METSÄNOMISTAJAT

Savitaipalelaiselle metsän-

omistajalle, Tarmo Kontu-

selle, hirvi on näyttäytynyt

viime vuosina etupäässä tu-

holaisena. Hän esittää huo-

lensa hirvikannan määrästä.

– Savitaipaleella vahva kan-

ta on ainakin Hyrkkälän,

Kuivasen ja Orrain alueilla.

Omissa metsissäni hirvitu-

hoja löytyy jatkuvasti. Tu-

hot eivät välttämättä tule

kerralla yhtenäiselle alueelle,

vaan hirvet syövät pikkuhil-

jaa sieltä täältä. Myös saaret

ovat hankalia hirvituhojen

kannalta. Hirvet saavat

olla niissä talvisin melko

rauhassa. Kontunen kertoo

uudistaneensa Kuolimon

Paassalossa saman aukon

kahteen kertaan. – Ensin

alue kylvettiin ja sitten vie-

lä istutettiin. Hirvet söivät

taimet molemmilla kerroilla.

Totesin, etten enää kolmatta

kertaa yritä ja annan alueen

nyt vaan olla.

Hirvet aiheuttavat puus-

toon sekä laatu- että kasvu-

tappioita. Ne mm. katkovat

latvoja, syövät latvakasvai-

mia ja oksia, aiheuttavat

kuorivaurioita syömällä

kuorta ja hankaamalla sar-

via puihin sekä makoilevat

taimien päällä. Hirvituhoja

vastaan on olemassa torjun-

takeinoja. Riistakeskukset

ovat jakaneet riistanhoito-

yhdistyksille ja metsänhoi-

toyhdistyksille pieniä määriä

keltaista hirvinauhaa riski-

ja tuhoalueille jaettaviksi.

Hirvinauhaa voi myös ostaa.

Nauhalla on tarkoitus rajata

hirvien kulkua. Nauha kes-

tää maastossa 5-10 vuotta,

jonka jälkeen se tulisi kerätä

metsästä pois. – Nauha toi-

mii aikansa, mutta kiima- ja

metsästysaikaan hirvi kyllä

menee nauhoista läpi, Kon-

tunen tietää. Lisäksi lumi

ja oksat katkovat nauhoja

ennen aikojaan.

Metsästys on

paras torjuntakeino

Nauhan lisäksi hirviä on

yritetty karkottaa hajuilla.

Metsään on viety mm. ih-

misen hiuksia, karhun ulos-

tetta, tuoksuvia saippuoita,

ym. – Saippuaa olen ko-

keillut, mutta siinä, kuten

kaikissa hajuissa, on se

ongelma, että hirvi tottuu

niihin, Kontunen toteaa.

Markkinoilla on myös eril-

lisiä torjunta-aineita. Esim.

reppu- tai paineruiskulla

levitettävästä Tricosta on

hyviä kokemuksia. Aineen

teho perustuu lampaanras-

vaan, jonka haju on hir-

vieläimille epämiellyttävä.

Tricon miinuspuolena on

sen työläys. Levittäminen

tulisi tehdä vuosittain.

Kontunen on toiminut

maanomistajien edustajana

paikallisessa riistanhoitoyh-

distyksessä. Hän kannustaa

metsänomistajia olemaan

aktiivisesti mukana metsäs-

tyksessä. - Hirvituhojen tor-

junnassa metsästys on paras

lääke. On tärkeää, että met-

sänomistajien ääni kuuluu

siinä vaiheessa kun sopivaa

kannan kokoa pohditaan ja

lupamääristä keskustellaan.

Kaikkein parasta olisi, jos

metsänomistajat itse olisi-

vat myös metsästysseuroissa

mukana, Kontunen ohjeis-

taa.

Lupamääriä lisätty

Savitaipaleen – Suomen-

niemen riistanhoitoyhdis-

tyksen puheenjohtajan Ilkka

Vainikan mukaan tulevana

syksynä hirviä kaatuu enem-

män kuin edellisenä. – Lupia

on lisätty ja luvat pyritän

hyödyntämään aiempaa tar-

kemmin. Vuonna 2015 lu-

pia oli koko alueella 170 ja

niistä käytettiin 73 %. Tälle

vuodelle lupia on 191 ja niis-

tä pyritään käyttämään 90

%, Vainikka kertoo. Lisäk-

Valtion karjamellastaa

Hirvi on aina kuulunut

suomalaisten elämään.

Se vaelsi maahamme

ensimmäisten nisäkkäi-

den joukossa n. 9 000

vuotta sitten jääkauden

jälkeen ja on siitä asti

ollut tärkeä osa sekä ta-

loudellista että henkistä

kulttuuriamme. Nykyi-

sin hirvestä on monen-

laisia käsityksiä. Toisille

se on yhä metsän myyt-

tinen kuningas ja arvo-

kas riistaeläin, toisille

taimikkotuholainen ja

liikennevaara.

Hirvikanta-arvio, 2016, Luonnonvarakeskus

Riistanhoitoyhdistys

Kannan koko, kpl

Pinta-ala (ha) Lehmiä/sonni2015 Lehmiä/sonni2016 Hirviä/1000 ha

Mäntyharju-Hirvensalmi

543

144 629

1,70

1,64

3,8

Ristiina

173

57 305

1,47

1,54

3,0

Savitaipale-Suomenniemi

337

82 170

1,57

1,42

4,1

Tavoitteet:

Aikuisten hirvien lehmä/sonnisuhde hirvitalousalueittain on enintään 1,5. (Lähde: Suomen hirvikannan hoitosuunnitelma 2014)

Hirvitiheys Kaakkois-Suomi 2,5-3,1 ja Etelä-Savo 2,5-3,0

Tarmo Kontuselle monihaarainen mänty on valitettavan tuttu

näky.

Kuvat Suvi Kokkola