Sivu 3 Aino kirittää haminalaisia metsänomistajia hakkuisiin ja metsänhoitotöihin Sivut 20–21 Metsänhoitoyhdistys panostaa nyt energiapuuhakkuisiin – hakkeella on kysyntää! Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 1/2022 • 17.2.2022 Metsänomistajat Sivut 8–9 Puukauppasopimuksen ehdoissa on eroja
2 PUHEENJOHTAJANTERVEHDYS Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 1/2022 Metsänhoitoyhdistys Kaakon toimialue on Haminan kaupungin sekä Luumäen, Miehikkälän ja Virolahden kuntien muodostama alue kaakkoisimmassa Suomessa. Vastaava päätoimittaja: Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila p. 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Oma jäsen-, asiakas- ja sidosryhmärekisteri Painosmäärä: 3200 kpl Kannen iso kuva: Reima Huuhtanen Kuuma ja kuiva kesä puhutti paljon ilmastonmuutoksesta, kuitenkin uusi vuosi alkoi kuten ennen vanhaan, eli hyvin talvisissa merkeissä. Lämpömittari putosi nollan alapuolelle Haminaa myöten jo marraskuussa ja jokseenkin paksu puuterilumi peitti lähitienoon heti joulun jälkeen. Talviset olosuhteet ovat mahdollistaneet puunkorjuun kerrankin näin aikaisessa vaiheessa kaakkoisessa Suomessa. Eihän tosiasiassa se pakkanenkaan enää lumipatjan alta oikeasti märkiä paikkoja metsässä koveta, mutta toisinaan metsänharvennuskelit ovat parhaimmillaan. Suurimpana haittana metsänomistajille näyttääkin olevan metsäteollisuutta koettelevat lakot, mutta varmasti lakkojen jälkeen kaikille puille löytyy taas ottajia. Kylmien säiden vuoksi paikoin jopa klapikauppiaat myyvät huhujen mukaan ”ei oota”. Energiapuulle on muutoinkin tarvetta enemmän, kun turpeen aika lämmönlähteenä alkaa olla ohi. Metsänomistajille tarjoiltiin viimevuonna ihan uusi termejä, melkein sanahirviöitä ihan EU-tasolta, kuten biodiversiteetti ja taksonomia. Vielä ei ole täysin varmaa, missä muodossa ja millä aikajänteellä ne suomalaiseen perhemetsätalouteen konkretisoituvat. Keskusjärjestömme MTK tekee meidän kaikkien metsänomistajien eteen tärkeää edunvalvontaa ihan kannolta Brysseliin saakka. Ja sehän on selvää, että suomalainen metsänomistaja haluaa olla omistaja omalla maallaan ja pakkosuojelu ei ole koskaan oikeudenmukaista. Käännetään siis metsien käytön ilmastohaasteiden muutoksen uhka mahdollisuudeksi, sillä siitä on näyttöä, että hyvin hoidettu talousmetsä sitoo enemmän hiiltä kuin kauan luonnontilassa ollut suojelumetsä. Suomeen tullaan rakentamaan runsaasti päästötöntä tuulivoimaa lähivuosikymmeninä, vaikka ei ehkä juurikaan meidän yhdistyksemme alueelle, koska tuulimyllyt haittaavat Puolustusvoimien ilmavalvontaa. Sähköverkkoasiassa metsänomistaja on ollut jo kauan heittopussina, mutta suunta saattaa muuttua jopa lähiaikoina, sillä MTK metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola esitti tuulivoimalakia, joka turvaisi siirtolinjojen alle jääville metsänomistajalle samansuuruiset korvaukset kuin itse tuulipuiston alle jäävien korvaukset. Myös maa- ja metsätalousministeri Leppä näytti lakiasia-aloitteelle alustavasti vihreää valoa. Talven jälkeen kannattaa käydä tarkistamassa taimikoissanne mahdollisesti olevat hirvituhot, sillä Luken tilastojen mukaan Kaakkois-Suomessa on yhä liian vahva hirvikanta, vaikka hirvijahdit onnistuivatkin hyvin. Nyt kannattaa hoitaa niin harvennukset, kuin taimikot kuntoon, kun Kemera-tukiakin on vielä saatavilla. Hakemukset vireille ja laitetaan raivaussahat soimaan, heti kun kevät koittaa. Tosiaan jos raivaajalle on tarvetta, niin aina kannattaa olla yhteydessä oman alueenne metsäasiantuntijaamme. Kevätterveisin Lari Koskiaho hallituksen puheenjohtaja Olipahan vuosi!
3 UUSI TOIMIHENKILÖ Palveluksessanne: metsäasiantuntija Aino Kiri Moi! Olen Aino Kiri, ja aloitin harjoittelijana Kaakon metsänhoitoyhdistyksessä viime syksynä. Tällä hetkellä palvelen metsänomistajia kaikissa metsäasioissa Haminan eteläisellä alueella. Aiemmalta koulutukseltani olen tradenomi, ja olen tehnyt tähän mennessä aivan toisen alan töitä. Lopullista kutsumustani miettiessäni päätin hakea opiskelemaan metsätalousinsinööriksi, ja voin todeta sen olleen elämäni paras päätös. Toki liiketalouden opinnoista ja muusta työkokemuksesta on paljon hyötyä tälläkin alalla. Juureni ovat tiukasti Kannusjärvellä, joten metsä on ollut aina tärkeä ja läheinen osa elämääni, ja siksi varmaan metsäala tuntuukin niin luontevalta valinnalta. Vapaaaikani kuluu kuntosalilla, ulkona koiran kanssa tai sisällä käsitöiden parissa. Neulominen on loistava tapa rentoutua! Myös hiihto ja suunnistus ajavat saman asian. Raviurheiluakin seuraan jonkin verran, ja eräitä kesän kohokohtia ovatkin tietyt ravitapahtumat. Maastokelpoisuuteni testattiin viime kesänä, sillä olin metsäkeskuksella mittaamassa maastokoealoja metsävaratietoa varten. Koko kesä metsässä painavan mittavälineistön kanssa – helteen, hyttysten ja paarmojen armoilla - oli raskas, mutta antoisa kokemus. Tutuksi tulivat myös valtion tukijärjestelmät ja muu metsäkeskuksen työkenttä, mistä on paljon hyötyä nykyisessä työssäni. Täällä metsänhoitoyhdistyksellä minut on otettu hyvin vastaan, ja on ollut hienoa oppia asioita alan rautaisilta ammattilaisilta. Työ yhdistyksessä onmonipuolista ja vaihtelevaa, ja pidän siitä, että saan olla juuri metsänomistajien puolella: auttaa, neuvoa ja valvoa heidän etujaan. Omistan itsekin vähän metsää, joten perspektiiviä asioihin löytyy myös sitä kautta. Metsänomistajat ovat olleet mukavia ja yhteistyö heidän kanssaan on sujunut hyvin. Innolla odotankin, että saan tavata lisää alueeni metsänomistajia. Puukaupan kilpailutus ja valtakirjakauppa on metsänhoitoyhdistysten ainutlaatuinen palvelu, jota kannattaa hyödyntää. Valtakirjakauppa takaa metsänomistajalle puukaupassa mielenrauhan ja puusta parhaan hinnan. Ja taimikot kannattaa ehdottomasti laittaa ajoissa kuntoon – metsurimme hoitavat sen ammattitaidolla, jos itse haluat käyttää ajan johonkin muuhun. Näiden lisäksi autan kaikessa muussakin metsään liittyvässä, eli otahan yhteyttä, niin mietitään parhaat ratkaisut metsällesi! Työskentelen Haminan toimistolta käsin, mutta varmimmin minut tavoittaa puhelimitse 0504706331 tai sähköpostilla aino.kiri@mhy.fi
