METSÄNOMISTAJAT

10 Metsänarvioimistieteen emeritus- professori, Mhy Kanta-Hämeen jäsen Simo Poso (82) on hoitanut 50 vuot- ta sitten hankkimaansa metsäpalstaa lähes tieteellisellä tarkkuudella. Hän on rajannut 22 hehtaarin palstalleen 95 relaskooppikoealaa ja mitannut niillä jokaisen puun kasvua vuodes- ta 1981 lähtien. Koealat Poso perusti arvioidakseen kuvioittaisen metsän- arvioinnin luotettavuutta. ”Olen mitannut koealalla olevien puiden kasvua muutaman vuoden välein. Mittaan rinnankorkeusläpi- mitan ja pituuden, jolloin saan puun tilavuuden. On ollut mielenkiintoista seurata puiden kasvutahtia ja myös sitä, kuinka lannoitukset ovat vaikut- taneet kasvuun”, Poso kertoo Pilpa- lan palstallaan. Kuusivaltainen kuvio aivan vapaa- ajan asunnon vieressä on mallikel- poista metsää. Kuka tahansa puu- nostaja lähettäisi sinne harvesterin päätehakkuuseen. Harvesteri on tä- hän mennessä käynyt Poson palstal- la harvakseltaan, 50 vuoden aikana vain kolme kertaa. ”Minulla ei ole mitään avohakkuita vastaan, mutta annan etusijan luon- taiselle uudistumiselle siellä, missä se on mahdollista. Nyt on kyllä kahden hehtaarin avohakkuu suunnitteilla, sillä taimikoiden ja harvennusmetsi- en osuus alkaa olla liian suuri.” ”Laatupuuta tavoitellessani pää- dyn usein poistamaan suurimpia puita lenkouden, oksikkuuden tai muiden vikojen johdosta. Metsäku- vion sisäiseen eri-ikäisyyteen en pyri, mutta käytännössä sitä esiintyy eikä siitä ole sanottavaa haittaa. Yleensä metsäni ovat sekapuustoisia”, Poso kuvailee metsänhoitoperiaatteitaan. Kaikki harvennukset Poso on to- teuttanut hankintahakkuuna omin ja mönkijän voimin. Nyt yli 80-vuo- tiaana puuta on siirtynyt tien varteen enää 60 kuutiota vuodessa, kun vielä kymmenen vuotta sitten vuositahti oli 150 kuutiota. Investoinnille 20 prosentin tuotto Kun Simo Poso hankki Kattilakor- pi-nimisen palstansa, oli se päässyt hoidon puutteessa pusikoitumaan. Maasto oli silloin puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT). Poso alkoi raivata määrätietoisesti vitikoita pois. ”Aluksi tein kahden käden vesuril- la tunneleita, että täällä pääsi ylipää- tään liikkumaan.” Hetken päästä tunnelin päässä al- koi näkyä valoa. Monen raivaus- ja harvennuskerran jälkeen alueelle muodostui kunnollinen kasvatus- metsä. Kun metsä alkoi kasvaa kun- nolla, muuttui metsätyyppi lehto- maiseksi kankaaksi (OMT). Poso on lannoittanut metsäpals- taansa neljään otteeseen: vuosina 1976, 1981, 2006 ja 2015. Viimeisimpä- nä lannoitettiin viiden hehtaarin ala 90–100-vuotiasta metsää. Poso laskee saaneensa lannoitusinvestoinneille noin 20 prosentin tuoton. ”Vuonna 2006 lannoitus toteutet- tiin yhteishankkeena helikopterilla. Silloin lannoitteet eivät täysin osu- neet kohteeseensa ja osa lannoitteesta putosi ojiin. Kahdella kolmasosalla alasta kasvu kuitenkin kiihtyi selväs- ti. Omien kokemusteni perusteella luotan enemmän maa- kuin ilmalevi- tykseen”, Poso summaa. ”Lannoitus toi käsittämättömän kasvun” Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen Lannoitus kannattaa joskus iäkkäilläkin puilla. Lopen Pilpalassa lannoitus kiihdytti yli 90-vuotiaat kuuset 14 kuution vuotuiseen hehtaarikasvuun. ”Yli 90-vuotias kuusikko lihoi 14,5 kuution eli kuuden prosentin vuotuiseen hehtaarikasvuun.” Simo Poso on luontaisen uudistamisen kannattaja. Lähes satavuotiaan kuusimetsän aukkopaik- koihin on muodostunut hyvä taimikko. Poso kulkee metsässään mielellään myös marjassa. Jokaisen puun tilavuus koealoilla on mitat- tu. Simo Poson arkisto mittaustuloksista on vaikuttava. Mihinkäs metsäarvioimistieteen emeritusprofessori karvoistaan pääsisi. TUTKITTUA