Metsänomistajat
Pohjois-Savo2
/2014
6
Metsänhoitoyhdistys järjestää
sertifioinnin ryhmäsertifiointi-
na yhdessä muiden toimijoiden
kanssa tai tarvittaessa jopa erik-
seen omille jäsenilleen.
Organisointimuuttuu
Metsänomistajajärjestönuudis-
tus lakkauttaaMetsänomistajien
Liitot, jotka ovat hallinnoineet
kaikkien toimijoiden puolesta
sertifiointia. ”Jos ja kun alueel-
lista ryhmäsertifiointia halutaan
toteuttaa, niin hallinnoijaksi on
perustettava uusi yhdistys. Sen
työnimi on Kestävän metsätalo-
uden yhdistys, kertoo Järvi-Suo-
men sertifiointiasioista vastaava
aluejohtaja JukkaHujala.
Hujalan mukaan MTK on
valmistellut asiaa valtakunnan
tasolla eri toimijoiden kanssa.
”Yksityiskohdat jakustannusten
jako ovat sopimatta, mutta kai-
killa tuntuu olevan halu saada
aikaiseksi tällainen kustannus-
tehokas toteutus, sanooHujala.
Tavoitteena on edelleen alu-
eellinen malli, jossa alueita olisi
kylläkin vähemmän.Metsänhoi-
toyhdistykset ja niiden metsän-
omistajat olisivat mukana enti-
seenmalliin. Jos yhteinen toteu-
tus muiden kanssa ei onnistu,
tekevät metsänhoitoyhdistykset
oman toteutusmallinsa.
Sertifioinninvaatimukset
uudistuvat
PEFC-sertifioinnin vaatimuk-
sia päivitetään viiden vuoden
välein toimintaympäristönmuu-
tosten vuoksi. Uusittukriteeristö
hyväksyttiin kesällä vaatimuk-
sia valmistelleessa työryhmässä.
Jokunen vaatimus poistettiin ja
uusia kriteerejä tuli neljä. Ne
koskevat metsänhoidon laatu-
varmistusta, metsäpalvelujen
hankintaa, roskaamista ja mui-
naismuistojen säilyttämistä.
”Kansainvälisen PEFC-orga-
nisaation pitää vielä hyväksyä
muutosesitykset ja tämä prosessi
vie aikaa pitkälle ensi vuoteen,
toteaa Jukka Hujala. Tarkoitus
onottaauudet vaatimukset käyt-
töön viimeistään vuoden 2016
alusta. Siihen asti mennään en-
tisin ehdoin. Metsänomistajalle
suoraan uudistus ei tuo paljon
päänvaivaa, mutta metsäorgani-
saatioiden toimintaanon tulossa
tarkennuksia.
Lintharjun kaavamääräyksis-
sä on esimerkiksi metsän uu-
distamiseen esitetty maksullista
toimenpidelupaa, jonka ei kuu-
lemma pitäisi kuitenkaan estää
hakkuita. ”Potaskaa”, sanovat
metsänomistajat. ”Jos hakkui-
ta ei aiota rajoittaa, niin mihin
tarvitaan lupamenettelyäkään.”
Märkä rätti naamalle
”Hyvin on pystytty Suonenjo-
en kaupungin kanssa ennen tätä
Lintharjun kaava-asiaa asioita
sopimaan ja yhdessä pärjäile-
mään. Toivottavasti edelleen-
kin, vaikka ympäristötoimi on
ulkoistettu Kuopioon, toteaa
kaava-alueella maata omistava
Antti Lukkarinen.
”Virkistysreiteistä on tehty
kaupungin kanssa sopimukset
janiidenmyötäalueonvilkkaas-
sa käytössä. Nyt vaan meinaa
yhteistyöstä seurauksena olla se,
että metsätaloutta ei pystykään
enää taloudellisesti ja järkevästi
harjoittamaan, sanoo Lukka-
rinen. ”Pelottaa, että hakkuut
estetään ja korvauksia ei tule
mistään kuntien huonon talous-
tilanteen vuoksi.”
”Tälläkaava-alueellaonmuu-
tama kymmenen metsänomista-
jaa ja heillä jo nyt satakunta
hehtaaria uudistuskypsää män-
nikköä, joten siinä jo puhutaan
miljoonaluokan puunmyyntitu-
losta. Oli se vaan melkoinen
märkä rätti naamalle, kun kaa-
vaesitys tuli postilaatikkoon”.