4 Kaakkois-Suomi saa uuden metsäasioiden edunvalvojan kenttäpäällikkö ja metsäasiantuntija Hannu Ripatin siirtyessä vastaamaan EteläSavon alueellisesta metsäedunvalvonnasta helmi-maaliskuun aikana. Hannun tilalla Kaakkois-Suomessa aloittaa MTK Metsänomistajat-linjalla juristina toimiva Laura Harjunpää. Hän siirtyy tehtävään Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yhdistetystä kenttäpäällikön ja lakimiehen roolista, jossa hän on toiminut tammikuusta 2021 alkaen. Laura tulee vastaamaan alueen metsäedunvalvonnallisista asioista metsätalouden vesiensuojeluun liittyvien edunvalvontatehtävien jäädessä Hannulle ja riista-asioiden siirtyessä kenttäjohtaja Timo Leskisen harteille. Tehtävien siirtoa tehdään asteittain ja joustavasti helmi-maaliskuun aikana. Alla Lauran tervehdys sekä Hannun kiitokset. Tervehdys Kaakkois-Suomen metsänomistajat! Nimeni on Laura Harjunpää ja aloitan alueenne uutena metsäasioiden edunvalvojana. Uusi toimenkuvani rakentuu paitsi Kaakkois-Suomen alueellisista metsäedunvalvonta-asioista, myös puukaupan edunvalvonnasta, metsätalouden sopimusjuridiikasta sekä metsätalouden yleisjuridiikasta. Edellisten lisäksi toimin Itä- ja Kaakkois-Suomen PEFC-sertifiointitoimikunnan puheenjohtajana ja olen osaltani varmistamassa sitä, että sertifioinnin vaatimukset alueella toteutuvat. Olen koulutukseltani metsänhoitaja ja lakimies. Suoritin molemmat tutkinnot Helsingin yliopistossa. Metsätieteen opinnoissa syvennyin soiden ekologiaan ja suometsätieteeseen. Oikeustieteellisissä opinnoissa puolestaan painottuivat työoikeus sekä ympäristöoikeus. Olen aiemmin työskennellyt liike-elämässä henkilöstöhallinnon, työoikeuden, sopimusoikeuden sekä tietosuojaasioiden parissa. Nykyinen työskentely MTK:lla metsäedunvalvonnan ja metsätalouden juridiikan parissa onkin tavallaan kuin paluu opintojen pohjustamaan kotipesään. Työelämässä minua motivoi eniten kokemus siitä, että saan tehdä työkseni jotain, jolla on oikeasti merkitystä. Edunvalvontatyö ja jäsenten neuvominen metsään liittyvissä juridisissa kysymyksissä vastaavat merkityksellisen työn kuvausta erinomaisen hyvin. Koen, että on tärkeää tuoda yksityisen metsänomistajan näkökulmaa esille eri asiayhteyksissä. On paljon tilanteita, joissa yksityisen metsänomistajan oikeus käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla uhkaa jäädä muiden yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden jalkoihin. Hyvä esimerkki tästä on viimeaikainen EU-liitännäinen metsäkeskustelu. Teemme MTK:n Metsänomistajat-linjalla päivittäin hartiavoimin töitä, jotta suomalainen yksityinen metsänomistaja saisi nauttia metsästään tulevaisuudessakin haluamallaan tavalla. Haluan omalta osaltani jatkaa Hannun jalanjäljissä ja tehdä jatkossakin hyvää ja vaikuttavaa yhteistyötä metsäedunvalvontaasioissa Kaakkois- Suomen alueella. Terveisin, Laura Harjunpää Edunvalvontatyö jatkuu Kuluneet seitsemän vuotta MTK keskusliiton Kaakkois-Suomen alueellisena kenttäpäällikkönä ovat olleet työntäyteisiä, mutta työ on ollut mielenkiintoista. Vuosien saatossa olen saanut työskennellä erilaisissa metsänomistajien edunvalvontatehtävissä yhdessä metsänhoitoyhdistysten ja tuottajaliiton sekä -yhdistysten kanssa. Heidän asiantuntemustaan ja sitoutumista yhteisten asioiden hoitoon arvostan suuresti. Tästä on myös Lauralle jatkossa suuri apu. Sidosryhmien kanssa on myös keskusteltu monista asioista ja haasteistakin, jotka koskettavat metsänomistajia. Yhteistyö on ollut hyvää, vaikka aina ei samaa mieltä kaikesta ollakaan. Metsänomistajilta saatu viesti ja palaute kentällä tapahtuvista asioista, niin positiivisista kuin haasteellisistakin, on aina ollut hyvä apu asioiden kokonaisuuden hahmottamisessa. Tätä samaa toivon jatkossakin. Kevät kuluu yhdessä Lauran kanssa tehtäviä vaihtaen ja Kaakkois-Suomessa meneillään oleviin asioihin perehdyttämisessä. Kuten alussa todettiin, niin vastuulleni jää edunvalvonnassa metsätalouden vesiensuojeluun liittyvät tehtävät, joten yhteistyö siltä osin jatkuu. Hyvää kevättä toivottaen, Hannu Ripatti Henkilövaihdos MTK Metsänomistajat - linjalla Kaakkois-Suomen metsäedunvalvonnassa Hannu Ripatti Laura Harjunpää
5 TOIMINNANJOHTAJANTERVEHDYS Pitääkö olla huolissaan? Metsänomistajien maalisperjantai Mikäli koronapandemia sallii, järjestämme yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa perjantaina 25.3.2022 metsänomistajien ulkoilmatapahtuman Luumäen kuntakeskus Taavetissa ja sen lähialueella. Luvassa on nuoren metsän energiapuun korjuunäytös lähialueen metsässä ja oheistapahtumat järjestetään Luumäen Energia Oy:n Taavetin lämpölaitoksen (Saviniementie 73) pihalla. Luvassa myös nokipannukahvi- ja nuotiomakkaratarjoilu, tuote-esittelyjä ja muuta metsätalouteen, metsäenergiaan, polttopuihin ym. liittyvää metsällistä asiaa. Ilmoittelemme tarkemmin tapahtumasta nettisivuillamme ja paikallislehtien ilmoituksin, kun tarkemmin tiedämme, miten mahdolliset pandemiarajoitukset vielä tuolloin meitä rajoittavat. Mutta laittakaa jo nyt ajankohta, eli perjantai 25.3.2022 klo 10 - 13 kalentereihinne! Tervetuloa! Kursiessani kasaan tätä vuoden 2022 ensimmäistä Metsänomistajat Kaakko -metsänomistaja ja sidosryhmälehteämme päädyin pitkästä aikaa plaraamaan myös omaa lehtiarkistoamme, josta käteeni tarttuiMetsäViesti keväältä 2011, eli liki yhdentoista vuoden takaa. Siitä silmiini tarttui ihan itseni, omalle palstalleni nostamani otsake ”Pessimisteille ei pystytetä muistomerkkejä”. Se toimi ainakin itseeni sen verran ”klikotsakkeena”, että luin urheasti loppuun koko kirjoitukseni, vaikka yleensä en edes kykene oikolukemaan omia tekstejäni ilman, ettei poskipäitäni enemmän tai vähemmän kuumottaisi. Ei sillä, ettenkö niitä aina olisi tosissani ja joskus aatteen palossakin kirjoittanut, mutta joskus sitä kun oikein innostuu, niin näppäimistö alkaa kuljettaa miestä eikä päinvastoin. Varmaan niin oli käynyt tuollakin kertaa, mutta kuitenkin tunsin paitsi haikeutta, myös pientä ylpeyttä, että kylläpä vielä tuolloin osasin kirjoittaa vakuuttavasti ja vaikuttavasti. Innostuin niin, että siteeraan nyt itseäni tuolta ajalta. ”Tiedetään, tiedetään! Yrittäminen on tärkeä ensiaskel epäonnistumiseen ja sekin tiedetään, että pessimisti ei pety koskaan. Mutta