17 Terveyslannoitukset soveltuvilla kohteilla Terveyslannoitukset saattavat paikoin olla jopa edellytyksenä tehokkaalle hiilensidonnalle. Vanhoilla kaskimailla tai turvemaiden peltopohjilla boorin puutos voi aiheuttaa merkittäviä laatu- ja kasvutappioita. Boorin puutteesta kärsivä pensastunut kuusentaimi ei muodosta merkittävää hiilivarastoa ilman lisätoimia. Puutteen voi paikata helposti mm. reppuruiskulla levitettävällä liuoksella. Tuhkalannoitus soveltuvilla turvemailla on puolestaan yksi tehokkaimmista keinoista mitä metsänomistaja voi hyödyntää hiilensidontamielessä. Parin hehtaarin tuhkalannoitus sitoo kasvavaan puustoon yhden suomalaisen laskennalliset päästöt vuositasolla. Tuhkalannoitus on myös taloudellisesti erittäin kannattava keino investoida esimerkiksi puukauppatuloja metsän kasvun parantamiseen. Kyseessä on siis täydellinen esimerkki kiertotaloudesta – kaatopaikalle ajon sijaan puuntuhka palautuu metsään kasvua parantamaan. Terveyslannoituksiin ja nuoren metsän hoitotöihin voit hakea kemeratukea Metsäkeskuksesta. Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi. Metsäkeskuksen kaakkoisella palvelualueella on alkanut uusi kolmivuotinen Ilmastokestävän metsätalouden suunnannäyttäjät -hanke, joka esittelee jo käytössä olevia sekä uusia keinoja talousmetsien kokonaiskestävään hoitoon. Alkuvuoden teemoina ovat mm. luonnonhoidon huomioiminen energiapuuhakkuilla sekä ilmastotehokas metsänuudistaminen. Lisätietoja https://www.metsakeskus.fi/fi/ hankkeet/ilmastokestavan-metsatalouden-suunnannayttajat. Tulos käy ilmi raportista, jossa analysoidaan kuuden pohjoisen havumetsävyöhykkeen maan YK:n ilmastosopimukselle raportoimia tietoja vuosilta 1990–2017. Tutkimus vertailee ensimmäistä kertaa metsien hiilivarannon kehitystä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Kanadassa, Alaskassa (Yhdysvallat) ja Venäjällä. Boreaaliset metsät muodostavat jopa 30 % maailman metsistä ja kattavat noin kymmenen prosenttia maailman maa-alasta. Laajamittaiset tutkimukset ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista eri aikoina osoittavat, että pohjoiset metsät ovat hiilinieluja eli ne sitovat enemmän hiilidioksidia kuin päästävät ilmakehään. Pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsien hiilivaraston muutoksia tarkasteleva tutkimus on julkaistu raportissa, jonka on kirjoittanut 25 tutkijaa em. kuudesta maasta sekä IIASAtutkimusinstituutista Itävallasta. Suomesta raportin laatimiseen osallistui Luonnonvarakeskus (Luke). Puiden hiilivarasto lisääntyi Pohjoismaissa Tutkimuksessa verrattiin suhteellisen intensiivisen metsätalouden maita (Suomi, Norja ja Ruotsi) maihin, joissa metsiä hyödynnetään vähemmän (Kanada ja Venäjä) tai ei ollenkaan (Alaska). Metsätalouden intensiteetin mittana käytettiin sitä, kuinka monta prosenttia metsien kokonaishiilivarastosta korjataan vuosittain. Ruotsissa ja Suomessa tämä on 1,5 % ja Norjassa 0,9 %, Kanadan hoidetuissa metsissä 0,3 % ja Venäjän metsissä 0,1 %. Tutkimus osoittaa, että intensiivisen metsätalouden maissa metsien hiilivarastot kasvoivat. Vuosina 1990–2017 puiden hiilivarasto Pohjoismaissa kasvoi keskimäärin 35 %. Vähemmän intensiivisen metsätalouden maissa muutokset olivat huomattavasti pienempiä, vain muutamia prosentteja suuntaan tai toiseen. Turvemaat ovat päästölähde Maat raportoivat YK:n ilmastosopimukselle myös arvioita maaperän hiilivarannon muutoksista. Tutkimus osoittaa, että kivennäismailla metsien maaperän hiilivarasto kasvaa Pohjoismaissa kaksi kertaa nopeammin kuin vähemmän intensiivisen metsätalouden maissa. Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Lukesta muistuttaa, että ojitetuilla turvemailla turpeen hajoaminen tuottaa hiilidioksidi ja typpioksiduulin (N2O) päästöjä. Suomessa metsistä noin kolmannes kasvaa turvemailla ja niistä yli 50 % on ojitettu. Suomessa turvemaametsien maaperän päästöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin kangasmetsien maaperän hiilinielu. – Maaperän hiilivarasto pienenee avohakkuiden jälkeen sekä suo- että kivennäismaalla olevissa metsissä, mutta kivennäismailla varasto voi palautua ja lisääntyä puuston kehityksen myöhemmissä vaiheissa. Kuivatuilla turvemailla hiilen nettopäästö hajoavasta turpeesta voi jatkua koko kierron ajan, Mäkipää sanoo. Ikäjakauma ja tulipalot vaikuttavat Tutkimuksen mukaan yksi selittävä tekijä hiilinielujen eroon hoidetuissa ja hyödyntämättömissä metsissä on ikäluokkajakauma; Pohjoismaiden hoidetut metsät ovat keskimäärin nuorempia kuin Venäjän, Kanadan ja Alaskan laajat hyödyntämättömät metsäalueet. Pohjoismaissa metsien hiilivarasto kasvanut nopeammin kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä Luonnonvarakeskus Boreaalisten metsien hiilivarasto on kasvanut nopeammin Pohjoismaissa kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä, kertoo kansainvälisen tutkijaryhmän raportti. Hoitamattomien tai vain vähän hyödynnettyjen boreaalisten metsien hiilivarasto säilyy mutta ei kasva, koska metsäpalot aiheuttavat niissä merkittäviä hiilihäviöitä. -->
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=