Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 1 2026 Sivut 4-5 Sivut 8-9 Sivu 17 Puumarkkinoilla odottava tunnelma Uusia kasvoja Metsäomaisuuden hallintapalvelut laaja-alaistuvat
2 PÄÄTOIMITTAJA: Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila p. 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi SIVUNVALMISTUS: Salon Seudun Sanomat PAINO: Newprint, Raisio PAINOSMÄÄRÄ: 2650 KPL Lehti luettavissa myös verkko-osoitteessa www.mhy.fi/kaakko KANNEN KUVA: Metsänhoitoyhdistys Kaakon toimihenkilöstö palaveripäivänä 10.4.2026 Haminan raatihuoneella (kuvasta puuttuvat Teppo Oksanen ja 20.4.2026 palveluksessamme aloittanut Tuomas Korhonen) Valtakunnallinen Metsänomistajat lehti ilmestyy elokuussa 2026 Seuraava Metsänhoitoyhdistys Kaakon oma jäsenlehti ilmestyy vasta vuoden 2027 puolella Jäsenlehti 1/2026 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Osoite vaihtunut, tai muita muutoksia metsänomistuksessanne? Voitte ilmoittaa niistä sähköpostitse osoitteeseen kaakko@mhy.fi tai soittamalla puh. 040 589 0700. SISÄLTÖ 3 Puheenjohtajan tervehdys puheenjohtaja Lari Koskiaho, Mhy Kaakko 4-5 Kevään puumarkkinat tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen, MTK 6 Metsänhoitoyhdistyksen kuulumiset toiminnanjohtaja Jarmo Haimila 7 Metsänomistajailta Haminassa asiakkuuspäällikkö Anne Marttila-Inkilä 8-9 Uusia toimihenkilöitä ja harjoittelijoita 10 Metsäsertifioinnin vaatimukset Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry 11 Liian halvalla meni 12-13 Palveluksessanne 14-15 Metsänlannoitus Pekka Ylimäki, ForestVital Oy 16 Metsätaitokilpailut Purhossa 17 Metsänhoitoyhdistyksen spv-palvelut metsäomaisuuden hallinnan asiantuntija Milla Seuri 18 Metsänomistajan omaisuudensuoja MTK / Maaseudun elinvoima 19 Ennätykselliset kantorahatulot Luonnonvarakeskus 20-21 Metka- ja ympäristötuet hankepäällikkö Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus 22 Työhyvinvointi asiakkuuspäällikkö Anne Marttila-Inkilä Sopii sinulle, joka arvostat rauhallista ja käytännönläheistä sisältöä ja haluat kasvattaa metsäsi arvoa pitkällä tähtäimellä – tehokkaasti, vastuullisesti ja asiantuntevasti. Uudistunut Metsänomistajan Aarre on entistäkin pihkantuoksuisempi AARRE UUDISTUI! 3 kk 35€ Kestotilauksen 1. jakso (norm. 41,70 €) JÄSENETU Tilaa netissä! aarrelehti.fi/mhyjasen tai QR-koodilla Tarjous on voimassa 20.12.2026 asti. 6 kk 65€ Kestotilauksen 1. jakso (norm. 83,40 €)
3 Omaisuus, josta pidettävä huolta Elämme metsätalouden kannalta vuoden aktiivisinta aikaa, sillä luonto on herännyt taas eloon. Tätä kirjoittaessani koivuissa hiirenkorvat olivat jo avautuneet ainakin eteläisillä rinteillä. Samalla luonto on herättänyt myös meidät metsänomistajat työhön, joka kantaa hedelmää vuosikymmenten päähän. Istutuskausi alkaa olla juuri nyt parhaimmillaan. Taimet saavat maasta tarvitsemansa kosteuden ja uuden metsän alku on varmistettu. Metsän uudistaminen on kunnia-asia – se on lupaus tuleville sukupolville siitä, että metsä kasvaa ja kukoistaa myös meidän jälkeemme. Metsän luontoarvot on syytä ottaa huomioon, kyllähän suomalainen luonto on meille rikkaus jo sinänsä. Metsänomistajan kannattaa tiedostaa, että taimikonhoito on se kriittinen vaihe, jossa metsän tuleva arvo luodaan. Ajoissa tehty perkaus, raivaus ja harvennus varmistavat, että kasvuvoima kohdistuu parhaisiin puihin. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti parempana tukkisaantona ja terveempänä metsänä. Metsän kasvua voidaan lisätä myös lannoittamalla. Metsälannoitusta pidetään hyvin kannattavana investointina. Metsä on olennainen osa suomalaisten omaisuutta, jota on hoidettava viisaasti. Puukaupan kilpailutus on tässä avainasemassa. Metsänhoitoyhdistys on teidän puolellanne varmistamassa, että saatte puustanne oikean hinnan ja että korjuun laatu vastaa odotuksia. Markkinatilanne elää jatkuvasti, ja meidän tehtävämme on tuntea ne virtaukset teidän eduksenne. Suomalainen metsäteollisuus tarvitsee edelleen puuta, pidetään siis teollisuuden pyörät pyörimässä. Metsänomistaminen tuo myös haasteita. Esimerkiksi hirvet, kirjanpainajat tai myrskyt voivat tuhota metsänomistajien vuosien työn kädenkäänteessä. Hirvituhoja esiintyy edelleen paikallisesti, vaikka hirvikanta onkin saatu aika hyvin määriteltyihin tavoitteisiin. Hirvituhoja voi yrittää ennaltaehkäistä Trico-hirvikarkotteella, jota on syksyllä taas saatavissa metsänhoitoyhdistykseltä. Edunvalvontajärjestömme MTK ja metsänhoitoyhdistykset tekevät jatkuvasti työtä sen eteen, että metsänomistajan ääni kuuluu niin EU:ssa kuin Suomen eduskunnassa ja muun muassa riistahallinnossa ja niin edelleen. Näin saamme ääntämme kuuluviin. Yhdessä olemme vahvempia vaikuttamaan siihen, että metsätalouden edellytykset säilyvät hyvinä myös seuraaville sukupolville. Hyvät metsänomistajat pidetään huolta metsistämme – ne pitävät huolta meistä. Nautitaan alkaneesta kasvukaudesta ja tehdään oikeita valintoja metsän parhaaksi. Työtä metsissämme varmasti riittää. Toukoterveisin Hallituksen puheenjohtaja Lari Koskiaho PUHEENJOHTAJALTA Kuva: Reima Huuhtanen
4 PUUKAUPPA JA -MARKKINAT Puumarkkinakatsaus: Älä myy liian halvalla – Hyödynnä MHY puukauppapalveluita Puukauppa on yleensä aktivoitunut kevättä ja kesää kohden. Positiivisina merkkeinä puukaupan aktivoitumisesta ovat puun hintojen orastava nousu ja tarjousten määrän kasvu. Puukauppa käynnistyy helpoiten ja turvallisimmin metsänhoitoyhdistyksen MHY puukauppapalveluita hyödyntäen. MHY kampanja osuukin keväällä asian ytimeen uudella kampanjallaan korostamalla puukaupan kilpailuttamista suoran puukaupan sijaan: Liian halvalla meni - Metsänhoitoyhdistys Puukaupat ovat käyneet lähes kolmasosan heikommin kuin vuosi sitten. Syy heikkoon puunmyyntiin metsänomistajien näkökulmasta on ollut kuitupuun heikko hintataso. Viime kevään hintahuipuista on tultu alas samainen kolmasosa. Toisaalta vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että erityisesti kuusitukin hintataso on jo viimevuoden vastaavissa hinnoissa. Kannusteita löytyykin puukauppaan erityisesti järeämmistä kohteista. Metsänhoidollisissa hakkuissa oikeaaikaisuus on hyvä pitää mielessä heikommankin hintatason