kun meillä on vain tämä yksi elämä, niin kannattaa silti uskoa, luottaa ja yrittää. Aina on olemassa sekin mahdollisuus, että voi onnistua.” Sen jälkeen tuo juttuni eteni niin, että paljon on vastuksia tiedossa ja vielä tietymättömissäkin suomalaiselle perhemetsätaloudelle, mutta niistä on selvitty tähänkin asti ja tullaan kyllä selviämään vastakin. Ja siinä ”Isossa Kuvassa” juuri noinhan ne asiat ovat edenneet. Tehtaita on toki suljettu sen jälkeenkin, mutta myös uusia, valtavia tuotantolaitoksia rakennettu ja puuta käytetään nyt reippaasti enemmän kuin tuolloin. Uskoakseni myös enemmän, kuinmitä uskalsimme tuolloin edes toivoa. Nyt reilun vuosikymmenen vanhentuneena ja viisastuneena pitäisi minun siis jo tietää jaymmärtää, ettäasioillaon luontainen taipumus järjestyä, ja että kaikki muutokset eivät ole aina muutoksia pelkästään huonompaan suuntaan. Mutta ihan juuri tällä hetkellä, taas kerran, tuon optimismin joutuu taas kairaamaan vähän syvemmältä sielun syövereistä. Poikkeuksellisen paljon on synkkiä pilviä taivaalla juuri nyt, mutta lähdetään sillä ajatuksella kohti kevään aurinkoisia päiviä, että sotaa ei Eurooppaan sytykään, lakot loppuvat aikanaan, tehtaat käynnistyvät, korona kaikkoaa ja pandemian jälkeinen talouskasvu lähtee sittenkin käyntiin ja että kaikkinensa maailma on taas vähän parempi paikka elää, tehdä työtä ja nauttia elämästä ensi vuonna kuin nyt. Suuret kiitokset menneestä, pääosin hyvin menestyksekkäästäkin vuodesta 2021 niin kaikille metsänomistajajäsenillemme, sidosryhmillemme ja kovan paineen alla työskentelemään joutuneelle henkilöstöllemme ja urakoitsijoillemmekin. Aurinkoista ja toivorikasta alkanutta vuotta 2022 kaikille; tehdään porukalla taas tästäkin hyvä vuosi! Jarmo
6 PUUKAUPPA Puumarkkinoiden tunnelmat ovat kahtalaiset. Kuitupuukauppa on heikentynyt UPM:n lakon jatkuessa. Toisaalta tukkipuukaupassa ollaan jo heräilemässä talvihorroksesta. Sahatavaramarkkinoilta on kantautunut positiivisia uutisia, vaikka epävarmuuttakin on edelleen ilmassa, kuten markkinoilla yleisesti ottaen. Markkinaheilahteluihin voi vaikuttaa korkeamman inflaation tuoma riski myös korkotason noususta. Korkea inflaatio on heikentänyt myös reaalista puukauppatulon arvoa, sillä puun yksikköhinnat eivät ole kehittyneet samaa vauhtia yleisen hintatason kanssa. Metsänomistajien ja puun ostajien yhteinen etu on avoimesti toimivat puumarkkinat hyvine sopimusehtoineen, jossa puukaupalliset hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisella tavalla. Tämä vaatii metsänomistajilta markkinoiden seurantaa, valveutuneisuutta ja ennen kaikkea puukaupan edunvalvonnalliseen tukeen turvautumista. Puukaupallista tukea onkin tarjolla jokaisesta metsänhoitoyhdistyksestä. Puukaupan alkuvuotta leimannut UPM:n lakko Puukauppaa on käyty lähes normaalisti, vaikka viime vuoden puukauppavireestä onkin jääty jälkeen. Puumarkkinoita on toisaalta heikentänyt kuitupuun heikompi kysyntä UPM:n lakon jatkuessa ja toisaalta tukkipuun ostoaktiivisuuden lisääntyminen sahatavarakaupan odotuksien kääntyessä talvikauden hiljaisemmasta kausisesongista positiivisempaan suuntaan. Puukauppa jakautuneissa tunnelmissa Tukkipuun hintaodotukset parantuneet, kuitupuu sen sijaan laahaa Kalle Karttunen | tutkimuspäällikkö |Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
7 Puun hintataso on lähtenyt alkuvuodesta hieman elpymään, mutta puun hinnat ovat jääneet huomattavasti jälkeen yleisestä inflaatiokehityksestä. Puun hinnat vaihtelevat markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tällä hetkellä kysyntää on tukkipuulle, joka ohjaa ostoja enemmän päätehakkuukohteille. Kuitupuun kysyntä sen sijaan on heikompaa. Erityisesti talvikorjuukohteille ei ole enää merkittävästi tilaa kevättalven hakkuisiin. On jopa niin, että vanhojen puukauppojen korjuuaikoihin pyritään sovittelemaan pidennyksiä. Ostajat ovat osin jo suuntaamassa katseita kesäkorjuukelpoisiin kohteisiin. Toisaalta tukkipuuvaltaisten kohteiden osalta ostajat pyrkivät varautumaan viimevuoden kaltaiseen voimakkaan sahatavarakaupan kesäkauden sesonkiin ja ostamaan varastoon kesä- ja kelirikkokorjuukelpoisia kohteita. Pystyvarastot ovatkin yleisesti pienentyneet talven korkeiden korjuumäärien johdosta. Metsänhoitoyhdistykset valvovat puukaupan sopimusehtoja Paikallisia puunostajia omine sopimusmalleineen ja -ehtoineen on monia. Etenkin suuret valtakunnalliset toimijat käyttävät pitkälti valmiita sopimusmalleja tekemiensä puukauppojen taustalla. Puukaupan sopimuksissa määritetään hinnan lisäksi puutavaran katkontaehdot ja esimerkiksi puukaupan korjuun takaraja. Sopimuksista poikkeaminen vaatii huomattavat perustelut, eikä korjuun siirtämistä voida esimerkiksi vuodesta toiseen perustella poikkeuksellisilla korjuukeleillä, elleivät keliolosuhteet todella ole estäneet hakkuun toteuttamista. Mikäli sopimuksen mukainen korjuuaika kestää kaksi kokonaista talvea ja toinen talvista on hyvä korjuutalvi, huono korjuukeli ei voi toimia sopimuksen jatkumisen perusteena. Tällä hetkellä korjuuaika kuitupuupainotteisille kohteille voi olla umpeutumassa työtaisteluiden pitkittymisestä johtuen. Metsänomistajan kannattaakin kääntyä oman metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojan puoleen, mikäli sopimusoikeudellisissa asioissa on epäselvyyksiä. Puukaupan kilpailuttaminen metsänhoitoyhdistyksen avustuksella mahdollistaa vahvan edunvalvonnallisen tuen metsänomistajalle. Metsäasioissa ja ajankohtaiseen puukauppatilanteeseen liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä oman metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojaan, jolloin puukauppaan liittyvät sopimukselliset asiat ovat asiantuntevan edunvalvonnan piirissä. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsänomistajat kuuluvat automaattisesti Metsänomistajat-ketjun metsäedunvalvonnan piiriin. Metsänomistajatketjun muodostavat Metsänhoitoyhdistykset, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK. Tällä kokoonpanolla vastaamme yhdessä metsänomistajien etujen ajamisesta. Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https://www.mtk.fi/ puumarkkinat Kalle Karttunen