Metsätieteistä tohtoriksi väi-
tellyt Lukkarinen on esittänyt
vaihtoehdoksi kaupungin ja
maanomistajien välille tehtäviä
sopimuksia, joilla vältettäisiin
törmäyskurssi ja turha byro-
kratia. Vielä ei ratkaisuja ole
syntynyt.
Kolmastoista isäntä
talossa
Antti Lukkarinen on metsäta-
lousyrittäjä, jonka kunnia-asiana
on hoitaa metsät niin hyvin, että
voi kylän raitillakin kävellä pys-
typäin. ”Taajaman läheisyys on
otettu aina huomioon ja metsän-
hoito on yritetty tehdä maisemaa
ja virkistyskäyttöä kunnioittaen.
Lehmusta olen suojellut ja elvy-
tellyt ja juuri nyt lähtee istutus-
haavikko varttumaan nopealla
vauhdilla virkistysreitin varteen,
kertoo Lukkarinen.
Ylätalonpihapiirissä, joka ei ole
kaava-aluetta, näkyy, että Lukka-
rinenonkiinnostunut puulajeista.
Moninainenpuulajienkirjopistää
silmään. Ehkäpä Suomen poh-
joisin hehtaarin tammimetsikkö
osoittaa maauskoa – uudistami-
sikäänpuut ehtivät vasta100-200
vuodenpäästä tai kenties vieläkin
myöhemmin.
”Sukupolven vaihdos on tehty
vaiheittain ja olen ostanut van-
hemmiltani lisää metsää Lintha-
rjulta. Metsätalousyrittäjän tulo
tulee metsästä, joten sitä on voi-
tava hyödyntää edelleen, tuumaa
Lukkarinenmietteliäänäkaavapa-
perit käsissään. ”Josmetsänhoitoa
ja –käyttöä rajoitetaan, on kau-
pungin korvattava taloudellinen
vahinko täysimääräisenä.”
”Metsätaloudessa otan jo
huomioon metsälain, Lintharjun
hoitosuunnitelman sekä metsä-
sertifioinnin vaatimukset, joten
toimenpideluvat ovat turhia
kiemuroita. Metsä ei metsäta-
louskäytössä häviä – se muuttaa
muotoaan, mutta ei pysyvästi.”
Teksti jakuvat JukkaHujala
Metsäsertifiointiyhdistyksenkautta jatkossakin
Metsänomistajat
saavat
metsilleensertifikaatintule-
vaisuudessakin metsänhoi-
toyhdistyksen jäsenyyden
kautta. Sertifioinnissamu-
kanaolevametsänomistaja
voimyydäpuunsaPEFC-ser-
tifioituna ja siten todistaa
puunostajalle, että myyty
puu on peräisin kestävästi
hoidetustametsästä.
Kaavankatveessa
Tarkoituksena ei ole hakata suuria aukkoja, vaan uudistaa metsää
pitemmälläaikavälillä.Monipuolineneri-ikäinenmetsäonvirkistysar-
voltaanhyvä, sanooAntti LukkarinenLintharjunkaava-alueella.
Suonenjoen Lintharjua on
suojeltu monessa eri vai-
heessa ja erilaisin keinoin.
Uusinmahdollisia rajoittei-
ta aiheuttava asia on uu-
denyleiskaavan laatiminen.
Lintharju onkin esimerkki
alueesta, jollaonhyvinmo-
nenlaisia arvoja. Yksityisen
metsänomistajan etu on
jäänyt vähällehuomiolle.
Antti Lukkarisen vinkit kaava-asioissa metsänomistajille:
• seuraakaava-asioitaomallapaikkakunnallasi ja laajemminkin
• ole aktiivinen ja hanki lisätietoja virkamiehiltä
• keskustele myös muidenmaanomistajien kanssa
• hae apuaMTK:sta ja metsänhoitoyhdistyksestä
• kerro suoraan päättäjille näkemyksesi
• muista tehdä kirjallinen muistutus nähtävillä olon aikana –
muistutus tehoaa parhaiten luonnosvaiheessa
• älä tee hätiköityjä, epätaloudellisia hakkuuratkaisuja kuin
äärimmäisessä hädässä
Nuoret tammet puskevat jo terhojaYlätalonpihapiirissä.
Reittiviitat kertovat,ettämetsääon sopimuspohjaisesti käytettyennenkinvirkistykseen.