vallitessa. Puukauppa on perinteisesti käynnistynyt touko-kesäkuussa, mutta nyt se ollut edelleen huomattavan alhaista. Tämä siitäkin huolimatta, että teollisuuden pystyvarantotaso supistui voimakkaasti hyvien talvikorjuukelien ansiosta. Olemme kannustaneet metsänomistajia aloittamaan puukaupan valmistelun riittävän ajoissa. Nyt alkaa olla kiire jo saada kohteita suunniteltua ja toteutukseen tälle kesäkaudelle. Toisaalta puukauppojen hiljaisuudesta päätellen ja talouden ennusteita peilaten puukauppamahdollisuudet eivät ainakaan heikkene loppuvuotta kohden. Myös metsäyhtiöiden alkuvuoden tuloskehitys antaa odottaa jo suhdanteen elpymistä. Samoin ennustaa Pellervon taloustutkimus (PTT) uudessa metsäennusteessaan – puumarkkinoilla pohja saavutettu. PTT:n metsäennuste lupaakin maltillisen positiivista kehitystä metsäsektorille tälle ja ensi vuodelle. Lopputuotemarkkinat ovat toiveikkaat kaikissa muissa tuotelajeissa paitsi paperissa. Puumarkkinoilla toiveikkuutta on vielä enemmän, sillä yksityismetsien puukaupat elpyisivät hakkuumääriä voimakkaammin. NyPuukauppahintojen keskiarvot viimeinen havainto: viikko 18/2026 Savo-Karjala 45,2 Pohjois-Pohjanmaa 43,9 Lappi 40,6 Keski-Suomi 43,3 Kainuu-Koillismaa 43,4 Etelä-Suomi 45,1 Etelä-Pohjanmaa 40,1 Kymi-Savo 45,2 © 2026 Mapbox © OpenStreetMap Keskihinnat alueittain (valitse!) Puutavaralaji Alue Mäntytukki Kymi-Savo Kuusitukki Kymi-Savo Koivutukki Kymi-Savo Mäntykuitupuu Kymi-Savo Kuusikuitupuu Kymi-Savo Koivukuitupuu Kymi-Savo Mäntypikkutukki Kymi-Savo Kuusipikkutukki Kymi-Savo 79,0 81,6 61,7 23,9 24,4 22,6 33,7 35,0 Keskihinnat puutavaralajeittain, €/m³ (valitse!) Alue: Kymi-Savo, Hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Alku pvm. 1.1.2026 Loppu pvm. 30.4.2026 Puutavaralaji Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Mäntypikkutu.. 40,1 45,2 Avg. arvo Hakkuutapa Pystykauppa yhteensä PDF 12. tammik. 22. tammik. 1. helmik. 11. helmik. 21. helmik. 3. maalisk. 13. maalisk. 23. maalisk. 2. huhtik. 12. huhtik. 22. huhtik. 2. toukok. 20 30 40 50 60 70 80 Keskihinnat puutavaralajeittain ja viikoittain, €/m³ Alue: Kymi-Savo Hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Puukauppahintojen keskiarvot
5 PUUKAUPPA JA -MARKKINAT kyiseen puun hintaan PTT ennustaa lievää nousua, siten että kuitupuun vuoden keskihinnat olisivat nykyistä hintatasoa noin 3 - 5 euroa korkeammalla. Tukkipuun hintatasossa nähtäisiin merkittävämpää nousua kuusella ja koivutukilla vasta ensi vuonna nykyhintatasoon verrattuna. Mäntytukkipuulla sen sijaan nähtäisiin nousuvaraa jo hieman tämän vuoden puolella. PTT mainitsi analyysissaan suureksi epävarmuudeksi Lähi-Idän kriisin, jonka akuutin vaiheen ennakoitiin päättyvän melko nopeasti. Toisaalta kriisin jatkuessa sillä on jo vaikutusta globaaliin talouteen ja metsäteollisuuden osalta erityisesti mekaaniseen metsäteollisuuteen. Mekaanisen metsäteollisuuden liiketoimintaa tukee hyvä lopputuotteiden hintataso, mutta heikentää sivutuotteiden heikompi hintataso. Sivutuotehakkeen hintatasoa määrittää pitkälle kuitupuun hintakehitys, johon vaikuttaa kemiallisen metsäteollisuuden tuotekysynnän kehittyminen. Sen nähdäänkin elpyvän maltillisesti. Kuukauden nosto Metsänhoitoyhdistyksien puukauppapalveluissa on iso muutos tulossa. Metsänhoitoyhdistysten kehitystyö kohdistuu metsänomistajille tarjottavaan puukaupan asiantuntijapalveluun, ei puukaupan markkinapaikkatoimintaan. Metsänomistaja asioi OmaMetsä-palvelun kautta. Palvelu ei ohjaa myyntiä yhdelle ostajalle tai toimijalle, vaan tukee metsänomistajaa päätöksenteossa kokonaisvaltaisesti. Metsänhoitoyhdistysten puukaupallinen palvelu metsänomistajille on laaja palvelukokonaisuus. Sen ytimessä on ollut ja tulee olemaan puukauppojen kilpailutus. Metsänomistajien odotukset ovat viime vuosina muuttuneet selvästi. Yhä tärkeämmiksi ovat nousseet päätöksenteon tuki, myyntikohteiden huolellinen valmistelu, tiedon laatu sekä koko prosessin hallittu läpivienti. Näihin tarpeisiin metsänhoitoyhdistykset kehittävät palvelujaan. Samalla myös hyödyt puun ostajille tulevat olemaan merkittäviä. Uutiset: https://www.mhy.fi/uutiset/ metsanhoitoyhdistyksien-puukauppapalveluissa-iso-muutos-tulossa Lisätietoa puumarkkinatilanteesta: https://www.mtk.fi/metsatilastot Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
6 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Jarmo Haimila Metsänhoitoyhdistyksissä on toukokuisin aina ollut niin sanotusti heinäntekoaika, eli vapusta juhannukseen on niin kauan kuin muistan - ja jo kauan aiemminkin - ollut kiireistä. Mutta vaivihkaa ja vähän huomaamattakin on käynyt niin, että metsänhoitoyhdistyksessä on aina kiire. Nykyisin ei voi mitään työtä jättää odottamaan sitä, että hoidan tämän pois siten, kun tulee vähän rauhallisempi ajankohta. Vihdoin - liki neljän vuosikymmenen mittaisen metsänhoitoyhdistysurani kokemuksella – olen oppinut, että hiljaista aikaa ei tule. Puukauppaa käydään, tilakauppaa tehdään, sukupolvenvaihdoksia suunnitellaan ja toteutetaan, toimintaamme ohjaavia järjestelmiä päivitetään ja uudistetaan, laatu- ja ympäristöjärjestelmiä otetaan käyttöön, päivitetään ja auditoidaan, metsänomistajaketjun strategioita hiotaan ja sidosryhmäverkostoa ja heidän järjestelmiään ja organisaatiorakenteitaan puretaan ja kasataan uudelleen ja erinäisiä muutosprosesseja on limittäin ja lomittain alati kiihtyvällä tahdilla. Hallittu kaaos on kaiketi aika hyvä termi kuvaamaan menoa niin metsänhoitoyhdistyksissä kuin varmaan laajemminkin metsätaloudessa. Ja kovasti pomppuiseksihan on meno mennyt tällä kuluvalla vuosikymmenellä koko maailmassa muutoinkin. Mutta kaiken tuon keskellä meillä menee kuitenkin ihan hyvin. Kun on paljon liikettä, niin aina siitä jotakin syntyy. Metsänomistajajäsentemme metsien hyödyntämisaste on edelleen jotakuinkin tasan 100 %, eli vaikka suhdanne hetken niiasi, ei se metsänhoitoyhdistyksen arjessa näy mitenkään. Vaikka valtaosa metsänhoitoyhdistystenkin toteuttamasta, jäsentemme metsissä tehdystä työstä tehdään urakoitsijoidemme ja muiden metsäpalveluyrittäjien toimesta, niin juuri nyt, tätä kirjoittaessani, meitä työsuhteisia työntekijöitäkin on 26 