METSÄNOMISTAJAT

11 Viimeisimmän lannoituksen hän teki itse levittämällä rakeisen lan- noitteen lapiolla mönkijän lavalta. Viiden tuhannen kilon lannoitemää- rässä oli melkoinen raijaaminen 600 metrin päästä tien varresta palstalle. Lannoitteiden lapiointi kannatti, sillä kasvut ovat olleet huimat. ”Yli 90-vuotias kuusikko lihoi 14,5 kuution eli kuuden prosentin vuo- tuiseen hehtaarikasvuun. Se on kä- sittämätön tulos lähes satavuotiaassa puustossa”, Poso hämmästelee. Koko 40 vuoden mittaushistorian aikana kuusivaltaisen alueen vuosi- kasvu on ollut 11 kuutiota hehtaarilla. ”Uskon, että lannoitukset ovat muuttaneet maaperän ravinnekiertoa ja parantaneet näin kasvuoloja.” Inventointi huippuluokkaa Poson mielestä metsän kasvua pi- täisi inventoida nimenomaan koe- aloittain, ei kuvioittain. Hän pitää kuviorajojen piirtelyä keinotekoisena eikä ainakaan tekisi tutkimusta kuvi- oihin perustuen. ”Metsäalueen jakaminen kuvioihin on aina subjektiivista eivätkä kuviot ole koskaan homogeenisia, vaikka niin oletetaan. Metsätaloudelliset toimenpiteetkään eivät aina seuraa kartalle piirrettyjä kuviorajoja”, Poso perustelee kantaansa. Kuvioittainen arviointi on Poson mukaan heittänyt koealoihin verrattu- na jopa viidenneksellä. Koealojen seu- raaminen on työlästä, mutta ne ovat Poson mukaan perusta luotettavalle metsien inventointitiedolle. Suomen inventointijärjestelmään Poso luottaa ja pitää sitä metsänarvioimistieteen pitkälle kehittyneenä tavaramerkkinä. Omaan metsäänsä Poso ei ole piir- rellyt kuviorajoja, vaan hoitaa koko palstaansa yhtenä kokonaisuutena ja jokaista puutakin melkeinpä yksilönä. Joutoalueiden metsitystuella lisää metsiä Suomeen Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä metsien hiilensidontaa. Lan- noitus on yksi nopeimmista kei- noista saada aikaan lisää kasvua ja sitä kautta hiilensidontaa. Hiilensi- dontaa voi lisätä myös metsäpinta- alaa laajentamalla. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan määräai- kaista lakia joutokäytössä olevien alueiden metsityksen tuesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuo- den alusta. Tukea haettaisiin metsä- keskukselta. Hallituksen esityksen mukaan tukea myönnettäisiin maa- talouskäytön ulkopuolelle jäänei- den peltolohkojen ja entisten turve- tuotantoalueiden metsittämiseen. Tuki muodostuisi kiinteästä kustan- nuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta. Metsitettyjä alueita koskisi hoito- velvoite ja 10 vuoden metsämaana säilyttämisvelvoite. Metsitystuen valmisteluun liitty- en laadittiin alkuvuodesta 2020 sel- vitys, jossa arvioitiin metsitettävien joutoalueiden potentiaalia Suomes- sa. Sen pohjalta niiden pinta-alan arvioitiin olevan vajaa 120 000 heh- taaria. Simo Posonmielestämyös pienimuotoinen, harrastuspainotteinenmetsän hoito pitää hyväksyä. ”Metsäinen hyötyliikunta on motivoivaa, henkisesti ja fyysisesti monipuolista. Eikä liikuntahar- rastuksesta aiheudu sanottavia kustannuksia, päinvastoin.”