METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat

Pohjois-Savo 1

/2016

Nykyinen kestävän metsäta-

louden rahoituslain (KEMERA)

tuettavia työlajeja ovat taimikon

varhaishoito, nuoren metsän hoi-

to sekä pienpuun korjuu kyseisil-

tä kohteilta. Muita tukikelpoisia

töitä ovat terveyslannoitus, juuri-

käävän torjunta, suometsien hoi-

to, metsätiet sekä metsäluonnon

hoito ja ympäristötukihankkeet.

Osaltaan byrokratia kasvoi,

vaikka tavoitteena oli tukien

suuntaaminen töiden toteutuk-

seen. Vanhan lain aikaan ilman

ennakkosuunnitelmaa rahoitet-

tavat työlajit vaativat nykyi-

sin hyväksytyn ennakkosuun-

nitelman ennen töiden toteut-

tamista. Metsäkeskuksessa työt

ruuhkautuivat ja tämä aiheutti

valitettavasti sen, ettei kaikkia

metsätalouden tukia pystytty

käyttämään täysimääräisesti vii-

me vuonna. Toteutettavista koh-

teista ei Pohjois-Savossakaan ole

pulaa, taimikonhoitoa pitäisi li-

sätä huomattavasti, jotta tulevai-

suuden puunkorjuulle on tarjota

kannattavia leimikoita.

Kemeravarojen määrää on lei-

kattu tälle vuodelle ja uudella

lakimuutoksilla pyritään ohjaa-

maan niukkenevat varat tär-

keimpiin työlajeihin. Lakimuutos

tulee voimaan todennäköisesti

huhtikuussa, johon mennessä

vanhoilla tukiehdoilla tehdyt

ennakkosuunnitelmat pitää olla

metsäkeskuksessa.

Juurikäävän torjunnan

tuki poistuu

Juurikäävän torjunta poistuu

Kemera-tuettavista työlajeista.

Samalla kun kantokäsittely pois-

tuu tukimuotona, tuholaislakia

muutetaan niin että kesähak-

kuiden yhteydessä hakkuuoike-

uden haltija velvoitetaan huoleh-

timaan juurikäävän torjunnasta.

Koska käsittely ollaan viemässä

nyt lakisääteiseksi, sen tekemättä

jättäminen johtaa metsätuholain

mukaisiin sanktioihin. Juurikää-

vän torjunnan osalta tulee siir-

tymäsäännös, jonka mukaisesti

toukokuussa tehdyt torjuntakä-

sittelyt saavat vielä tuen takautu-

vasti edellyttäen että näille hank-

keille on tehty ennakkohakemus

nykyisen lain mukaisesti.

Käsittelyvelvoite on hakkuuoi-

keuden omistajalla ja puukaupan

ehdot pitää neuvotella niin, ettei

puunostaja laskuta näitä korjuu-

kustannuksiin kuuluvia kustan-

nuksia puunmyyjältä.

Lannoituksen

kohdevalinta kapenee

Metsien terveyslannoitus raja-

taan jatkossa pelkästään boori-

lannoitukseen ja suometsien tuh-

kalannoitukseen. Lannoituksen

tukitaso tulee myös alenemaan

nykyisestä. Boorilannoitusta tu-

etaan sekä kivennäis- että tur-

vemailla.

Suometsän hoidon ja metsätei-

den rakennuksen tukitasoa alen-

netaan. Uusia hakemuksia oja- ja

tiehankkeista aletaan käsittele-

mään Metsäkeskuksissa vasta

1.4. jälkeen. Tämä osaltaan vai-

keuttaa hankkeiden toteutusten

suunnittelua ja valmistelua.

Taimikon hoidon tuet

säilyvät

Taimikon varhaishoito on

lisääntynyt ilahduttavasti tu-

kiehtojen muutoksien myötä.