henkilöä. Metsät tuovat taloudellista turvaa paitsi metsänomistajille, myös meille kaikille, jotka parhaamme mukaan koetamme tuottaa lisäarvoa metsänomistajajäsenillemme. Ei sovi väheksyä sitä kaikkea hyvää, mitä metsät tuottavat niin koko toimialueemme yhdyskuntatalouksille ja koko valtiotaloudelle. Kantorahatulot vuonna 2025 - joista toisaalla tässä lehdessä tarkemminkin – nousivat uuteen ennätykseensä, eli n. 3,7 miljardiin euroon, josta yksityismetsien osuus n. 84 %, eli n. 3,1 miljardia. Vaikka todennäköisesti aivan noihin lukemiin ei tänä vuonna ylletäkään, ei näköpiirissä ainakaan vielä tätä kirjoittaessani ole mitään romahdusta odotettavissa. Puun kasvu on jo alkanut, ja jo huomenna Suomen metsissä on taas alun toista miljoonaa kuutiota enemmän puuta kuin tätä lukiessasi. Tämä jää helposti huomiotta silloin, kun kauhistellaan metsien hakkuita. Koska metsänomistajilla on viime aikoina ollut hyvä syy hymyillä matkalla pankkiin, on luonnollista, että meillä metsänhoitoyhdistyksessäkin tapahtuu paljon positiivisia juttuja. Meille on tullut viime aikoina uutta työvoimaa erityyppisiin tehtäviin ja heillä kaikilla on paitsi jo valmista osaamista, myös intoa ja halukkuutta oppia koko ajan uutta ja palvella metsänomistajia aina vaan monipuolisimmin ja laadukkaammin. Ellei tässä urani viimeisen vuoden aikana mitään ikäviä yllätyksiä tapahdu, niin hyvillä mielin ja kepein askelin lähden vanhuuseläkkeelle. Vielä ei kuitenkaan ole jäähyväisten aika; meillä on vielä yli puoli vuotta aikaa yhdessä tehdä tästäkin vuodesta ihan pirun hyvä metsävuosi. Aurinkoista ja hilpeää kesää kaikille! Kiireitä pitelee Metsänhoitoyhdistyksen kuulumisia Kuva: Tommi Viitala
7 Metsä on enemmän kuin puuta — se on turvaa, tuottoa ja tulevaisuutta. Tervetuloa maksuttomaan Mhy Kaakon ja Kymenlaakson järjestämään jäsentapahtumaan kuulemaan, miten metsänomistaja voi vahvistaa taloudellista turvaa, hyödyntää metsänsä potentiaalia ja ymmärtää metsien merkityksen osana Suomen huoltovarmuutta sekä puolustusta. Illan asiantuntijat MTK:sta, Puolustusvoimista sekä Mhy Kaakosta ja Kymenlaaksosta tarjoavat ajankohtaista tietoa metsien taloudellisesta, kansantaloudellisesta ja strategisesta merkityksestä. Hemmilä Tero | puheenjohtaja MTK Silander Heikki | majuri, jalkaväkitutkimusalan johtaja Haimila Jarmo | toiminnanjohtaja, Mhy Kaakko Ristola Janne | johtaja, Mhy Kymenlaakso Varaa aika kalenteriisi Haminan varuskuntakerholle 8.10.2026 klo 17:30 Tule kuulemaan, miten metsäsi tuottavat, turvaavat ja tukevat osaltaan myös Suomen maanpuolustusta. Torstaina 8.10.2026, Lounashuone Kerho, Hamina. Kahvitarjoulu alkaen klo 17:30 Kymenlaakso
8 TOIMIHENKILÖT Organisaatiossamme on tehty toimenkuva- ja tehtäväjärjestelyjä. Milla Seuri on siirtynyt Haminan toimistoltamme Luumäen toimistolle ja keskittyy jatkossa metsäomaisuuden hallintapalveluihin, kauppa-, lahja-, jakokirjojen laadintaan sekä perunkirjoituspalveluihin koko yhdistyksen alueella. Samalla Haminan aluejakoa muutettiin. Jatkossa Haminan länsipuolella metsänomistajia palvelee Aino Kiri ja itäpuolella Tommi Viitala. Vastuualueiden rajana kulkee pääpiirteissään valtatie 26. Alue- ja henkilömuutoksia Haminassa Kuvassa vasemmalta: Aino Kiri, Tommi Viitala ja Milla Seuri. - Olen toisen vuoden metsätalousinsinööriopiskelija Kasperi Heikkinen (kuvassa etualalla). Opiskelen Mikkelissä, mutta olen kotoisin Lappeenrannasta. Työntekijänä olen ahkera ja intohimoinen. Päädyin toimihenkilöharjoittelijaksi Metsänhoitoyhdistys Kaakkoon, koska heillä on tarjolla monipuolista työtä ja mukava työyhteisö. Odotan harkasta uusia kokemuksia ja oppia metsäalasta. Kesäharjoittelijat esittelyssä - Olen Ella Suni, 23 v. Olen Haminasta kotoisin ja opiskelen Mikkelissä XAMK-ammattikorkeakoulussa toista vuotta metsätalousinsinööriksi. Mukavaa olla harjoittelussa kotiseudulla ja innolla odotan mitä kesä tuo täällä tullessaan. Kuva: Jarmo Haimila Kuva: Reima Huuhtanen Kuva: Tommi Viitala - Olen Jussi Alatalo (kuvassa taaempana) ja opiskelen toista vuotta metsätalousinsinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) maineikkaalla Evon kampuksella. Asun itse Luumäellä ja harjoittelupaikan saaminen oman alueen metsänhoitoyhdistykseltä olikin loistava juttu! Odotan innolla kesää ja työn asettamia haasteita.
9 TOIMIHENKILÖT Kolme vuotta sitten syksyllä 2023 silloinen esimieheni, Mhy Päijänteen johtaja Petri Takalo hieman epäileväisen oloisena hyvästeli minut Jyväskylän toimistolla, kun hyppäsin metsätietojärjestelmäasiantuntijaksi Sitowise Oy:lle. Totesi vain, että ”varmasti mielenkiintoisia hommia sielläkin, mutta kylläpähän sinä metsäneuvojatyyppi olet”. No nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin todettakoon, että Petri oli osin oikeassa. Kaksi viikkoa sitten elämäni ensimmäisen vanhempainvapaan pidettyäni pääsinkin aloittelemaan työarkea täällä Kaakon yhdistyksellä metsävara-asiantuntijana. Ja tämän tekstin kirjoituspäivän aamuna totesin taas, että onneksi! Nykyajan trendistä poiketen sain aloitella työpäivän metsän siimeksessä mittaillen ja miettien muun muassa metsätilan puustoa, monimuotoisuusarvoja ja toimenpide-ehdotuksia ilman, että Microsoft Teams kilkuttaa ja puhelin raikaa. No, tämä kupla puhkesi tietysti maastosta toimistolle saavuttuani. Ei se kuplan puhkeaminenkaan, mikään kamala juttu tosin ollut; ympärilläni on varsin mainio joukko kaakkolaisia metsäasiantuntijoita ihan riippumatta siitä, mille toimistollemme nyt suunnitelmaa tai arviota päädynkään viimeistelemään! Ura metsänhoitoyhdistyksellä alkoi siis Päijänteen metsänhoitoyhdistyksellä vuonna 2021 Jämsän ja Korpilahden metsänomistajia avustaen. Heti alusta pitäen oli selvää, että tässäpä on itselle merkityksellinen, monipuolinen ja omien arvojen mukainen homma. Keski-Suomesta minut houkuteltiin kuitenkin asettumaan aivan uusiin ympyröihin Haminaan, minkä yhteydessä hyppäsin pariksi vuodeksi järjestelmäasiantuntijaksi muun muassa yhdistysten toimihenkilöiden käyttämän LeafPoint -metsäjärjestelmän käytöntukeen. Tuopa olikin oikein näköalapaikka teknologian ylläpitämisen ja kehityksen seuraamiseen. Käytöntuessa tuli varsin selväksi, kuinka riippuvaisia