19 / 24
19
si lupia pyritään kohdenta-
maan tiheiden kantojen alu-
eille ns. lupapankin avulla.
Näitä alueita ovat Vainikan
mukaan perinteisesti olleet
ainakin Kuivanen ja Rantti.
Hirvikantaa on säädelty
Suomessa jo pitkään. Ta-
voitteena on pitää kanta sel-
laisena, ettei hirvieläinkanta
metsästyksen johdosta vaa-
rannu. Samalla hirvieläinten
aiheuttamat vahingot täytyi-
si pystyä pitämään kohtuul-
lisella tasolla. Käytännössä
säätelyä toteutetaan alueta-
solla. Riistakeskus järjestää
vuosittain maakuntatasolla
sidosryhmäneuvottelut, jois-
sa eri järjestöt ovat katta-
vasti edustettuina. Tämän
jälkeen kokoontuvat ns. alu-
eelliset Riistaneuvostot, jois-
sa on edustettuina metsäs-
täjien lisäksi Metsäkeskus,
maanomistajat sekä ELY-
keskus. Näissä neuvotteluis-
sa päätetään ns. tavoitetihe-
ys (hirveä/ 1000 ha). Tämän
lisäksi maakunnissa on 3-4
hirvitalousaluetta, joihin
määritellään vielä erikseen
tavoitetiheydet. Tavoitetihe-
yksien määrittämisessä ovat
apuna Luonnonvarakeskuk-
sen tuottamat arviot hirvi-
kantojen tiheydestä. Arviot
perustuvat osin metsästäjien
itsensä ilmoittamiin havain-
toihin sekä ns. takaisinlas-
kentaan edellisvuoden saa-
liin perusteella.
Metsästysseurojen rooli
keskeinen
MTK:n kenttäjohtaja Timo
Leskisen mukaan viimeisim-
missä Etelä-Savon alueiden
neuvotteluissa tavoitetihey-
deksi määriteltiin 2,5 – 3,0
hirveä/ 1000 ha ja Kaakkois-
Suomen neuvotteluissa 2,5
- 3,1 hirveä/ 1000 ha. - Ko-
kemus on osoittanut, että
mikäli kanta nousee selväs-
ti yli kolmen, tuhoja alkaa
tulla. Nykyinen hirvituhojen
korvausjärjestelmä toimii
heikosti. Moni tuho ei ylitä
korvauskynnystä, eikä näin
ollen ylitä tilastointikynnys-
tä. Se ei silti tarkoita sitä,
ettei vahinkoja olisi. Taimi-
koiden korvausjärjestelmää
ollaan onneksi uudistamassa,
Leskinen pohtii.
Pääsääntöisesti riistaneu-
vostoissa huomioidaan hy-
vin sidosryhmien näkemyk-
set. Tavoitteita tärkeämpää
on kuitenkin se, miten
paikalliset metsästysseurat
asian mieltävät. – Vaikka
maakuntatasolla pohditaan-
kin sopivaa hirvikannan ve-
rottamista, niin seurat lopul-
ta hakevat varsinaiset luvat.
Riistakeskuksen riistapäälli-
köt eivät voi myöntää enem-
pää lupia, kuin mitä niitä on
haettu, Leskinen toteaa.
Suvi Kokkola
toiminnanjohtaja
Mhy Mänty-Saimaa
Hirvelle maistuvat sekä koivu että mänty.
Seppo Vesakoivu