Previous Page  10 / 28 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 10 / 28 Next Page
Page Background

10

Metsissä kulkiessani olen

huomannut, miten met-

sien maapohjat ovat pai-

koin muuttuneet aiempaa

rehevimmiksi.

Metsän

kasvukykyyn vaikuttavat

monet tekijät, joista vain

osaan voimme vaikuttaa.

Olennaista on tietää maa-

pohjan rehevyystaso met-

sää uudistettaessa. Jos yksi

koivusukupolvi, taivaalta

laskeutunut typpi tai har-

vennusten aiheuttama maan

mikrobitoiminnan lisäänty-

minen on muuttanut maata

rehevämmäksi, voi avohak-

kuusta muutaman vuoden

kuluttua tulla yllätyksenä,

jos kylvetyllä uudistusalalla

kasvaakin korkeaa heinää,

eikä taimista ole tietoa. Sil-

loin on otettava käyttöön

järeämmät metsänuudistus-

menetelmät.

Puuston kasvu

lisääntynyt

Metsiemme lisääntynees-

tä kasvusta kertovat myös

Metsäntutkimuslaitoksen

valtakunnan metsien in-

ventointitulokset. Viimeisen

VMI:n mukaan Suomessa

on puuta 2.305 milj m

3

ja

vuotuinen kasvu 104 milj.

m

3

, mikä on 10-20% enem-

män kuin 15 vuoden takai-

set vastaavat luvut. Tästä

johtuen 10 vuotta sitten

metsäammattilainen on voi-

nut arvioida metsikkökuvi-

on maapohjan rehevyyden

nykyistä karummaksi. Tä-

mä merkintä säilyy kunnes

uuden metsäsuunnitelman

tai tila-arvion yhteydessä se

päivitetään.

Metsänuudistamispäätös

tehdään nykypäivänä usein

työpöydän ääressä käymättä

erikseen maastossa. Mene-

telmiä valitessa luotetaan siis

metsästä aiemmin kerättyyn

tietoon. Metsän uudistusme-

Kuvat Auli Ylikoski

Metsän suurempi kasvukyky voi johtaa ongelmiin

Metsien

maapohjat

ovat aiempaa reheväm-

piä ja tuottavat puuta

entistä paremmin. Sii-

hen sisältyy myös on-

gelma taimikkoa pe-

rustettaessa. Rehevällä

pohjalla rahapuut voi-

vat jäädä unelmaksi.

Lehtomaisen kankaan kuusikko vaatii voimakkaat metsänuudistusmenetelmät.

Vain jäkälää kasvava metsä voidaan uudistaa kylväen.