metsäalalla olemme järjestelmistä, niiden takana tietokannoista, palvelimista, järjestelmien välisistä rajapinnoista sekä ennen kaikkea motivoituneista tietojärjestelmäalan ammattilaisista. Vaikka järjestelmät eivät aina toimi niin kuin tahtoisi, nostan hattua hyvin korkealle järjestelmien parissa työskenteleville ammattilaisille, jotka pitävät tiedon suojatusti liikkeellä ja tallessa. Kyseinen pitkäjänteinen ja erityistä huolellisuutta vaativa työ ei onnistu ihan joka iikalta. Vaikka järjestelmät ovat päivä päivältä automaattisempia ja tekoälykkäämpiä, korostan työkokemukseni pohjalta, että tekoälykäs tieto vaatii erityistä tarkkailua, ainakin toistaiseksi. Tekoäly kyllä tuottaa jos jonkinlaista valmista raporttia ja ennustetta, mutta niiden sisällön oikoluku vaatii huolellisuutta. Vilpitön vinkkini onkin; kun teknologia on renkinä, ole isäntä ja tarvittaessa pyydä matalalla kynnyksellä kaveriksi ammattilainen. Metsäasioissa tuo kaverisi olkoon oma metsäneuvojasi Mhy:ltä! Mikäli metsässäsi kesällä kuuluu karhujen pelossa hyräiltyjä klassikkosävelmien tai teknologian toimimattomuuden tuottamia ärräpäitä, voi niiden lähteeksi hyvin suurella todennäköisyydellä paljastua meikäläinen. Mutta älähän säikähdä, vaan tulehan toki jutulle! Tuomas Korhonen Metsänhoitoyhdistys Kaakon metsätietoasiantuntija 20.4.2026 alkaen Yhdistyksen vetovoimaa ei voi vastustaa Kuva: Heli Tulla
10 METSÄSERTIFIOINTI Metsänomistaja: Huomioi metsä- sertifioinnin vaatimukset metsässäsi Teksti Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry | www.kestavametsa.fi Kun metsätila on liitetty PEFC-sertifiointiin, tulee sillä noudattaa sertifioinnin asettamia vaatimuksia kaikissa metsätöissä. PEFC-sertifiointiin liittyminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Kun kiinteistö on liitetty sertifiointiin, tulee sillä noudattaa sertifioinnin asettamia vaatimuksia kaikissa metsätalouden toimenpiteissä riippumatta siitä, kuka toimenpiteen toteuttaa. Metsäalan yritykset ja organisaatiot varmistavat sertifiointivaatimukset toteuttamissaan metsänhoidon ja puunkorjuun töissä. Omatoimisissa töissä metsänomistaja vastaa itse, että toimenpiteet toteutetaan PEFC-vaatimusten mukaisesti. Muistathan työturvallisuuden metsässä työskennellessäsi! Ensiapupakkaus ja puhelin kannattaa pitää käden ulottuvilla. Mitä metsätalouden eri toimenpiteissä on huomioitava? Taimikonhoito- ja istutustyöt • Sekapuustoisuutta tulee säilyttää, joten älä raivaa kaikkea lehtipuustoa. • Jätä monimuotoisuutta lisääviä tiheikköjä erityisesti lehtipuista (suositeltu vähimmäiskoko tiheikölle 10 m2). • Älä raivaa edellisissä hakkuissa jääneiden säästöpuuryhmien alustoja. • Metsiä ei saa roskata, joten esimerkiksi taimilaatikot tulee kerätä pois maastosta. Maanmuokkaus ja kunnostusojitus • Kunnostusojitus- ja ojitusmätästyshankkeet tulee ilmoittaa vesilakia valvovalle viranomaiselle. Toimenpiteet on suunniteltava ja vesiensuojelurakenteiden pitää täyttää nykyvaatimukset. Vettä johtavat maan- muokkaustoimet ja kunnostusojitukset kannattaakin teettää asiaan perehtyneellä ammattiorganisaatiolla. • Uudisojitukset on kielletty. Aiempaa ojaverkostoa voi kunnostaa kohteilla, joilla ojitus on hyödyttänyt puuston kasvua ja kasvu on vähintään 1 m3/ha/vuosi. Puunkorjuu • Kaikissa hakkuissa jätetään eläviä ja kuolleita säästöpuita (10 kpl/ha + 10 kpl/ha). Jos luontaista kuollutta puuta ei ole riittävästi, tehdään tekopökkelöitä (2 kpl/ha) erityisesti hieskoivusta. Säästöpuiksi jätetyt puut jätetään metsään pysyvästi myös niiden kuoltua. Jos polttopuuta haluaa tehdä, tulee jättää vähimmäismäärää enemmän säästöpuita, jolloin vähimmäismäärän ylittävän osuuden voi kerätä. • Hakkuissa tulee säilyttää tiheikköjä ja sekapuustoisuutta. Ryhmään jätetyt säästöpuut muodostavat tiheikön, mikäli sen alustaa ei raivata. Jos ennakkoraivauksen toteuttaa itse, kannattaa säästöpuuryhmien sijainnista keskustella korjuun toteuttajan kanssa. • Hakkuiden ulkopuolelle rajataan arvokkaat elinympäristöt, uhanalaisten lajien elinpaikat ja suojelualueet. Muinaismuistoja ja ulkoilureittejä ei vaurioiteta. Rajauksissa on noudatettava viranomaisten sekä metsäammattilaisten ohjeistuksia. • Vesistöjen ja lähteiden varteen jätetään keskimäärin vähintään 10 metriä leveä puustoinen suojavyöhyke. Koneilla ei saa aiheuttaa urapainumia vesiuomien ylityskohtiin. • Avosoiden vaihettumisvyöhykkeelle jätetään 10 m leveä puustoinen suojavyöhyke.
11 HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Riippumaton Metsälehti tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. TILAA JO TÄNÄÄN: metsalehti.fi/jasenetu/mhy tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN 2026 TILAUS JÄSENETUHINTAAN 95 € Norm. 173,50 €, etusi 78,50 € Sisältäen Metsälehti Digin (arvo 142,80 €) ja Metsäverokirjan (arvo 30 €) ”Liian halvalla meni.” Sen tietää vasta puukaupan jälkeen. Tai silloin kun naapuri kertoo oman hintansa. Puukaupassa kilpailutus ratkaisee, ei jälki- viisaus. Ota yhteyttä, me hoidamme loput. Seuraavalla kerralla ei tarvitse miettiä. Katso kuinka paljon enemmän euroja saat kilpailuttamalla puukauppasi: mhy.fi/halvallameni KOKEILE LASKURIA! SUOMEN PARASTA PALVELUA POHJAN TAIMI KASVATTAA, ISTUTTAA JA HOITAA METSÄSI www.pohjantaimi.fi
12 Kaakon metsäasiantuntijat palvelukse Haminan toimisto Sibeliuskatu 34 B, 49400 Hamina Virpi Salovaara toimistopäällikkö jäsenasiat 040 589 0700 virpi.salovaara@mhy.fi Tommi Viitala metsäasiantuntija 050 556 8751 tommi.viitala@mhy.fi Heli Tulla metsätietoasiantuntija, tila-arviot, metsäsuunnitelmat 0400 882 055 heli.tulla@mhy.fi Markus Anttila ylempi kiinteistönvälittäjä, YKV, kaupanvahvistaja toiminnanjohtajan varahenkilö 0400 925 348 markus.anttila@mhy.fi Aino Kiri metsäasiantuntija 050 470 6331 aino.kiri@mhy.fi 4 5 Jenni Seppä metsäasiantuntija 050 574 7151 jenni.seppa@mhy.fi Marjaana Hellä metsäasiantuntija 040 833 9463 marjaana.hella@mhy.fi Teppo Oksanen metsätietoasiantuntija, tila-arviot, metsäsuunnitelmat 0400 605 419 teppo.oksanen@mhy.fi Miehikkälän toimisto Keskustie 15 C, 49700 Miehikkälä Jenna Kallinen metsäasiantuntija 050 592 8051 jenna.kallinen@mhy.fi 4 3 6 7