8 Sopimisen perusperiaatteita Hyvä ja mahdollisimman tasapuolinen sopimus luo edellytykset onnistuneelle puukaupalle. Sopimiseen liittyy eräitä perusperiaatteita, jotka on hyvä pitää mielessä aina, kun lähdetään tekemään puukauppaa. Lähtökohtana tulisi aina olla kirjallinen sopimus. Vaikka suullisesti tehty sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, on varsin hankalaa osoittaa mitä on sovittu, jos kaupanteossa ilmeneekin myöhemmin ongelmia ja sopimus perustuu vain ”varmoihin puheisiin”. Tämän vuoksi keskeiset sopimuksen ehdot on aina syytä kirjata paperille ylös, jotta niihin on mahdollista myöhemmin tarpeen niin vaatiessa palata. Vähintään yhtä tärkeää, kuin kirjallisen sopimuksen tekeminen, on sopimuksen lukeminen huolellisesti läpi ennen sen hyväksymistä. Tämä tarkoittaa myös sen kuuluisan pienellä painetun tekstin lukemista ja sisäistämistä. Etenkin silloin, kun käytetään valmiita sopimuspohjia, on olennaista pyytää nähtäville myös varsinaista sopimusta täydentävät yleiset sopimusehdot. Niissä on usein sopimuksen kannalta hyvinkin tärkeitä kirjauksia ja näin ollen ne ovat olennainen osa sopimusta. Lakimiehen vanha neuvo tämän osalta kuuluukin; älä allekirjoita ennen kuin tiedät mitä allekirjoitat. Sopimukset sitovat kumpaakin osapuolta, joten on tärkeää ymmärtää, mihin sopimuksen nojalla tulee sitoutuneeksi. Aina asiat eivät suju toivotulla tavalla Valtaosassa tapauksia puukauppa sujuu niin puun myyjän kuin ostajankin kannalta hyvin. Toisinaan kuitenkin käy niin, että asiat eivät suju suunnitellusti ja tällöin joudutaan palaamaan sopimuksen pariin ja tutkimaan, mitä poikkeavien tilanteiden varalta on sovittu. Joskus tulee vastaan tilanteita, joissa toinen sopimuksen osapuolista ei ole noudattanut sopimusta. Selvä sopimusrikkomus ei kuitenkaan usein muodostu ongelmaksi, vaan ne sovitaan yleensä helpostikin. Ongelmia aiheutuukin useammin siitä, kun toisen mielestä kyse on sopimusrikkomuksesta ja toisen mielestä ei. Tällöin omia näkökulmiaan saattaa joutua perustelemaan sopimukseen tukeutuen paljonkin. Hankalimmissa tilanteissa kannattaa turvautua lainoppineen apuun. On myös paljon tilanteita, joissa jokin ulkoinen olosuhde tai tekijä aiheuttaa sen, että sopimusta joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Hyvä esimerkki tällaisesta on korjuuajan umpeutuminen heikkojen keliolosuhteiden vuoksi. Puuta ostavilla yrityksillä on erilaisia käytäntöjä näihin edellä mainittuihin tilanteisiin liittyen. On yleistä, että sopimusehtoihin on kirjattu oikeus jatkaa ilman eri korvausta korjuuaikaa tilanteissa, joissa korjuu on estynyt keliolosuhteiden vuoksi. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että sopimuksen voimassaolo jatkuu, jos korjuuta ei ole voitu keliolosuhteiden vuoksi toteuttaa. Tilanne voi olla puun myyjän kannalta ikävä, jos esimerkiksi puusta maksettavissa hinnoissa on tapahtunut selkeää nousua sopimuksen tekemisen jälkeen. Tällöin puuta myyvä metsänomistaja pysyy Hyvillä sopimuksilla syntyy hyviä puukauppoja Laura Harjunpää | juristi | MTK Metsänomistajat Reima Huuhtanen
9 sidottuna sopimukseen, jossa puusta maksettava hinta ei vastaa nykyhetken tasoa. Vaikka sopimusta saisi jatkaa ilman eri korvausta, sopimuksen jatkuminen ei koskaan ole vain yksipuolinen ilmoitusasia. Jos sopimusta aiotaan jatkaa esimerkiksi edellä mainittuihin keliolosuhteisiin vedoten, tulisi sopimusehtoon vetoavan osapuolen kyetä osoittamaan, että olosuhteet ovat tosiasiallisesti estäneet korjuun sopimuksen alkuperäisen voimassaolon aikana. Mikäli sopimuksen mukainen korjuuaika kestää kaksi kokonaista talvea ja toinen talvista on hyvä korjuutalvi, tällöin ei huono korjuukeli voi olla sopimuksen jatkumisen peruste. Toisin sanoen ostajalla voi siis olla oikeus jatkaa sopimusta, mutta vain jos olosuhteet todella ovat estäneet sopimuksen täyttämisen alkuperäisen voimassaoloajan puitteissa. Korjuuajat sovitaan yleensä pitkiksi, usein vähintään kahden vuoden pituisiksi. Tätä pidempiä korjuuaikoja ei kuitenkaan lähtökohtaisesti kannata hyväksyä. Huonojen korjuukelien vuoksi korjuuaika voi muuten venyä metsänomistajan kannalta kestämättömän pitkäksi. Edunvalvonnan merkitys korostuu Metsänhoitoyhdistykset ovat merkittäviä jäsentensä edunvalvojia omalla alueellaan. Edunvalvonta konkretisoituu hyvin esimerkiksi Metsänhoitoyhdistysten tekemien valtakirjakauppojen kautta. Valtuuttamalla Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön kilpailuttamaan ja hoitamaan puukauppaa omasta puolestaan voi välttyä monelta sopimuksen tekemiseen liittyvältä sudenkuopalta. Toisinaan sopimuksissa on metsänomistajan kannalta hankalia sopimusehtoja. Yksittäistä puukauppaa koskevan yksittäisen sopimusehdon muuttaminen voi olla vaikeaa etenkin jos vastapuolella on suuri toimija, joka käyttää valmiita sopimusmalleja tekemiensä puukauppojen pohjana. Metsänhoitoyhdistyksellä on kuitenkin yksittäistä maanomistajaa selkeästi vahvempi asema suuren metsänomistajajoukon edustajana neuvotella mm. hankalista sopimusehdoista. Metsänhoitoyhdistyksillä on hyvä kokonaiskäsitys alueensa toimijoista ja tätä kannattaa hyödyntää myös puukauppoja tehdessä. Jos yksittäisen toimijan kohdalla havaitaan toistuvasti tapauksia, joissa hakkuuoikeuden voimassaoloa on jatkettu vastoin metsänomistajan etua, voidaan puukaupan kilpailutuksessa ottaa huomioon se, miten hyvin toimija on pystynyt toteuttamaan korjuun alkuperäisen sopimuksen voimassaoloajan puitteissa. Näin saadaan solmittua kauppoja sellaisten toimijoiden kanssa, joilla on parhaat edellytykset suoriutua puukaupasta metsänomistajan kannalta sujuvasti ja alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Puukauppoja kilpailuttamalla jokainen metsänomistaja voi osaltaan edesauttaa markkinoiden toimimista parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvin toimivat markkinat ovat jokaisen puukauppaa tekevän metsänomistajan etu. Puukaupan kilpailuttaminen on helppoa ja vaivatonta Metsänhoitoyhdistyksen kautta. Mitä kattavamminMetsänhoitoyhdistysten palveluja käytetään, sitä paremmat edellytykset niillä on valvoa jäsentensä etuja. p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Metsänomistaminen on vuosikymmenten mittainen projekti, josta saa parhaimmillaan taloudellista hyötyä ja mielen täyteen iloa. TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai 09 315 49 840. Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus. taitavan oppaan kanssa on turvallista kulkea. Tilausmaksu on vähennys- kelpoinen metsä- verotuksessa. Vuoden tilausjakso (23 nroa) 8500 (norm. 159 €) Etusi 74 €
