

10
Metsissä kulkiessani olen
huomannut, miten met-
sien maapohjat ovat pai-
koin muuttuneet aiempaa
rehevimmiksi.
Metsän
kasvukykyyn vaikuttavat
monet tekijät, joista vain
osaan voimme vaikuttaa.
Olennaista on tietää maa-
pohjan rehevyystaso met-
sää uudistettaessa. Jos yksi
koivusukupolvi, taivaalta
laskeutunut typpi tai har-
vennusten aiheuttama maan
mikrobitoiminnan lisäänty-
minen on muuttanut maata
rehevämmäksi, voi avohak-
kuusta muutaman vuoden
kuluttua tulla yllätyksenä,
jos kylvetyllä uudistusalalla
kasvaakin korkeaa heinää,
eikä taimista ole tietoa. Sil-
loin on otettava käyttöön
järeämmät metsänuudistus-
menetelmät.
Puuston kasvu
lisääntynyt
Metsiemme lisääntynees-
tä kasvusta kertovat myös
Metsäntutkimuslaitoksen
valtakunnan metsien in-
ventointitulokset. Viimeisen
VMI:n mukaan Suomessa
on puuta 2.305 milj m
3
ja
vuotuinen kasvu 104 milj.
m
3
, mikä on 10-20% enem-
män kuin 15 vuoden takai-
set vastaavat luvut. Tästä
johtuen 10 vuotta sitten
metsäammattilainen on voi-
nut arvioida metsikkökuvi-
on maapohjan rehevyyden
nykyistä karummaksi. Tä-
mä merkintä säilyy kunnes
uuden metsäsuunnitelman
tai tila-arvion yhteydessä se
päivitetään.
Metsänuudistamispäätös
tehdään nykypäivänä usein
työpöydän ääressä käymättä
erikseen maastossa. Mene-
telmiä valitessa luotetaan siis
metsästä aiemmin kerättyyn
tietoon. Metsän uudistusme-
Kuvat Auli Ylikoski
Metsän suurempi kasvukyky voi johtaa ongelmiin
Metsien
maapohjat
ovat aiempaa reheväm-
piä ja tuottavat puuta
entistä paremmin. Sii-
hen sisältyy myös on-
gelma taimikkoa pe-
rustettaessa. Rehevällä
pohjalla rahapuut voi-
vat jäädä unelmaksi.
Lehtomaisen kankaan kuusikko vaatii voimakkaat metsänuudistusmenetelmät.
Vain jäkälää kasvava metsä voidaan uudistaa kylväen.