METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat

Pohjois-Savo 1

/2016

Metsänhoitoyhdistykset aut-

tavat metsänomistajia monella

tavalla mm. kilpailuttamalla

metsäyhtiöitä ja valvovat puun

korjuuta sekä mittausta. Yh-

distykset seuraavat jatkuvasti

myös siitä, kuinka paljon tukin

katkonta vaihtelee eri ostajien

välillä.

- Ostajakohtainen seuranta

aloitettiin noin 10 vuotta sit-

ten. Siitä lähtien metsänhoi-

toyhdistykset ovat syöttäneet

järjestelmiinsä tietoja toteutu-

neista puukaupoista ja siitä,

kuinka paljon eri ostajat ovat

saaneet erilaisista leimikoista

tukkia talteen. Tavoitteena on

auttaa metsänomistajia löytä-

mään paras ostaja juuri hä-

nen puukaupassaan hinta ja

katkonta huomioiden, kertoo

MTK Metsälinjan kenttäpääl-

likkö Pauli Rintala.

Katkonnan merkitys

yleensä tuhansia euroja

jokaisessa puukaupassa

Kun seurannan mukaan joku

metsäyhtiö saa puusta hyödyn-

nettyä noin 70 prosenttia tukiksi,

niin toinen ostaja tekee saman-

laisesta leimikosta tukkia vain

60 prosenttia. Kun tukin hinta

on tällä hetkellä noin 57 euroa

ja kuitupuun 18 euroa kuutiolta,

niin oheinen ero keskimääräises-

sä 700 kiintokuutiometrin pää-

tehakkuuleimikossa tarkoittaa

2730

€

enemmän tai vähemmän

rahaa myyjän tilille. Katkonnan

merkitys tässä tapauksessa on

siis 3,9

€

jokaista myytyä kiin-

tokuutiometriä kohden.

- Katkonnassa on monia eri

seikkoja, mitkä tulisi ottaa huo-

mioon. Yleensä lyhyemmillä

tukkimitoilla saadaan tukki-

osuus tarkemmin talteen. Myös

se vaikuttaa, kuinka ohut puu

kelpaa tukiksi. Sentin ero mi-

nimilatvaläpimitassa vaikuttaa

tukkisaantoon 2-4 prosenttia.

Ostajan käyttämät mitat mää-

räytyvät yleensä eri sahojen tar-

peiden mukaan.

- Tukin laatuvaatimukset vai-

kuttavat tukkisaantoon erittäin

paljon. Ratkaisevan tärkeää on

rungon tyvipölkyn hyväksymi-

nen tukiksi, koska rungon tyvi-

osassa on eniten puun tilavuu-

desta ja arvosta. Metsänomis-

tajan kannalta haasteellista on

se, että ostajien laatuvaatimukset

saattavat olla paperilla yhtene-

vät, mutta seurannan mukaan

ostajat soveltavat käytännössä

laatuvaatimuksia ja tukkien pi-

tuus-läpimittajakaumaa aivan eri

tavalla, Rintala toteaa.

Ostajien katkonta

vaihtelee puulajeittain ja

leimikkotyypeittäin sekä

kokoluokittain

- Harvennushakkuussa erot

ovat suuremmat kuin avohak-

kuussa. Harvennuksilla katkon-

nan merkitys voi olla jopa yli 5

€

/m³. Männyllä erot ovat kuusta

suurempia ja huonompilaatuises-

sa puustossa syntyy enemmän

eroja katkonnassa kuin hyvälaa-

tuisessa puustossa. Avohakkuul-

la erot ovat hieman pienempiä,

mutta puukaupan koko on taas

isompi. Keskimäärin jokaisessa

puukaupassa hyvä katkonta tuo

myyjälle 1500 - 2000 euroa li-

sää puukauppatuloa. Vastaavasti

huono katkonta vie saman ver-

ran, mutta sitä metsänomistaja

ei välttämättä edes tiedosta suo-

raan puunostajan kanssa kaupan

tehtyään.

