METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat

Pohjois-Savo 1

/2016

Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo

Päätoimittaja Pekka Sahlman

Toimitussihteeri Susanna Purhonen

Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu

Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2016

Metsänomistajat

Pohjois-Savo

METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

Johtajan palsta

Puheenjohtajan palsta

Näin sitä on taas päästy talven yli. Talvi odotutti

pitkään mutta kun se tuli niin sitten ihan kertarysä-

yksellä. Saatiin hyvät puunkorjuukelit kun pakkaset

jäädyttivät maan koneita kantaviksi. Puufirmat saivat

korjattua edellisten talvien hakkaamatta jääneet talvi

leimikot. Se varmaankin vaikuttaa tulevan talven tal-

vileimikoiden kysyntään myönteisesti. Puumarkkinat

ovat olleet viimeaikoina mielenkiintoisessa tilanteessa.

Ylitarjontaa on lähes kaikista puutavaralajeista ja

kuitenkin samalla keskustellaan puun riittävyydestä.

Tätä on ihmetelty metsänomistajien kanssa keskus-

tellessa. Odottavan aika on pitkä ja menekin lisään-

tymistä tehdasinvestointien myötä odotetaan kiivaas-

ti. Ensimmäinen toimintavuosi rakenneuudistuksen

jälkeen on takana. Kokonaisuutena ajatellen monet

pelot osoittautuivat turhiksi ja haasteet voitettiin.

Tänä vuonna järjestetään metsänhoitoyhdistyksen

vaalit. Nyt on hyvä aika lähteä mukaan luottamus-

toimintaan ja asettua ehdolle. Valtuustoon valitaan

30 henkilön valtuusto. Toivoisin ehdokkaita katta-

vasti koko toiminta-alueelta ja monenlaisen taustan

omaavia ihmisiä niin nuoria kuin iäkkäämpiäkin

naisia ja miehiä. Metsänhoitoyhdistyksen valtuusto

on parhaimmillaan läpileikkaus metsänomistajista ja

näin auttaa yhdistystä kehittymään oikeaan suuntaan.

Hyvää kevään jatkoa

Seppo Helminen

Puheenjohtaja

Pohjois-Savon yksityismetsät kasvavat valtakunnan

metsien 11. inventoinnin perusteella 9,5 miljoonaa

kuutiometriä vuodessa. Puuston kokonaistilavuus on

noin 183 miljoonaa kuutiometriä, joka on 60 % suu-

rempi kuin 1960-luvun lopussa. Hakkuut ja luontainen

poistuma ovat olleet viime vuosina noin 70 % puuston

kasvusta. 2000- luvulla merkittävin muutos metsien

rakenteessa on nuorten kasvatusmetsien siirtyminen

järeämpiin kasvatusmetsiin. Pohjois-Savon metsien

kehitysluokkarakenne takaa tasaiset hakkuumahdol-

lisuudet pitkälle tulevaisuuteen.

Hakkuita on mahdollista lisätä merkittävästi. En-

siharvennustarve tulevalla 5-vuotiskaudella on yli

kaksinkertainen viimeisen 5-vuotiskauden ensiharven-

nusalaan verrattuna. Myös muita harvennushakkuita

voi lisätä. Juuri valmistuneen Pohjois-Savon alueellisen

metsäohjelman mukaan uudistamishakkuitakin voisi

tehdä Pohjois-Savossa 3400 ha nykyistä enemmän.

Hakkuut edellyttävät metsänhoitotöitä. Niidenkin

työmääriä pitää lisätä merkittävästi.

Lisääntyvät hakkuu- ja hoitotyömäärät tuovat tul-

lessaan työtä ja toimeentuloa koko maakuntaan ja

laajemminkin. Suunnitelmat ja toiveet jäävät ikuisiksi

haaveiksi ilman Finnpulp-kokoluokan puun käyttöä

lisäävää investointia.

Stora Enson Varkauden ja Metsä Groupin Ääne-

kosken investoinnit ovat toki myönteinen asia, mutta

ne eivät vielä ratkaise Itä-Suomen, Kainuun ja Lapin

vajaakäytöllä olevien nuorten metsien kysyntävajetta.

Tehdyt selvitykset ja laskelmat (mm Luke, Pöyry)

osoittavat kiistatta, että puuvarojen ja hakkuumah-

dollisuuksien puolesta Finnpulp mahtuu Kuopioon ja

pohjoiseen Suomeen vielä toinen saman kokoluokan

laitos. Tätä tosiasiaa ei muuksi saa muutettua edes

Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan, joka hiljat-

tain väitti Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa,

että Äänekosken investoinnin jälkeen suomalainen

kuitupuu on täyskäytössä. UPM toimitusjohtaja Jussi

Pesonen ei Talouselämä-lehden haastattelussa 24.3 ole

huolissaan puun riittävyydestä Suomessa. Hän uskoo,

että UPM saa tarpeeksi puuta, vaikka Metsä Fibren

rakenteilla olevan Äänekosken sellutehtaan lisäksi

nousisi sellutehdas myös Kuopioon ja Kemijärvelle.

Finnpulp toisi tullessaan myös aivan uudenlaiset

puumarkkinat. Kysyntävaihtelut tasoittuisivat ja puus-

ta voisi tulla kilpailua. Kansantalouden sekä metsien

hoidon ja käytön kannalta se olisi hyvä asia. Terveellä

kilpailulla kun on asiakaspalvelua, palvelun laatua ja

kustannustehokkuutta parantava vaikutus.

Kilpailu puusta voisi myös pysäyttää jatkuvassa

alamäessä olleen kuitupuun hinnan ja kääntää sen

nousuun. Sillä olisi erinomaisen motivoiva vaikutus

metsänomistajien kasvatushakkuiden tekemiseen. Ja

metsät kiittäisivät puskemalla lisää puuta.

Kuopiossa 29.3.2016

Pekka Sahlman

Johtaja

Finnpulp tarvitaan

Puumarkkinoilla on vallinnut ylitarjonta jo use-

amman vuoden ajan. Pahin tilanne on ollut

pieniläpimittaisella havukuitupuulla. Metsäte-

ollisuuden myllyt jauhavat täysillä ja puuta ei

kulu nykyistä enempää ilman uusia käyttöpaik-

koja. Ilahduttavasti monta investointihanketta

onkin vireillä ja toiveet niiden toteutumisesta

korkealla.

Finnpulp lyhyesti:

• 7 % Pohjois-Savon BKT:sta (> 600 milj €/v).

• Työllistää 1500 Pohjois-Savossa ja

1900 muualla Suomessa

• käyttää n. 6,5 milj. m

puuta

(5 milj. m

kotimaista kuitupuuta ja

loput sahahaketta & tuontia)

• hakkuumäärät nousevat

lähelle täysimääräistä käyttöä

• metsien metsänhoidollinen tila paranee

Tervehdys

metsänomistajat