13 essasi Jarmo Haimila toiminnanjohtaja, LKV, kaupanvahvistaja 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi Luumäen toimisto Riihitie 1, 54500 Luumäki Sähköposti: kaakko@mhy.fi, etunimi.sukunimi@mhy.fi, www.mhy.fi/kaakko Noora Hirvikallio operaatiopäällikkö, energiapuutoimitukset 050 555 2919 noora.hirvikallio@mhy.fi Reima Huuhtanen metsäasiantuntija 050 520 7172 reima.huuhtanen@mhy.fi Tuomas Korhonen metsätietoasiantuntija, tila-arviot, metsäsuunnitelmat 050 358 7004 tuomas.korhonen@mhy.fi Aleksi Lantta metsäasiantuntija 0500 556 914 aleksi.lantta@mhy.fi 2 1 Milla Seuri metsäomaisuuden hallinnan asiantuntija, LKV 0400 419 500 milla.seuri@mhy.fi Anne Marttila-Inkilä asiakkuuspäällikkö 050 400 8705 anne.marttila-inkila @mhy.fi paikalla ti, ke ja to 1 2 3 5 6 7
14 METSÄNHOITO Metsänlannoitusmäärät kasvuun Metsänlannoitukset ovat yksittäisenä metsänhoidon toimenpiteenä yksi kannattavimmista investoinneista oman metsäsi kasvuun. Kasvatuslannoituksella saadaan merkittävä kasvunlisäys, nopeutetaan kuitupuun siirtymistä tukiksi ja saadaan järeämpää sahatukkia. Samalla ilmasto kiittää puuston kasvun myötä tehostuneen hiilinielun osalta. Lähes kaikilla hoidetuilla metsätiloilla löytyy sopivia lannoituskohteita. Kangasmaiden kasvatuslannoitus on metsänomistajalle tuottoisin takaisin metsään tehtävä sijoitus, mitä voi puukauppa- tai muilla tuloillaan tehdä. Pienestä puunhinnan suhdannekuopasta huolimatta, on puunhinta edelleen lannoitusten näkökulmasta hyvällä tasolla ja lannoitushankkeilta voidaan odottaa keskimäärin noin 10% tuotto-odotusta. Lehden levikkialueella kertalannoituksella saatava lisäkasvu on keskimäärin hehtaaria kohti noin 15–20 m3, joka syntyy 7–8 vuoden aikana lannoittamisen jälkeen. Valtaosa kesän lannoituskohteista toteutetaan helikopterilla, mutta myös metsäkonepohjainen maalevitys on vaihtoehtona mäntyvaltaisille kivennäismaakohteille. Helikopterilannoitukset ovat parhaimmillaan muutaman tilan yhteishankkeina, mutta hankkeen voi toteuttaa myös omana hankkeenaan, jos helikopterilannoituksen minimikoon (10 ha) saa täyteen omilta mailtaan. Kaudelle 2027 tulee mahdolliseksi toteuttaa kasvatuslannoituksia dronella, jolloin hankeen minimi kokoa saadaan pudotettua merkittävästi, mahdollistaen lannoituksen jokaiselle maanomistajalle tilakoosta riippumatta. Terveyslannoituksilla ravinnehäiriöt kuriin, METKA-tukea tarjolla Terveyslannoituksia käsitetään nykyään yleisimmin turvemaiden tuhkalannoituksia ja kivennäismaiden boorilannoituksia. Paksuturpeisilla turvemailla typpeä on sitoutunut turvekerrokseen reilusti, mutta puusto kärsii usein fosforin ja kaliumin, sekä mahdollisesti boorin puutoksista. Lannoittamalla tällaisia kohteita, voidaan odottaa 2–4 m3 vuosittaisia lisäkasvuja jopa yli 20 vuoden ajan. Tuhkalannoituksia voidaan toteuttaa puunkorjuun yhteydessä maalevityksenä ja muina aikoina helikopterilla. Boorilannoituksia toteutetaan pääasiallisesti dronella, mikä mahdollistaa hankkeiden toteuttamisen joustavasti aina hehtaarin kohteista ylöspäin. Terveyslannoituksiin on saatavilla Metka-tukea. Tukitasot tuhkalannoitusten osalta on 270 €/ha ja boorilannoitusten osalta on 155 €/ha. Lannoituskausi 2027 Kesän lannoituskohteiden toteutus on alkamaisillaan ja uusien hankkeiden osalta ajatukset kannattaa kääntää jo ensikauteen. Kesä ja tuleva syksy onkin parasta aikaa käydä tarkistamassa oman metsäsi lannoitustarpeet paikallisen metsäneuvojasi kanssa. Kannattaakin ottaa heti yhteyttä paikalliseen metsäneuvojaasi ja tehdä lannoitussuunnitelmat valmiiksi jo hyvissä ajoin ennen kevään tuloa. Lisätietoja lannoituksesta ja hinnoista tarjoavat omat metsäasiantuntijanne Metsänhoitoyhdistys Kaakosta Näyttääkö turvemaan puustosi latvukset tältä? Neulaskertojen määrän vähyys johtuu fosforin puutteesta, joka korjataan tuhkalannoituksella. Teksti ja kuvat Pekka Ylimäki | ForestVital Oy
15 METSÄNHOITO Haluaisitko kangasmaan männikkösi lustot lihoamaan? Kasvatuslannoituksella laitetaan tukin kasvatuksessa tehovaihe päälle ja vauhditetaan arvokasvua kuidusta tukiksi. L tarkoittaa kuvassa lannoitusajankohtaa. Kaikki miehittämättömät lentoalukset Kaakonkulmalla eivät välttämättä ole ulkovaltojen lähettämiä, vaan kyseessä voi olla myös metsänlannoitusväline. Kestävää kasvua -lannoitusnäytös Luumäellä Pe 5.6.2026 10.00-13.00 Parsikontie 149, 54500, Luumäki • 10.00 Aloituspuheenvuorot • 10.30 Tutustuminen lannoituskalustoon • 11.00 Lannoitusnäytös helikopterilla • 12.00 Lannoitusnäytös helikopterilla • 13.00 Tapahtuman päätös Ohjelmassa Näytteilleasettajat paikalla koko tapahtuman ajan. Kahvi- ja makkaratarjoilu 250 ensimmäiselle. Tilaisuus on maksuton. Pysäköinti ja liikkuminen opastetusti tapahtuma-alueella. Yhteistyössä Kestävää kasvua Etelä-Karjalan metsiin -hanke, Metsänhoitoyhdistys Kaakko, Metsäkeskus ja ForestVital. Lisätietoja: emma.paunonen@metsakeskus.fi / 050 473 6331
16 Tule mukaan kisailemaan ja testaamaan metsä- osaamistasi rennossa ja mukavassa ilmapiirissä! Kilpailu sopii kaikenikäisille metsänystäville. Paikka: Purhon Seurala, lähiosoite: Seuralantie 16 49660 PYHÄLTÖ Aika ti 16.6.2026 klo 17.30 alkaen Listätietoja: www.mhy.fi/kaakko/tapahtumat Järjestäjinä: Pohjois-Vehkalahden metsänystävät Mhy Kaakon avustamana Tervetuloa metsätaito- kilpailuihin! Onhan sinulla jo OmaMetsä? Metsänhoitoyhdistyksen OmaMetsä-sovelluksessa sinulla on metsäsi tiedot aina mukana. Mikäli et ole vielä rekisteröitynyt, niin hanki maksuton OmaMetsä sovelluskaupasta. OmaMetsässä näet muun muassa: • Oman metsäsi tiedot ja puuston arvioidun arvon • Metsäsuunnitelman • Löydät puumarkkinakatsauksen • Tavoitat oman metsäasiantuntijasi • Tilaat metsänhoidolliset työt • Suunnittelet seuraavan puukaupan • Pyydät tarjouksia ja allekirjoitat sopimuksia • Hyödynnät monipuoliset karttanäkymät • Luot omia karttanäkymiä • Näet kilpailutettujen puukauppojen hintatiedot OmaMetsässä voit nähdä sijaintisi kartalla ja tehdä omia karttamerkintöjä vaikka hyvästä sienipaikasta tai tehdystä metsätyöstä. Voit liittää mukaan myös tekstiä ja kuvaa. Aloita rekisteröitymällä osoitteessa omametsa.fi