Taimikon varhaishoitokohteiksi

käyvät taimikot, joiden pää-

puulajina kasvatettavien tai-

mien keskipituus on hoitotyön

jälkeen 0,7–3,0 metriä. Nämä

ovat sopivia kohteita mm. ko-

nekitkentään, jolloin taimikon-

hoitokertojen määrää pystytään

vähentämään.

Nuoren metsän hoito säilyy

myös tuettavana Kemera-työla-

jina. Lakiesityksessä esitetään

kuitenkin, että nuoren metsän

hoidon yhteydessä kerättävien

pienpuun tuki tulee laskemaan.

Arto Kosunen

Kemera-laki jälleenmuutoksen kourissa

Kestävän metsätalouden

rahoituslaki koki muutok-

sia pitkällisen valmistelun

jälkeen viime vuoden kesä-

kuussa. Nyt lakia ja tuki-

ehtoja ollaan muuttamassa

jälleen.

Kevään 2016 aikana minis-

teriön pöydällä on metsätilojen

sukupolvenvaihdos sekä metsä-

varatietolaki. Ministeri Tiilikaisen

linjauksen mukaan uusi metsäti-

lojen sukupolvenvaihdosten (spv)

kannustejärjestelmä tulisi olla

käytössä vuoden 2017 alussa.

Malleina sukupolvenvaihdok-

seen on kaavailtu vastaavan

kaltaista perintö- ja lahjaveron

huojennusta kuin maatilojen

spv-järjestelmässä sekä erillistä

metsätilavähennystä, jossa mak-

setuista perintö- ja lahjaveroista

saisi vähentää tietyn osan tulevien

puunmyynnin yhteydessä. Hal-

litusohjelman budjetti, 20 milj.

euroa vuodessa, asettaa rajoit-

teet sille, ketä uusi spv-järjestelmä

koskee ja kuinka suuri huojennus

on kyseessä. Tavoitteena on, että

kannustemalli ja hallituksen esitys

saataisiin valmiiksi tämän kevään

aikana.

Kuluvan kevään aikana val-

mistellaan myös uutta metsäva-

ratietolakia. Hallitusohjelman

tavoite on tehostaa metsävara-

tietojen käyttöä. Syksyllä 2015

maa- ja metsätalousministeriö

sai huomautuksen Euroopan

komissiolta koskien ympäristö-

tiedon parempaa saatavuutta.

Ympäristötiedoksi on katsottu

myös Metsäkeskuksen keräämä

metsävaratieto. MTK:n met-

sävaltuuskunnan hyväksymän

metsänomistajaorganisaation

metsätietostrategian mukaan

kaukokartoitusmenetelmillä ke-

rättävä hilatieto voi olla julkis-

ta. MTK:n näkemyksen mukaan

kuitenkin aina, kun kyseessä on

henkilötietoihin rinnastettava tila-

kohtainen tai kuvioittainen tieto,

tiedon saanti ja käyttö edellyttää

metsänomistajan suostumusta

MTK-tiedote

Metsätilojen spv ja

uusi metsätietolaki valmisteilla

MTK:n mukaan korkeimman

oikeuden päätös oli odotettu.

Vahingonkorvauksiin liittyvä

kanne on pitänyt panna vireille

viiden vuoden kuluessa kilpailu-

viraston 21.12.2006 tekemästä

seuraamusmaksuesityksestä ja

sitä koskevasta tiedotteesta. Kor-

kein oikeus ei kuitenkaan otta-

nut kantaa kartellin aiheuttamiin

vahinkoihin, vaan niiden osalta

käsittely jatkuu käräjäoikeudes-

sa. KKO:n mukaan niistä puu-

kaupoista, joissa kauppahinnasta

tai sen määräytymisperusteesta

on sovittu aikaisemmin kuin

1.10.1998 tai korvausperuste on

perustunut muuhun kuin kilpai-

lunrajoituslakiin, vaatimus on

vanhentunut.

