker-
taisiin ja nopeasti toetuttavissa oleviin
malleihin, mutta se ei välttämättä ole
omalta kohdalta kaikkea huomioiva. Sik-
si maanomistajille pyritään järjestämään
tilaisuuksia kuulemiskierroksen aikana.
Metsänhoitoyhdistykset ja metsänomis-
tajien liitto ovat mukana järjestelyissä ja
neuvomassa maanomistajia.
HannuRipatti
Aluejohtaja
Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
Maanhallitus:
100000hehtaaria lisää soita suojellaan
Minkälaisia soita:
- luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittäviä soita
- suurin osa suojeluun tulevista soista on yksityisten omistamia
Suojelusopimukset:
Suojelu pyritään toteuttamaan lähtökohtaisesti vapaaehtoisin keinoin.
Soidensuojeluohjelmassa suojelu on kuitenkin aina pysyvää.
Sopimuksen vaihtoehdot:
1) kauppa onkäytännössä tilakauppa valtion kanssa. Tällöinmaanomistajamyy
koko suokohteensa valtiolle ja korvausta maksetaan puuston ja pinta-alan
mukaan
2) yksityinen suojelualue onmuuten sama,muttamaapohja jäämaanomistajalle,
eikä siitä makseta
3) maanvaihdossa maanomistaja ei saa rahaa vaan arvoltaan vastaavanmäärän
esimerkiksi talousmetsää korvaukseksi. Valtiolla on vain joissain tapauksissa
tarjota vaihtomaita.
Korvauksen taso:
Korvaus määritellään pääosin puuston arvojen perusteella. Avosoilla korvaukset
saattavat ollanimellisiä ja erittäin alhaisia. Turvearvokorvataan,mikäli kohteelle
myönnettäisiin ympäristölupa turpeennostolle. Korvauksista voi neuvotellaELY-
keskustenkanssa. Kaikissa sopimusmuodoissamaanomistajan saama korvaus on
aina verovapaata.
Käytäntö:
Käytännössä suojelu toteutetaanmaanomistajan vastustuksesta huolimatta. Suo-
jelurajausten ulkopuoliseen maankäyttöön suojeluohjelmalla ei ole vaikutusta.
Tämä on luvattu ympäristöministeriöstä ja ELY-keskuksista moneen otteeseen.
Ei ojitusta, ei hakkuuta:
Suojelu tulee heti voimaan valtioneuvoston päätöksellä 2015 alkuvuodesta.
Ohjelmaan valituilla soilla toimenpidekielto astuu voimaan heti valtioneuvoston
päätöksen jälkeen.
Aikataulu:
ELY-keskukset kartoittivat soita 2013-2014. Tästämaastoinventoinnista lähetet-
tiin kirjeet kaikillemaanomistajille, kenenmailla työtä tehtiin. Lokakuun alkuun
mennessä valitaan “jatkoon” eli kuulemisvaiheeseen valittavat suot. Maanomis-
tajat saavat tämän jälkeen uudet kirjeet, joissa selviää onko hänen kohteensa
mukana vai ei.
Mielipiteet esiin 2014:
Loka-marraskuussa 2014 maanomistajilla on mahdollisuus kertoa oma mielipi-
teensä suojelualueiden valinnoista ja rajauksista. Tällöin tulee olla tarkkana ja
kertoa selkeästi, mitä mieltä suojelusta itse on.
Tilaisuudet:
Metsänhoitoyhdistykset jaMetsänomistajaliitto Järvi-Suomi pyrkivät järjestämään
infotilaisuuksia kuulemisvaiheen aikana. Seuraa viestintää mm. metsänhoitoyh-
distysten uutiskirjeissä ja nettisivuilla.
ELY-keskuksen kartoitukset:
Lisätietoja omasta kohteesta voi kysyä ELY - keskuksesta.
Maataloudentukibyrokratiavoikoskettaamyös
kaupunkilaismetsänomistajaa
Moni metsätilanomistaja
omistaamyöspeltoa,mutta
on vuokrannut pellot lähi-
seudun viljelijälle. Vuonna
2006 perustettiin tukioike-
uksia, joiden perusteella
viljelijä voi saada tukea vil-
jelyksessäolevastapellosta.
Soidensuojeluntäydennysohjelma
Petri Pajunen