17 Metsätilan sukupolvenvaihdos on yksi metsäomistajan elämän merkittävimmistä ratkaisuista. Kyse ei ole pelkästään omistuksen siirtymisestä, vaan myös verotuksesta, taloudellisesta turvasta ja siitä, millaisissa käsissä metsä tulevaisuudessa on. Oikein toteutettuna sukupolvenvaihdos hyödyttää sekä luopujaa että jatkajaa. Metsät siirtyvät yleisimmin seuraavalle omistajalle perintönä. Metsätilan nykyisen omistajan sekä jatkajan kannalta jo omistajan elinaikana tehty sukupolvenvaihdos on useimmiten parempi vaihtoehto niin verotuksen kuin metsänhoidonkin näkökulmasta. Sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja asiantuntijan apua. Ensimmäiseksi pitää selvittää metsien arvo luotettavasti. Tila-arvio ja metsäsuunnitelma antavat hyvän pohjan sukupolvenvaihdoksen suunnittelulle. Näiden perusteella kaikki osapuolet tietävät, minkä arvoisesta omaisuudesta on kyse ja millaisia tuloja lähivuosina on odotettavissa. Sukupolvenvaihdoksessa metsätila voi siirtyä jatkajalle kaupalla, lahjalla tai näiden yhdistelmällä eli lahjaluonteisella kaupalla. Oikea ratkaisu riippuu muun muassa metsän arvosta, nykyisen omistajan ja jatkajan tavoitteista ja tahtotilasta sekä varallisuudesta. Vaihtoehtoja vertailemalla ja omalle tilalle parhaiten sopivalla ratkaisulla voi saavuttaa merkittäviä veroetuja. Samalla varmistetaan, että metsän hoito ja käyttö voivat jatkua suunnitelmallisesti myös omistajanvaihdoksen jälkeen. Jokainen metsätila ja perhe on erilainen. Meillä metsänhoitoyhdistyksessä sukupolvenvaihdosta lähestytään metsänomistajan tavoitteista käsin: halutaanko turvata luopujan toimeentulo, mahdollistaa jatkajan investoinnit vai varmistaa metsän aktiivinen ja kestävä hoito tulevaisuudessa. Samalla huolehditaan siitä, että prosessi on oikeudenmukainen kaikille osapuolille, ja sekä luopuja että jatkaja voivat keskittyä olennaiseen: metsän hyvään hoitoon ja sujuvaan omistajanvaihdokseen. Sukupolvenvaihdoksia ja perunkirjoituksia yhdistyksessämme hoitaa Milla Seuri metsäomaisuuden hallinnan asiantuntija, LKV puh. 0400 419500 milla.seuri@mhy.fi Sujuvasti seuraavalle Metsänomistajan perunkirjoitus • Perunkirjoitus on lakisääteinen velvollisuus, mutta metsäomaisuuden kohdalla se on paljon enemmän kuin pelkkä muodollisuus. Perunkirjoitus on usein ensimmäinen askel kohti metsän tulevaisuuden järjestelyjä. • Huolellisesti tehty perunkirjoitus luo perustan järkeville päätöksille ja vaikuttaa suoraan perinnönjakoon, verotukseen sekä myöhempiin ratkaisuihin. Kun metsäomaisuus on oikein selvitetty ja kirjattu, on helpompi edetä esimerkiksi perinnönjakoon, metsätilan hallinnan järjestämiseen tai sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun. • Metsänhoitoyhdistyksen perunkirjoituspalvelu on suunniteltu erityisesti metsäomistajien tarpeisiin. Palvelussa huomioidaan metsäomaisuuden erityispiirteet ja varmistetaan, että metsätilan arvo määritellään oikein ja ajantasaisesti. • Perunkirjoituspalvelu tuo turvaa ja selkeyttä tilanteeseen, jossa asioita on paljon hoidettavana. Asiantuntija huolehtii aikatauluista, asiakirjoista ja metsään liittyvistä selvityksistä, jotta perilliset voivat rauhassa muistella edesmennyttä läheistään ja tehdä omaa surutyötään. METSÄOMAISUUDEN HALLINTAPALVELUT
18 Maanomistajan omaisuudensuoja ei toteudu riittävästi – lakiin tarvitaan korjauksia MTK kritisoi uutta yhdyskuntakehittämislain lakiluonnosta, joka jättää maanomistajan omaisuudensuojan liian heikoksi. MTK:n mukaan esitys ylläpitää nykytilaa, jossa pakkolunastusta voidaan käyttää liian kevyin perustein ja maanomistajan asema jää turvattomaksi. Lainsäädäntöä on muutettava. Nykyinen sääntely mahdollistaa pakkokeinojen käytön liian matalalla kynnyksellä ilman varmuutta niiden viimesijaisuudesta. Yhdyskuntarakentamistarve on myös mahdollistanut lunastusten laajan tulkinnan “yleiseksi tarpeeksi”. Tämä heikentää maanomistajan asemaa ja luo pakkolunastusuhkaa jopa vapaaehtoisiin maakauppoihin. Vaikka lunastuslain korvausperusteita on uudistettu, MTK:n mukaan se ei riitä, vaan omaisuudensuojaa on vahvistettava myös yhdyskuntakehittämislaissa. MTK vaatii, että lunastus säädetään selkeästi viimesijaiseksi keinoksi, yleisen tarpeen määritelmää täsmennetään ja lakiin lisätään lunastusten jälkiseuranta. Maanomistajalla tulee olla oikeus valvoa, toteutuuko lunastuksen perusteena ollut hanke. MTK:n juristi Jenni Hunnakko korostaa, että mitään muuta perusoikeutta ei ole hyväksyttävää rikkoa taloudellisen voiton vuoksi, eikä omaisuudensuojan pitäisi olla poikkeus. - Lunastusten taustalla nähtävät taloudelliset motiivit lisäävät maanomistajien kokemaa epäoikeudenmukaisuutta ja heikentävät koko lunastusjärjestelmän uskottavuutta kansalaisten silmissä, sanoo Hunnakko. Suomen tulee noudattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ratkaisukäytäntöjä ja varmistaa ihmisoikeussopimusten mukainen toimintaympäristö. Omaisuudensuoja on keskeinen perusoikeus, ja MTK edellyttää lainvalmistelulta aktiivisia toimia eikä jättää ratkaisuvaltaa liian laajasti kuntien maapolitiikkaan. Sääntelyn tulee olla tarkkarajaista ja ennakoitavaa. MTK:n mukaan pakkokeinojen viimesijaisuutta on korostettava, ja kuntien lunastus- ja korvausvelvollisuutta sekä niiden rajoja on ajanmukaistettava maanomistajan aseman vahvistamiseksi. Pakkolunastuksen ei tulisi olla mahdollista tilanteissa, joissa hanke voidaan toteuttaa olennaisilta osin samanlaisena ilman pakkolunastusta. - Kuntien aluekehittäminen elinkeinoelämän, teollisuuden ja asumisen tarpeisiin ei aina edellytä kunnan maaomistusta. Myöskään julkishallinnollisten rakennusten ei tarvitse sijaita kunnan omistamalla maalla toteutuakseen, muistuttaa Hunnakko. MTK korostaa, että omaisuudensuojan määrätietoista parantamista on jatkettava, sillä se lisää luottamusta yhteiskuntaan ja tukee investointeja, yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Lisätietoja: Jenni Hunnakko juristi, ympäristö, MTK, 050 301 5638 Juho Ikonen, asiantuntija, maankäyttö ja kaavoitus, MTK, 050 567 4103 MTK-TIEDOTE Teksti Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK / Maaseudun Elinvoimayksikkö | Kuva Sirkka Savukari Kuvassa yksityistä, paljaaksi hakattua metsää, jossa nykyisellään kulkee maamme vähiten liikennöity moottoritie.