- Erilaisissa leimikoissa eri

ostajien katkonta on erilaista.

Puulaji, leimikkotyyppi ja puus-

ton koko vaikuttavat ostajan

katkontaan ja hyvään tukki-

saantoon, joten sama ostaja ei

ole aina ja kaikenlaisissa leimi-

koissa paras valinta. Toteutu-

neista aiemmista puukaupoista

kerättyjen tietojen avulla saa-

daan paras mahdollinen ennuste

tulevasta puukaupasta. Näin au-

tetaan myyjää valitsemaan paras

ostaja juuri hänen tapaukses-

saan vertailemalla ja laskemalla

ostajien välisiä tarjouksia kat-

konta huomioiden. Kun metsän-

hoitoyhdistys hoitaa puukaupan

metsänomistajan toimeksian-

nosta valtakirjalla, niin pelkäs-

tään jo tämän katkonta asian

arvo ja taloudellinen merkitys

metsänomistajalle on yleensä

huomattavasti isompi kuin koko

valtakirjakauppapalvelun hinta,

Rintala painottaa.

Runkohinnoittelussa

puulajilla vain yksi hinta

Puukauppaa tehdessä puun

katkontaan ja hyödyntämiseen

liittyvät asiat kirjataan hakkuu-

sopimukseen ja sen toteutumista

seurataan. Viime vuosina puu-

kaupassa on kokeiltu lisäänty-

västi myös runkohinnoittelua,

jossa tukille ja kuidulle on so-

vittu sama hinta ja ostaja voi

katkoa rungot mielensä ja tarpei-

densa mukaan. Tämä voisi olla

tulevaisuudessa yksi vaihtoehto

kehittää puukauppaa.

- Runkohinnoittelussa ostaja

ostaa metsänomistajalta käytän-

nössä mäntyä ja kuusta tiettyyn

hintaan ja saa hyödyntää sekä

katkoa puut miten haluaa. Mut-

ta jos yksikin puutavaralaji hin-

noitellaan erikseen, esim. laho,

niin silloin katkontaa ja korjuuta

joudutaan jo valvomaan.

- Runkohinnoittelua on kokeil-

tu jo useampia vuosia hyvällä

menestyksellä. Metsänhoitoyh-

distyksen tietojärjestelmissä on

hyvin tietoa myös runkohinnoit-

teluun ja ostajien tarjousvertai-

luun. Tästä huolimatta hinnan

ja hintatason arviointi kussakin

myytävässä leimikossa tuo omat

haasteensa. Kaikesta huolimat-

ta runkohinnoittelu saattaa olla

myyjälle turvallisempi ja osta-

jalle joustavampi vaihtoehto

puukaupan tekemiseen, arvelee

Rintala.

Pauli Rintala

Kenttäpäällikkö, MTK

Puukaupassa katkonnanmerkitystä aliarvioidaan

Metsänomistajalla

puun ostajalla on erilaisia

intressejä puukaupassa.

Puun hinta ei ole ainoa,

eikä aina edes merkityk-

sellisinkään tekijä ostajaa

valittaessa. Monesti suu-

rin merkitys myyjän kan-

nalta on sillä, minkä ver-

ran ostaja saa tukkipuuta

hyödynnettyä. Parhaan

yksikköhinnan tarjoaja ei

siis välttämättä olekaan

myyjän kannalta paras

vaihtoehto.

MHY POHJOIS-SAVON SÄHKÖINEN

JÄSENKORTTI LÖYTYY PIVOSTA!

Metsänomistajat

POHJOIS-SAVO

Metsänomistajat

ETELÄ-KARJALA

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo ry • Minna Canthin katu 11B, 70100 Kuopio

• puh. 0400 330 674,

pohjoissavo@mhy.fi

•

etunimi.sukunimi@mhy.fi

•