10 EU haluaa ohjata metsien käyttöä EUn kestävän rahoituksen ilmastokriteerit hyväksyttiin joulukuussa. MTK teki kovasti töitä asetuksen kumoamiseksi. Suomen kanssa asetusta vastusti kaksitoista muuta maata, mutta asetuksen kumoamiseen se ei ollut riittävä määrä. Asetus lisää vaatimuksia ja byrokratiaa. Merkittävä muutos koskee hiilinielujen seurantaa ja sääntelyä. Yli 13 ha:nmetsätiloilta vaadittaisiin metsäsuunnitelma ja ilmastohyötyanalyysi. Suomelle haasteellisten taksonomian ympäristökriteerien valmistelu otti aikalisän ja niitä tuskin tulee ennen kesää. Metsien käytöstä tulee voida päättää kansallisesti, eikä Suomen siten tule hyväksyä ehdotuksia sellaisenaan. MTK jatkaa työtä sen eteen, että kriteereistä tulee Suomen metsänomistajien kannalta toteuttamiskelpoiset. Monimuotoisuutta voidaan turvata hyviksi todetuin vapaaehtoisin keinoin. Vapaaehtoiset keinot moni- muotoisuuden turvaamiseen Vapaaehtoisuuteen perustuva METSO ohjelma suojelualueiden perustamisessa on toiminut hyvin ja on laajasti kannatettu. Rahoitus tulee turvata jatkossakin. Lisäksi Helmi ohjelmassa on vapaaehtoisuuteen perustuvia kannusteita mm. soiden ja pienvesien ennallistamiseen sekä perinnebiotooppien hoitoon. Monimuotoisuudesta huolehtiminen on jo osa suomalaista metsätaloutta. Lakisääteisen ja vapaaehtoisen suojelun lisäksi luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan myös talousmetsissä mm. lahopuuta lisäämällä, säästöpuita jättämällä, sekapuustoisuutta lisäämällä jne. Olisiko monimuotoisuuden turvaamiseksi mahdollista luoda uusia ansaintamahdollisuuksia, esim. kehitteillä olevasta Luontoarvot.fi – markkinapaikasta? Ilmastonmuutoksessa metsät ovat ratkaisu, ei ongelma Metsätalouden toimintaedellytykset on turvattava myös tulevaisuudessa. Metsien merkitystä on katsottava kokonaisuutena, myös taloudelliset näkökulmat huomioiden. Metsien kasvua voidaan lisätä aktiivisella käytöllä ja hoidolla. Kasvun tehostamisen avulla voidaan kasvattaa puun korjuumääriä samalla kun lisätään metsien hiilensidontaa. Metsänomistajan on voitava itse päättää metsiensä käyttötavasta hakkuista suojeluun ja työkalupakissa tulee jatkossakin olla monipuoliset metsänhoito- ja käsittelymenetelmät. Työkalupakkiin toivotaan saatavan myös hiilensidonnasta ansaintamahdollisuutta kehitteillä olevista menetelmistä. Metsässä monia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia – kuinka niihin vaikutetaan? Hannu Ripatti | Kenttäpäällikkö | MTK metsänomistajat Edunvalvonnan työkenttä näyttäytyy entistä laajempana. Erilaisten ohjelmien, kaavojen, lakivalmistelujen, metsänkäyttöön liittyvien esitysten seuraaminen ja vaikuttaminen on jatkuvaa - niin kotimaassa kuin kansainvälisellä tasolla. Missä kaikessa teemme vaikuttavaa työtä metsänomistajan eteen? Pekka Fincke
11 Useita metsiä koskettavia lakimuutoksia meneillään Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan muuttamassa kaavoitus- ja rakennuslaiksi. Mikäli kaavailtu ehdotus etenee esitetyssämuodossa, saattaa se vaikuttaa jatkossa aiempaa enemmän myös metsänomistajiin. Maakuntakaavalla voitaisiin ohjata entistä vahvemmin mm. viherrakennetta maakunnan alueella. Mitä se käytännössä on ja merkitsee metsäalueiden käytölle, jäisi nähtäväksi. Emme näe tarvetta tällaiselle viherrakennesuunnittelulle maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla. Sen tarve on ennemminkin kaupungeissa. Olemme myös todenneet, että kaavoitus ei ole oikea väline metsien käsittelyn ohjaamiseen eikä suojeluun. Lisäksi metsänomistajia koskettavia muitakin lakimuutoksia on meneillään, kuten lunastuslain ja luonnonsuojelulain muutokset. Kaavoituksessa aina seurattavaa Kaavoituksella voi olla merkittäväkin vaikutus maanomistajan omaisuuden käyttöön, etenkin yleiskaavalla. Kaava ei saa lain mukaan olla maanomistajalle kohtuuton. Kaavamerkintöjen ja -määräysten tulee olla selkeitä. Yleisesti ottaen metsätalousalueita ei tulisi ottaa mukaan kaava-alueisiin, ellei ole perusteltua tarvetta maankäytönmuutokselle pois metsätaloudesta, kuten rakentamiselle. Kyselemällä kaavaratkaisuista tai -aikeista voi selvittää kaavan vaikutuksia itselleen. Vertailemalla kaavaratkaisuja omiin tavoitteisiin ja esittämällä niitä kaavoittajalle, voi mahdollisesti vaikuttaa itselle tärkeisiin maankäyttö ratkaisuihin. Metsänhoi toyhdistys Kaakko yhdessä alueellisten MTK toimihenkilöiden kanssa seuraa säännöllisesti yleiskaavoitusta toimialueensa kunnissa. Kuntien nettisivuilta yleensä löytyy ajankohtaiset kaavoitukset ja vuosittain tehtävä laajempi kaavoituskatsaus meneillään oleviin sekä tuleviin kaava-aikeisiin. Etelä-Karjalan maakunta- kaavatyö alkanut Maakuntaliitto on aloittanut kokonaismaakuntakaavan valmistelun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kesällä lausunnolla. Ensimmäisiä selvityksiä kaavaa varten on laadittu ja lisää tehdään. Tuulivoimaselvitys on juuri valmistunut ja löytyy maakunnan nettisivulta. Tavoitteet tarkennetaan ja valmistellaan kaavaluonnosta. Seuraamme kaavan etenemistä ja tiedotamme osaltamme jäsenillemme edistymisestä. Metsänomistajien on hyvä myös itse seurata kaavoituksen kulkua maakuntaliiton nettisivuilta, osallistua ja vaikuttaa, kun sellaiseen on mahdollisuus tai tarve. On hyvä mieltää, että maakuntakaavan ratkaisuilla on merkitystä, kun tarkempia ja enemmän maankäyttöön vaikuttavia yleis- ja asemakaavoja laaditaan. Alempi tieverkko kaipaa korjausta Tiestön kunnossapidosta on säännöllistä yhteydenpitoa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Yhteistyötä on pidetty hyvänä. Viranomaiset ovat ottaneet hyvin vastaan esityksiämme korjauskohteista. Korjattavia ja kunnossapidon kohteita on runsaasti, mutta vastaavaa rahoitusta ei tahdo olla riittävästi. Samalla keskustellaan myös yksityisteiden avustuksien määrärahoista ja niiden kohdentamisesta. Metsäautoteille on myös ollut saatavilla