19 LUKE TIEDOTE Kantorahatulot nousivat ennätykselliseen 3,7 miljardiin euroon vuonna 2025 Suomen metsistä kertyi bruttokantorahatuloja vuonna 2025 ennätykselliset 3,7 miljardia euroa. Kantorahatulo on sitä metsänomistajien tuloa, jota he saavat metsistään hakatusta puusta. Ennätystulosta selittävät erityisesti alkuvuoden vilkas puukauppa, korkea hintataso sekä hieman tavanomaista suuremmat hakkuumäärät. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla puukauppa kävi vilkkaana ja hintataso pysyi korkeana. Loppuvuonna kaupankäynti hiljeni ja puun hinnat laskivat, silti koko vuoden keskihinnat säilyivät korkeina. Tämä piti kantorahatulokertymän ennätystasolla. Kantorahatulot lisääntyivät reaalisesti 3 prosenttia edellisvuodesta. ”Yksityismetsien osuus kantorahatuloista oli selvästi suurin. Niistä kertyi yhteensä 3,1 miljardia euroa eli 84 prosenttia. Metsäteollisuuden ja valtion metsien osuus jäi yhteensä 0,6 miljardiin euroon”, kertoo Luken yliaktuaari Aarre Peltola. Korkeat puun hinnat nostivat metsänomistajien saamia kantorahatuloja. Erityisesti tukin hinnalla on merkittävä vaikutus. Mäntytukin reaalihinta oli vuonna 2025 noin 12 prosenttia ja kuusitukin 9 prosenttia korkeampi kuin edeltäneen viiden vuoden keskiarvo. Teollisuuspuun markkinahakkuut kasvoivat hieman, noin prosentin edellisvuodesta. Tukkipuun hakkuut vähenivät hivenen, kun taas kuitupuun hakkuut lisääntyivät. Tukkipuusta kertyi suurin osa kantorahatuloista, yhteensä 2,3 miljardia euroa eli 63 prosenttia. Kuitupuun osuus jäi 29 prosenttiin sen selvästi alhaisemman hinnan vuoksi, vaikka sitä hakataan määrällisesti enemmän. Energiapuun osuus kantorahatuloista oli kahdeksan prosenttia. Alueellisesti tarkasteltuna suurimmat kantorahatulot kertyivät PohjoisSavosta (393 miljoonaa euroa), Pohjois-Karjalasta (370 miljoonaa euroa) ja Keski-Suomesta (352 miljoonaa euroa). Maakuntien väliset osuudet kokonaiskertymästä pysyvät vuodesta toiseen melko vakaina. Taustatietoja tilastosta Tilastossa esitetään bruttokantorahatulot alueittain, omistajaryhmittäin ja puutavaralajeittain. Tulot lasketaan teollisuus- ja energiapuuhakkuiden sekä yksityismetsänomistajien omaan käyttöön hakatun puun määrien ja pystykauppahintojen perusteella. Kantorahatulot tilastoidaan tilastotietokantaan kunkin ajankohdan rahassa sen hetken nimellisinä eli käypinä hintoina. Teksteissä ja graafeissa kantorahatulojen vuosittaisia muutoksia tarkastellaan kuitenkin reaalisina, niin että rahan arvon muutos poistetaan elinkustannusindeksillä (1951:10=100). Elinkustannusindeksin perusteella inflaatio oli vuosien 2024 ja 2025 välillä lähellä nollaa. Uutinen on julkaistu luke.fi sivustolla 6.5.2026 Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi Maan parhaat jäsenedut Paremmat diilit Mhy-jäsenille Mhy:n jäsenenä saat tuntuvia alennuksia 40 yritykseltä. Säästöä kaikista ostoista, renkaista sisustukseen. MTK Hankintojen yhteistyökumppaneiden tarjoamilla eduilla teet fiksumpia hankintoja.
20 Teksti ja kuvat Arto Pulkkinen, projektipäällikkö, Metsäkeskus Metsien monimuotoisuusohjelma METSO jatkuu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan vuoteen 2040 saakka. Vapaaehtoiseen suojeluun perustuva ohjelma tarjoaa metsänomistajille eri tukikeinoja arvokkaiden metsäluontokohteiden suojeluun. Ohjelman ensimmäinen toimikausi oli 2008–2025. Mhy Kaakon henkilöstö perehtyi METSO-suojeluohjelmaan ja sen uudistuksiin maastokoulutuksessa. Koulutuskohteena oli yksityismaalle perustettu pysyvän suojelun alue Lappeenrannan Pulsassa. METSO-ohjelmasta rahoitetaan sekä pysyvää että määräaikaista yksityismetsien suojelua Metsää voidaan suojella lakisääteisiä kohteita, kuten metsälain 10 §:n erityisen tärkeitä elinympäristöjä, laajemmalla alueella. Tähän kannustetaan valtion rahoittaman METSO-ohjelman suojelutuilla. Metsäalan ammattilaiset valmistelevat metsänomistajien kanssa tehtäviä suojelusopimuksia. Metsäkeskuksen kanssa metsänomistaja voi solmia 10 vuoden ympäristötukisopimuksen, eli määräaikaisen suojelusopimuksen. Elinvoimakeskuksen kanssa solmitaan pysyvät suojelusopimukset. Lisäksi suojelun yhteydessä voidaan sopia erikseen rahoitettavista luonnonhoitotöistä, kuten lähteen, lehdon tai korven kunnostamisesta tai ennallistamisesta. Myös näitä voidaan rahoittaa ympäristötuella, jota hallinnoi Metsäkeskus. Suojelua suunnitellessa tulee ottaa huomioon sekä määräaikaisen että pysyvän suojelun mahdollisuudet. Jos Metsien monimuotoisuusohjelma METSO sai jatkoa Kaakon henkilöstö perehtyi suojelumahdollisuuksiin maastokoulutuksessa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ Yli 30 metsäammattilaista tutustui suojeluasioihin vappuaaton maastokoulutuksessa. Mukana oli Mhy Kaakon lisäksi toimihenkilöitä Mhy Mänty-Saimaasta.
21 kohde on neljä hehtaaria tai sen alle, tai muodostuu erillisistä kohteista, määräaikainen 10 vuoden suojelu voi olla sopivin keino. Rahoituskelpoiset kohteet Tukivarat kohdistetaan suojelun kannalta tärkeimpiin kohteisiin. Ympäristötuella rahoitettavat kohteet ovat yleensä puustoisia metsämaan kohteita. Vähäpuustoiset kohteet, kuten kitu- ja joutomaiden suot ja kalliot, säilyvät yleensä ilman korvaustakin. Poikkeustapauksissa mukaan suojeluun voidaan ottaa pienialaiset vähäpuustoiset kohteet, jotka jäisivät muun sopimusalueen ympäröimiksi. Myös korjuutekniset ja taloudelliset seikat otetaan huomioon. Vaikeimmin saavutettavat kohteet, joita hakkuut eivät uhkaa, eivät ole tukikelpoisia. Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkosen mukaan ympäristötuella rahoitettavia määräaikaisen suojelun kohteita ovat ensisijaisesti puustoiset metsälain 10 § elinympäristöt, kuten pienvesien lähimetsät, korvet ja lehdot, sekä METSO-ohjelma 1. luokan puustoiset elinympäristöt, kuten monimuotoisuudelle merkittävät ja runsaslahopuustoiset kangasmetsät. Pysyvän suojelun kohteiden osalta kriteerit eivät ole täysin yhtenäisiä määräaikaisen suojelun kanssa. Pysyvään suojeluun haetaan suurempia kokonaisuuksia, joiden ominaispiirteet voivat olla vaihtelevia. Tärkeitä kriteereitä ovat esimerkiksi runsaspuustoisuus ja lahopuun määrä. Myös esimerkiksi tulvametsät, metsäiset perinnebiotoopit ja harjujen paahdeympäristöt ovat pysyvään suojeluun soveltuvia. Elinvoimakeskuksen luonnonsuojelun asiantuntija Maria Hietakangas korostaa, että METSO-ohjelmassa pysyvän suojelun kohteiden valinta perustuu edellisellä ohjelmakaudella vuonna 2016 laadittuihin luonnontieteellisiin valintaperusteisiin. Hietakangas korostaa, että metsänomistajan ei tarvitse itse tunnistaa kriteeristöä, vaan tarvittaessa apua saa Elinvoimakeskuksesta ja esimerkiksi Metsänhoitoyhdistyksiltä. Kaakossa on viime vuosina rahoitettu METSOohjelmalla eniten runsaslahopuustoisten kangasmetsien suojelua. Tuen määrä 10 vuoden suojelun ympäristötuki muodostuu perus-, hakkuuarvo- ja kannustinkorvauksesta. Lisäksi tukea voidaan maksaa ympäristötuen valmistelun kustannuksiin, sekä ympäristötukeen liittyvän hoito- ja kunnossapitosuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen. Pysyvä suojelu voidaan toteuttaa yksityisenä suojelualueena tai alueen myymisellä valtiolle. Ensimmäisessä vaihtoehdossa omistus säilyy metsänomistajalla, mutta metsä rauhoitetaan pysyvästi ja Elinvoimakeskus maksaa suojelusta korvauksen. Jälkimmäisessä metsänomistaja myy metsän valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin maapohjineen. Sekä suojelukorvaus että kauppahinta ovat verovapaita. Lisätietoja saat Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijaltasi sekä verkosta: Ympäristötuki: https://www.metsakeskus.fi/fi/metsatalouden-tuet/metka-tuet/ymparistotuki METSO-ohjelma: https://metsonpolku.fi/etusivu Maastokoulutuksen järjesti Metsäkeskuksen Kestävää kasvua EteläKarjalan metsiin -hanke yhteistyössä Elinvoimakeskuksen kanssa. Hanketta rahoitetaan Etelä-Karjalan liiton myöntämällä JTF-rahoituksella. Mhy Kaakko on yksi hankkeen yksityisistä rahoittajista. LUONTO JA YMPÄRISTÖ Runsaslahopuiset vanhat metsät soveltuvat sekä määräaikaiseen että pysyvään suojeluun. Ympäristötuessa tuoreen kankaan kuusikon tulisi olla yli 120-vuotiasta. Pysyvässä suojelussa ikää tärkeämpi kriteeri on lahopuun määrä.