MTK on tuominnut kilpailun-

rajoituslain ja EU:n kilpailusään-

nösten vastaisen toiminnan raa-

kapuukaupassa ja on katsonut

sen erittäin vakavaksi kilpailu-

rikkomukseksi. MTK edellyttää,

että raakapuun hinta muodostuu

kilpailluilla markkinoilla. Jokai-

sella metsänomistajalla on ollut

oikeus ja mahdollisuus harki-

ta korvauskanteen nostamista

asiassa. MTK ja koko metsän-

omistajaorganisaatio on tarjon-

nut metsänomistajajäsenille sekä

juridista että vahingonkorvaus-

ten määrän arviointiin liittyvää

neuvontaa ja palveluita.

Vastuulliseen edunvalvontaan

liittyy myös riskeistä kertomi-

nen, ja puukauppakartellissa se

tarkoittaa kuluriskiä vastapuolen

oikeudenkäyntikuluista. Lisäksi

oikeudenkäynnistä näyttää eri

vaiheineen muodostuvan odote-

tusti erittäin pitkä. Korkeimman

oikeuden päätöksen mukaan

käräjäoikeuden on arvioitava

vanhentumiskysymystä metsän-

omistajan jokaisen puukauppa-

sopimuksen osalta erikseen.

Lisätietoja:

Metsäjohtaja

Juha Hakkarainen

p. 0400 870 867

Lakimies

Tommi Siivonen

p. 040 525 3133

Tutkimuspäällikkö

Erno Järvinen

p. 040 351 7978

s-posti:

etunimi.sukunimi@mtk.fi

Puukauppakartellin oikeudenkäynti

jatkuu vahingonmäärän arvioinnilla

Puukauppakartellissa saa-

tiin helmikuun lopulla lo-

pullinen ratkaisu vahin-

gonkorvausvaatimusten

vanhentumisesta. Reilun

neljän vuoden oikeuskäsit-

telyn jälkeen korkein oike-

us totesi, että vahingonkor-

vausvaatimukset eivät ole

vanhentuneet 1.10.1998

tai sen jälkeen tehdyissä

puukaupoissa, kun kanne

on jätetty käräjäoikeuteen

20.12.2011 mennessä.

Pohjois-Savon ely-keskus vaa-

tii lisäselvityksiä Finpulpin Kuo-

pion biotuotetehtaan ympäris-

tövaikutuksista. Ely-keskuksen

mielestä jätevesikuormitusta pi-

tää pienentää esitetystä.

Lisäselvityksiä

vaaditaan

myös hankkeen vaikutuksista

kuopiolaisten juomaveteen sekä

vesistön yleisiin käyttömahdol-

lisuuksiin. Myös meluarviointia

on päivitettävä.

Ely-keskuksen näkemyksen

mukaan ympäristövaikutuksia

on arvioitu sinänsä hyvin, mut-

ta hankkeelle ei tulisi myöntää

toteuttamislupaa ilman täyden-

täviä arviointeja. Finnpulpilta

vaadittuja täydennyksiä pidetään

kohtuullisina hankkeen koko-

luokka huomioiden.

Myös MTK esitti kantan-

sa ympäristövaikutusten arvi-

oinnista ja korosti hankkeen

yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Metsänomistajajärjestö näkee

biotuotetehtaan toteutuessaan

nostavan puunkäytön lähem-

mäksi metsävarojen täysimää-

räistä hyödyntämistä.

Finnpulp aikoo rakentaa Kuo-

pion Sorsasaloon havuselluteh-

taan, jonka kustannusarvio on

1,4 miljardia euroa. Tehtaan

vuotuinen tuotantokapasiteetti

on 1,2 miljoonaa tonnia sellua.

Puuta tehdas käyttäisi yli 6 mil-

joonaa kuutiota vuodessa.

Jukka Hujala

Finnpulpilta vaaditaan lisää selvityksiä