kestävän metsänhoidon rahoitusta tien perusparannukseen. Rahoitusta hallinnoi Suomen metsäkeskus. Hanke on hyvä aloittaa ottamalla yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Metsänhoitoyhdistys metsänomistajan asialla Paikallistasolla metsänhoitoyhdistyksen puukaupalliset palvelut ovat paitsi tärkeintä palvelua metsänomistajille, niinmitä parhainta edunvalvontaa. Puukauppa kannattakin aloittaa ottamalla yhteys omaan metsänhoitoyhdistykseen. Unohtaa ei voi myöskään metsänhoitoon liittyviä monia tärkeitä metsänomistajan tavoitteiden mukaisia palveluja, joilla on positiivisia vaikutuksia metsänkasvuun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan, esim. ajallaan tehdyt uudistamiset, taimikonhoidot ja harvennushakkuut. Tutustu ja ota käyttöön Oma Metsä palvelu. Huolehtimalla metsäsi kasvukunnosta ja kilpailuttamalla puukauppasi, teet parasta edunvalvontatyötä itsellesi. Metsänomistaja – Seuraa metsäsi sijaintikunnan kaavoitusta. Etelä-Karjalan maakuntakaava: https://liitto.ekarjala.fi/ maakuntasuunnittelu/aluesuunnittelu/ maakuntakaava-2040/ Hamina: Kaavoitusohjelma 2022-2024 https://www.hamina.fi/asukkaalle/ wp-content/uploads/sites/12/2022/01/ Kaavoitusohjelma-2022-2024.pdf Kaavoituskatsaus 2022 kartalla https://www.hamina.fi/asukkaalle/ ajankohtaista/kaavoituskatsaus-2022 -nahtavilla/
12 4 6 7 5 5 3 Anne Marttila-Inkilä asiakkuuspäällikkö 050 400 8705 anne.marttila-inkila@mhy.fi palvelen ti, ke ja to Jarmo Haimila toiminnanjohtaja kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0500 556 913 jarmo.haimila@mhy.fi Taavetin toimisto Riihitie 1, 54500 Taavetti Sähköposti: kaakko@mhy.fi, etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/kaakko Reima Huuhtanen metsäasiantuntija 050 520 7172 reima.huuhtanen@mhy.fi Jenna Kallinen metsäasiantuntija 0500 556 914 jenna.kallinen@mhy.fi Noora Hirvikallio metsäasiantuntija korjuupalvelu, toimituskaupat, haketus,kaukokuljetus 050 555 2919 noora.hirvikallio@mhy.fi 2 1 1 3 Annamari Rajoo metsäasiantuntija 040 580 3981 annamari.rajoo@ mhy.fi Metsänomistajien palvelutoimisto, Helsinki Tiina Salminen metsäasiantuntija 040 720 3160 tiina.salminen@mhy.fi
13 8 Haminan toimisto Sibeliuskatu 34 B, 49400 Hamina Virpi Salovaara toimistopäällikkö 040 589 0700 virpi.salovaara@mhy.fi Aino Kiri metsäasiantuntija 050 470 6331 aino.kiri@mhy.fi Miehikkälän toimisto Keskustie 15 C, 49700 Miehikkälä osa-aikaeläkkeellä, palvelen ma – to Heli Tulla metsävaravastaava metsäasiantuntija Hamina, Luumäki, Miehikkälä, Virolahti 0400 882 055 heli.tulla@mhy.fi Markus Anttila kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja metsäasiantuntija, toiminnanjohtajan varahenkilö 0400 925 348 markus.anttila@mhy.fi 4 Pekka Fincke metsäasiantuntija 0400 925 249 pekka.fincke@mhy.fi 5 Auvo Heimola metsäasiantuntija 0400 419 500 auvo.heimola@mhy.fi 6 Pyry Seppälä metsäasiantuntija 050 574 7151 pyry.seppala@mhy.fi Reino Pietikäinen metsäasiantuntija, kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja 0400 505 984 reino.pietikainen@mhy.fi Marjaana Hellä metsäasiantuntija 040 833 9463 marjaana.hella@mhy.fi 3 Teppo Oksanen metsänparannusasiantuntija 0400 605 419 teppo.oksanen@mhy.fi 7 8 2 Miehikkälä 3
14 Kaakkoisen Suomen yksityistiestön parantaminen -hanke on päättymässä, mutta työ yksityisteiden hyväksi jatkuu. Sadat tiekunnat ja tiekuntien edustajat todistivat osallistumisellaan hankkeen tieiltoihin, webinaareihin ja verkkokoulutuksiin, että halua ja kykyä uuden oppimiseen löytyy. Vuonna 2019 uudistunut yksityistielaki kiinnosti tieillasta toiseen. Niin kuin tieyksiköintikin ja perusparannuksen hinta ja avustukset. Myöhemmin se, kuinka tiekunta voi toimia koroana-aikana laillisesti. Koronapandemia vaikutti suuresti tiekuntien toimintaan - ehkä pysyvästikin. Tiekunnat joutuivat miettimään päätöksentekoa ja kokousjärjestelyjä uudelleen. Ensimmäiset tiekunnat ovat jo kokeilleet sähköisen kokouksen järjestämistä, eikä se ole ensimmäisen kokouksen jälkeen vaikeaa. Hankkeen toimesta ehdittiin järjestää tieilta lähes 30 kunnassa, mutta pian oli siirryttävä luokkamuotoisista koulutuksista verkkokoulutuksiin ja oli ilahduttavaa todeta, että osallistujat seurasivat perässä ja tiewebinaarit löivät läpi. Useimmat tiewebinaareihin osallistuneista toivoivat verkkokoulutuksia lisää. Tähän kysyntää on jatkossa vastattava. Hankeaikana ja -alueella kasvoivat varsinkin Ely-rahoitteisten perusparannusten määrät, mutta valtakunnallisestikin avustusvaroja jäi hyödyntämättä. Erityisesti käyttämättä jäi metsäteiden kemera-tukea. Huoli yksityisteiden tulevaisuudesta ei siis ole ohi. Kaakon tiet -hankkeen palvelupuhelin todisti myöskin tarpeellisuutensa ja palvelu jatkuu ainakin kuluvan vuoden syksyyn. Lukemattomat puhelut, sähköpostit ja tapaamiset tienkäyttäjien kanssa antoivat hanketyöntekijöille hyvän kuvan tiekuntien arjesta ja tarpeista. Tiekunnissa painitaan mitä moninaisimpien haasteiden kanssa. Suomen metsäkeskus kiittää tiekuntia osallistumisesta hankkeen tapahtumiin. Kiitos kuuluu myös Kaakon metsänhoitoyhdistykselle ja hankkeen muille rahoittajille. Uskomme myös, että hanke antoi hyvät lähtökohdat uusille tiekuntien tukitoimille ja neuvonnan kehittämiselle. Neuvontaa ja tietoa tarvitaan, koska odotukset yksityisteiden kunnosta ja tiekuntien toiminnasta kasvavat koko ajan. Hyvää uutta vuotta ja turvallista matkaa! Työtä yksityisteiden hyväksi on jatkettava Ukko Bamberg | Projektiasiantuntija | Jani Salomaa | Projektipäällikkö Tiekunnille ja metsäteiden osakkaille Verkkokoulutussarjan tiekunnille suunnatut kurssit antavat hyvät perustiedot tiekunnan toiminnan tärkeimmistä osa-alueista tiekunnan hallintotehtävissä toimiville tai niihin aikoville. Kurssit soveltuvat hyvin yleistiedoksi myös tiekunnan osakkaille. • Yksityistielaki • Tiekunnan kokous • Tieyksiköinnin perusteet • Tiekunnan taloushallinto • Yksityisteiden kunnossapito • Hoitokunta, toimitsijamies ja niiden tehtävät Helppoa oppimista verkossa Verkko-oppimisympäristö ohjaa käyttäjäänsä eteenpäin, joten koulutuksen suorittaminen on helppoa. Yhden jakson läpikäynti on nopeaa. Jakson suorittaminen kestää n. 20 minuuttia. Kirjaudu Metsäkeskuksen verkkokoulutuksiin: www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/koulutukset-ja-tapahtumat/verkkokoulutukset Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit luoda ne rekisteröitymällä palveluun. Koulutukset ovat maksuttomia! Yksityistiekurssit verkkokoulutuksena Kaakkoisen Suomen yksityistiestön parantaminen – Kaakon tiet -hanke