22 AJANKOHTAISTA Hyvinvoiva työyhteisö on metsänomistajan paras tuki Työhyvinvointiin panostaminen on Metsänhoitoyhdistys Kaakossa tietoinen ja strateginen valinta. Yhdistyksemme hallitus on sitoutunut edistämään henkilöstön hyvinvointia ja panostamaan siihen pitkäjänteisesti. Tutkimusten mukaan hyvinvoiva työyhteisö on myös toiminnallisesti ja tuloksellisesti vahvempi. Työhyvinvoinnin kehittämistä vie Mhy Kaakossa eteenpäin aktiivinen viiden hengen työhyvinvointiryhmä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti, laatii vuosittaiset toimenpidesuunnitelmat ja seuraa työhyvinvoinnin tilaa. Tavoitteena on kehittää käytäntöjä, jotka tukevat henkilöstön jaksamista ja sujuvaa arkea. Turvallisuus on myös keskeinen osa hyvinvointia, ja läheltä piti tilanteet käydään yhdessä läpi, jotta niistä voidaan oppia ja vahvistaa turvallisuuskulttuuria. Mhy Kaakossa työhyvinvointia tukevat monet konkreettiset käytännöt. Näitä ovat muun muassa ePassi etuudet, säännölliset työhyvinvointikyselyt, henkilöstöpalaverit, laaja työterveyshuolto sekä muutaman kerran vuodessa järjestettävät virkistysmatkat. Panostamme myös koulutuksiin, sillä osaamisen kehittäminen lisää työn hallinnan tunnetta ja auttaa vastaamaan metsäalan muuttuviin vaatimuksiin. Yhteisöllisyyttä rakennamme luottamuksellisella ilmapiirillä, avoimella keskustelulla ja toisia kunnioittavalla vuorovaikutuksella. Haasteet pyritään ottamaan puheeksi varhaisessa vaiheessa, jotta ne voidaan kohdata rakentavasti ja ajoissa. Hyvinvoiva työntekijä on motivoitunut, turvallisuusorientoitunut ja kykenee tarjoamaan metsänomistajille laadukasta, asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua. Työhyvinvoinnin kehittäminen ei ole meille yksittäinen hanke, vaan jatkuva prosessi, joka tukee sekä henkilöstön hyvinvointia että yhdistyksen tehtävää toimia metsänomistajien vahvana edunvalvojana – metsänomistajan eduksi. Työhyvinvointi on metsänomistajien edunvalvontaorganisaatiossa olennainen osa vastuullista ja laadukasta toimintaa. Kun henkilöstö voi hyvin, se näkyy suoraan palvelun luotettavuudessa, asiantuntevassa neuvonnassa ja pitkäjänteisessä edunvalvonnassa. Hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä onkin metsänomistajan paras tuki. Teksti Anne Marttila-Inkilä | Kuva Reima Huuhtanen
23 Turvallinen metsän ammattilainen välittää Metsätiloja myytävänä: Savitaipale n. 22,5 ha määräala metsätilasta. Hp. 160 000 € / tarjous viimeistään 22.5.2026 / Vesakoivu Kouvola, Korvenpalsta, 11,402 ha metsätila Keltakankaalla, hyvä tieyhteys Hp. 53 000 € / tarjous viimeistään 24.5.2026 / Laari Ruokolahti, n. 24 ha määräala metsätilasta Äitsaarella, hyvä tieyhteys. Hp. 90.000 € / tarjous viimeistään 24.5.2026 / Jääskeläinen Virolahti, n. 14,4 ha kaksi määräalaa Vilkkilässä. Hp. 68 000 € / tarjous viimeistään 25.5.2026 / Anttila Lappeenranta, n. 11,8 ha määräala metsätilasta. Määräala kokonaisuudessaan kasvatusmetsää. Hp. 85.000 € / tarjous viimeistään 26.5.2026 / Jääskeläinen Ruokolahti, 13,835 ha metsätila Äitsaarella, Saimaan rannalla. Tilalle hyvä tieyhteys. Tilalla metsätalouden rakennuksia. Hp. 87.000 € / tarjous viimeistään 26.5.2026 / Jääskeläinen Rautjärvi, metsätilasta ja määräalasta muodostuva 9,77 ha yhtenäinen metsäalue. Hyvät tieyhteydet. Hp. 70.000 € / tarjous viimeistään 27.5.2026 / Jääskeläinen Iitti, Tuijala, n. 0,8 ha. Määräala, vapaa-ajan rakennuspaikka Konnivedellä Hp. 100 000 € / tarjous viimeistään 28.5.2026 / Laari Pyhtää, n. 6,5 ha metsätila. Hp. 25 000 € / tarjous viimeistään 1.6.2026 mennessä / Sadinsalo Savitaipale, n. 50 ha määräala metsätilasta Hp. 215 000 € / tarjous viimeistään 1.6.2026 / Vesakoivu Savitaipale, n. 10 ha määräala metsätilasta, kokonainen erillinen palsta Hp. 70 000 € / tarjous viimeistään 2.6.2026 / Vesakoivu Muut kohteet: Miehikkälä, 0,36 ha tontti Syväjärven rannalla Hp. 30 000 € / tarjous / Anttila Miehikkälä, 3,429 ha. Metsätila, jollla rakennuspaikka Valkjärven rannalla Hp. 68 000 € / tarjous / Anttila Miehikkälä, n. 0,47 ha määräala. Rakennuspaikka Pieni Hanhilamen rannalla Hp. 22 000 € / tarjous / Anttila Miehikkälä, n. 0,48 ha määräala. Rakennuspaikka Vaalimaanjoen rannalla Hp. 27 000 € / tarjous / Anttila Mikkeli, 1,7 ha tontti Saimaan Luohiveden rannalla Hp. 99 000 € / tarjous / Vesakoivu Metsänhoitoyhdistys Kaakon toimialue: Hamina, Luumäki, Miehikkälä ja Virolahti Markus Anttila ylempi kiinteistönvälittäjä (YKV) kaupanvahvistaja puh. 0400 925 348, markus.anttila@metsatilat.fi Sibeliuskatu 34 B, 49400 HAMINA Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan toimialue: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari Erkki Jääskeläinen kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 0400 154 353, erkki.jaaskelainen@metsatilat.fi Toritie 1, 56100 RUOKOLAHTI ja Villimiehenkatu 10, 53100 LAPPEENRANTA Heikki Paukkunen kiinteistönvälittäjä, (LKV), kaupanvahvistaja puh. 050 444 9729 heikki.paukkunen@metsatilat.fi Villimiehenkatu 10, 53100 LAPPEENRANTA Mhy Kymenlaakson toimialue: Iitti, Kouvola, Kotka, Loviisa ja Pyhtää Jani Sadinsalo kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 050 346 3057, jani.sadinsalo@metsatilat.fi Kauppamiehenkatu 4, 45100 KOUVOLA Antti Laari kiinteistönvälittäjä (LKV), kaupanvahvistaja, puh. 044 737 0631, antti.laari@metsatilat.fi, Kauppamiehenkatu 4, 45100 KOUVOLA Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan toimialue: Mikkeli, Mäntyharju ja Savitaipale Seppo Vesakoivu kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 050 3240 467, seppo.vesakoivu@metsatilat.fi Kievarintie 7 B, 54800 SAVITAIPALE Tarkemmat tiedot ja lisää kohteita: metsatilat.fi
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=