15 Johannes Pohjala | Jenna Kallinen Luin iltapäivälehdestä lööpin, jossa kerrottiin, ettei ”latua” huudot enää kuulu latuetikettiin. Näin varmaan onkin. Metsäasiantuntijalle ladun huutaminen on joka tapauksessa tarpeetonta, koska hän mitä luultavammin hiihtelee metsäsuksilla umpihangessa. Liikkuminen talvisessa metsämaastossa on nyt hitaampaa kuin sulan maan aikana, mutta onpahan aikaa ihailla metsäluonnon talvista kauneutta ja suunnitella tulevaa. Minun latuni Metsänhoitoyhdistys Kaakossa alkaa olla loppusuoralla ja ojennan Luumäen läntisen alueen viestikapulan äitiysvapailta palanneelle Jenna Kalliselle. Oma metsälatuni johtaa Itä-Suomen yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, jossa aloitan väitöskirjatutkijana. Aihealueenani on hakkuukoneen kuljettajaa avustavien järjestelmien kehittäminen. Haluan kiittää ennen kaikkea Luumäen läntisen alueenmetsänomistajia ja tietenkin myös koko metsänhoitoyhdistyksen henkilöstöä mukavasta työilmapiiristä tämän työrupeamani aikana. Kiitos! Äitiaivot töihin Vaikka kovasti puhutaan äitiyslomasta ja vanhempainvapaasta, niin ei se ehkä kuitenkaan mikään lepoloma ole ollut. Kaikkea kiirettä ei voi kuitenkaan pistää lapsen piikkiin, kun pihasta löytyy hevosia, koiria, kanoja ja kaneja. Lisääntyy kuin kanit ei muuten olemikään vitsi, se on ihan totisinta totta. Lapsi on onneksi ollut helppo ja armelias vanhemmilleen, emme tiedä mitään esimerkiksi yö valvomisista. Kotona ollessa ei ole metsät unohtuneet kokonaan. Omissa metsissä olen saanut hoitaa niin puukauppaa, raivauksia kuin istutuksia. Helmikuun aikana hoidamme Johanneksen kanssa yhdessä meneillä olevia hankkeita. Tavoitat Luumäen läntisen alueen metsäasiantuntijan jatkossakin samasta puhelinnumerosta kuin Johanneksen oman äitiyslomani ja vanhempainvapaani ajan. Soitellaan! Jekku-poni ajo-opetuksessa. Leimakirveen palautus läntisellä Luumäellä Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Siemenkeskus / puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Lisää tietoa siemenistä: www.tapio. /metsapuiden-siemenet/ Tänä talvena metsässä lunta riittää. TOIMIHENKILÖVAIHDOKSIA
16 Kuten tiedämme, päätehakkuun jälkeen järeästä tukkipuusta valmistetaan useimmiten pitkäikäisiä hiiltä sitovia lopputuotteita. Hakkuutähde ja jatkojalostukseen kelpaamaton puu voidaan puolestaan ohjata lämpölaitoksiin fossiilisia polttoaineita korvaamaan. Päästöoikeuksien hintojen noustessa ennätyskorkealle tasolle on päästöttömäksi laskettavanmetsäenergian merkitys kasvanut entisestään. Metsiin sitoutuvien suurten hiilimäärien mukana tulee tietenkin myös vastuuta. Hyvin kasvavat talousmetsät ovat viime vuosina sitoneet reilun kolmanneksen koko yhteiskuntamme tuottamista kasvihuonekaasuista. Samalla suomalainen metsätalous on ollut enemmissä määrin suurennuslasin alla juuri ilmastoasioissa. Keskustelun käydessä kuumana yksittäisen metsänomistajan rooli tuppaa jäämään usein piiloon suurten linjojen alle. Miljoonat sitoutuneet hiilidioksiditonnit koostuvat kuitenkin satojen tuhansien suomalaisten metsänomistajien vuosikymmeniä jatkuneesta työstä. Millä keinoilla metsänomistaja voi siis jatkossakin pitää huolen talousmetsänsä hiilensidontakyvystä? Tehokas metsänuudistaminen Avohakkuun jälkeen uudistamistoimet kannattaa tehdä rivakasti turhia välivuosia välttäen, jotta metsän hiilensidontakyky saadaan palautettua nopeasti. Maanmuokkaustoimissa turhan perusteellista maan kaivamista kannattaa kuitenkin välttää jo vesiensuojelullisistakin syistä. Jalostettua siemen- ja taimiainesta hyödyntämällä voidaan saavuttaa parinkymmenen prosentin kasvunlisäys verrattuna luonnontaimiin. Rehevillä mailla korostuu heinäämisen, varhaisperkauksen sekä varsinaisen taimikonhoidon merkitys, jotta taimet pääsevät heti alkuvaiheessa voimakkaaseen kasvuun. Rehevillä mailla Etelä-Suomessa avohakkuun jälkeen aiheutuneet päästöt voidaan saada sidottua nuoreen kasvavaan metsään alle 20 vuodessa. Rästikohteiden energiapuuhakkuut Hoitamattoman nuoren metsän energiapuuhakkuulla voidaan katsoa olevan monia ilmaston kannalta hyödyllisiä vaikutuksia. Hoitamattomana metsäkuvion puuston järeytyminen on hyvin hidasta, koska kasvutilaa vapautuu vain luonnollisen poistuman kautta. Energiapuuhakkuulla järeyskehitystä voidaan merkittävästi nopeuttaa. Päätehakkuuiässä järeästä tukkipuusta voidaan puolestaan valmistaa pitkäikäisiä puutuotteita. Rästikohteen energiapuuhakkuusta saadaan kerättyä kotimaista polttoainetta fossiilisia tuontipolttoaineita korvaamaan. Koko hakkuu- ja kuljetusketju on hyvin energiatehokas suhteessa pienpuusta saatavaan energiamäärään – dieseliä palaa keskimäärin vain muutama prosentti suhteessa lämpölaitoksen hakkeesta tuottamaan energiaan. Keskimääräiseltä energiapuukohteelta saadaan talteen 12 000 polttoöljylitraa vastaava energiamäärä hehtaarilta. Oikea-aikaiset varttuneen metsän hakkuut Metsäkuviolle voidaan laskea taloudellisesti optimaalinen kiertoaika korkokannan mukaan. Hiilensidonnan kannalta optimaalisen päätehakkuuajankohdan valinta on hieman monimutkaisempaa. Onko parempi jättää metsä hakkaamatta hiilipankiksi tai vaikkapa venyttää päätehakkuuajankohta mahdollisimman myöhäiseksi? Oma näkemykseni talousmetsien osalta on se, että taloudellinen tehokkuus ohjaa myös hiilensidonnan tehokkuutta. Metsän vuosikasvun hiipuessa myös hiilensidontakyky hiipuu. Tärkeintä on saavuttaa riittävä tukkiosuus puustossa, jotta puusta voidaan valmistaa pitkäikäisiä tuotteita. Mitä metsänomistaja voi tehdä hiilensidonnan edistämiseksi? Arto Pulkkinen | projektipäällikkö | Metsäkeskus Metsänomistajina voimme röyhistää rintaamme ja ajatella olevamme ajurin paikalla hiilensidonnan käytännön toimissa. Hehtaari luumäkeläistä rehevän maan kuusikkoa voi sisältää runkoon ja oksiin sitoutuneena 500 tonnia hiilidioksidia (co2-ekv). Tämä vastaa noin 60 suomalaisen vuosipäästöjä.
17 Terveyslannoitukset soveltuvilla kohteilla Terveyslannoitukset saattavat paikoin olla jopa edellytyksenä tehokkaalle hiilensidonnalle. Vanhoilla kaskimailla tai turvemaiden peltopohjilla boorin puutos voi aiheuttaa merkittäviä laatu- ja kasvutappioita. Boorin puutteesta kärsivä pensastunut kuusentaimi ei muodosta merkittävää hiilivarastoa ilman lisätoimia. Puutteen voi paikata helposti mm. reppuruiskulla levitettävällä liuoksella. Tuhkalannoitus soveltuvilla turvemailla on puolestaan yksi tehokkaimmista keinoista mitä metsänomistaja voi hyödyntää hiilensidontamielessä. Parin hehtaarin tuhkalannoitus sitoo kasvavaan puustoon yhden suomalaisen laskennalliset päästöt vuositasolla. Tuhkalannoitus on myös taloudellisesti erittäin kannattava keino investoida esimerkiksi puukauppatuloja metsän kasvun parantamiseen. Kyseessä on siis täydellinen esimerkki kiertotaloudesta – kaatopaikalle ajon sijaan puuntuhka palautuu metsään kasvua parantamaan. Terveyslannoituksiin ja nuoren metsän hoitotöihin voit hakea kemeratukea Metsäkeskuksesta. Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi. Metsäkeskuksen kaakkoisella palvelualueella on alkanut uusi kolmivuotinen Ilmastokestävän metsätalouden suunnannäyttäjät -hanke, joka esittelee jo käytössä olevia sekä uusia keinoja talousmetsien kokonaiskestävään hoitoon. Alkuvuoden teemoina ovat mm. luonnonhoidon huomioiminen energiapuuhakkuilla sekä ilmastotehokas metsänuudistaminen. Lisätietoja https://www.metsakeskus.fi/fi/ hankkeet/ilmastokestavan-metsatalouden-suunnannayttajat. Tulos käy ilmi raportista, jossa analysoidaan kuuden pohjoisen havumetsävyöhykkeen maan YK:n ilmastosopimukselle raportoimia tietoja vuosilta 1990–2017. Tutkimus vertailee ensimmäistä kertaa metsien hiilivarannon kehitystä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Kanadassa, Alaskassa (Yhdysvallat) ja Venäjällä. Boreaaliset metsät muodostavat jopa 30 % maailman metsistä ja kattavat noin kymmenen prosenttia maailman maa-alasta. Laajamittaiset tutkimukset ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista eri aikoina osoittavat, että pohjoiset metsät ovat hiilinieluja eli ne sitovat enemmän hiilidioksidia kuin päästävät ilmakehään. Pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsien hiilivaraston muutoksia tarkasteleva tutkimus on julkaistu raportissa, jonka on kirjoittanut 25 tutkijaa em. kuudesta maasta sekä IIASAtutkimusinstituutista Itävallasta. Suomesta raportin laatimiseen osallistui Luonnonvarakeskus (Luke). Puiden hiilivarasto lisääntyi Pohjoismaissa Tutkimuksessa verrattiin suhteellisen intensiivisen metsätalouden maita (Suomi, Norja ja Ruotsi) maihin, joissa metsiä hyödynnetään vähemmän (Kanada ja Venäjä) tai ei ollenkaan (Alaska). Metsätalouden intensiteetin mittana käytettiin sitä, kuinka monta prosenttia metsien kokonaishiilivarastosta korjataan vuosittain. Ruotsissa ja Suomessa tämä on 1,5 % ja Norjassa 0,9 %, Kanadan hoidetuissa metsissä 0,3 % ja Venäjän metsissä 0,1 %. Tutkimus osoittaa, että intensiivisen metsätalouden maissa metsien hiilivarastot kasvoivat. Vuosina 1990–2017 puiden hiilivarasto Pohjoismaissa kasvoi keskimäärin 35 %. Vähemmän intensiivisen metsätalouden maissa muutokset olivat huomattavasti pienempiä, vain muutamia prosentteja suuntaan tai toiseen. Turvemaat ovat päästölähde Maat raportoivat YK:n ilmastosopimukselle myös arvioita maaperän hiilivarannon muutoksista. Tutkimus osoittaa, että kivennäismailla metsien maaperän hiilivarasto kasvaa Pohjoismaissa kaksi kertaa nopeammin kuin vähemmän intensiivisen metsätalouden maissa. Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Lukesta muistuttaa, että ojitetuilla turvemailla turpeen hajoaminen tuottaa hiilidioksidi ja typpioksiduulin (N2O) päästöjä. Suomessa metsistä noin kolmannes kasvaa turvemailla ja niistä yli 50 % on ojitettu. Suomessa turvemaametsien maaperän päästöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin kangasmetsien maaperän hiilinielu. – Maaperän hiilivarasto pienenee avohakkuiden jälkeen sekä suo- että kivennäismaalla olevissa metsissä, mutta kivennäismailla varasto voi palautua ja lisääntyä puuston kehityksen myöhemmissä vaiheissa. Kuivatuilla turvemailla hiilen nettopäästö hajoavasta turpeesta voi jatkua koko kierron ajan, Mäkipää sanoo. Ikäjakauma ja tulipalot vaikuttavat Tutkimuksen mukaan yksi selittävä tekijä hiilinielujen eroon hoidetuissa ja hyödyntämättömissä metsissä on ikäluokkajakauma; Pohjoismaiden hoidetut metsät ovat keskimäärin nuorempia kuin Venäjän, Kanadan ja Alaskan laajat hyödyntämättömät metsäalueet. Pohjoismaissa metsien hiilivarasto kasvanut nopeammin kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä Luonnonvarakeskus Boreaalisten metsien hiilivarasto on kasvanut nopeammin Pohjoismaissa kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä, kertoo kansainvälisen tutkijaryhmän raportti. Hoitamattomien tai vain vähän hyödynnettyjen boreaalisten metsien hiilivarasto säilyy mutta ei kasva, koska metsäpalot aiheuttavat niissä merkittäviä hiilihäviöitä. -->
18 Toinen syy ovat metsäpalot, joita esiintyy paljon useammin vähemmän intensiivisesti hoidetuissa ja käyttämättömissä metsissä kuin Pohjoismaissa. Metsäpalot aiheuttavat suuria hiilihäviöitä. Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä paloja on vuosittain keskimäärin 0,5–0,6 prosentilla metsäpintaalasta, Ruotsissa noin 0,01 prosentilla, ja Norjassa ja Suomessa vielä vähemmän. – Kanadan ja Venäjän voimakkaat ja laajamittaiset metsäpalot johtavat metsien hiilen suoraan hävikkiin ilmakehään, heikentävät kasvupaikan tuottavuutta pitkäksi aikaa ja viivästyttävät luonnollista uudistumista, mikä kaikki vähentää metsien hiilensidontaa, tutkimusprofessori Mäkipää toteaa. Metsien hiilivarastoa tarkastelevan raportin kokosi boreaalisen vyöhykkeen metsäntutkimuslaitoksia yhdistävä järjestö International Boreal Forest Research Institute (IBFRA). Tutkimusprofessori Mäkipää toimii sen varapuheenjohtajana. Metsätilan sukupolvenvaihdos Markus Anttila | kiinteistönvälittäjä, LKV Onnistuneen metsätilan sukupolvenvaihdoksen perustana on aina hyvä suunnittelu, joka kannattaa aloittaa riittävän ajoissa. Sukupolvenvaihdoksessa kartoitetaan metsäomistajan ja tilan jatkajan tarpeet ja tavoitteet, määritetään metsäomaisuuden arvo, vertaillaan eri luovutus vaihtoehtojen edut ja haitat, sekä selvitetään näiden vaihtoehtojen veroseuraamukset ja mahdolliset verohyödyt. Kun kyse on metsätilansukupolvenvaihdoksesta, kannattaa tilasta luopuvan metsänomistajan käydä eri vaihtoehdot läpi näihin asioihin perehtyneen metsäammattilaisen kanssa. Metsänhoitoyhdistys Kaakko tarjoaametsänomistajille metsätilan sukupolvenvaihdospalveluita. Laadimme tarvittavat asiakirjat, kuten kauppakirjan, lahjakirjan ja tarvittaessa testamentin sekä edunvalvontavaltakirjan. Myös kaupanvahvistuspalvelut, lahjavero- ja luovutusvoittoveroilmoitukset, lainhuudon hakeminen ja mahdolliset muut viralliset asiakirjat hoituvat tarvittaessa kauttamme. Metsäarviot laadimme oman metsäsuunnittelijamme toimesta. Tarjoamme uudelle metsänomistajalle jäsenetuna myös maksuttoman maastokäynnin oman nimetyn metsäasiantuntijan kanssa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=