METSÄNOMISTAJAT

Mänty-Saimaan hallitus

päätti selvittää yhteismetsän

perustamista toimialueellaan.

Tämäkin yhteismetsä tulisi

ajamaan osakkaidensa etua.

Oheisvaikutuksena se tarjoaa

työtä ja toimeentuloa alueen

yrittäjille.

Tarve uusien alueellisten

yhteismetsien perustamiseen

tulee metsänomistaja- ja met-

sätilarakenteen muutoksesta.

Nyt on edetty kauas siitä

70- luvun metsänomistajasta,

joka lähti aamulla savotalle.

Metsänomistajat ovat ikään-

tyneet ja kaupunkilaistuneet.

Samalla tiloja on jaettu niin

pieniksi, että niiden taloudel-

linen merkitys on vähentynyt.

Tasainen veroton tulo olisi

monelle kuitenkin hyvä lisä

eläkkeen tai palkan päälle.

Pienet metsäpinta-alat ja

metsäasioista vieraantuminen

vaikuttavat metsätalouden

kannattavuuteen. Yksittäinen

metsänomistaja myy puuta

harvoin, muutaman sata kuu-

tiota kerrallaan. Yhteismetsän

puukauppa on vuosittaista,

tuhansien kuutioiden kaup-

paa. Isojen kauppojen yk-

sikköhinnat ovat suuremmat

kuin pienissä kaupoissa. Sama

suuruuden ekonomia toimii

myös hoitotöissä. Yhteismet-

sä voi kilpailuttaa taimikon-

hoidon tarjoamalla yrittäjille

kymmenien hehtaarien hoi-

totyöt yhdellä kertaa. Hallin-

tokulut ovat yhteismetsässä

pienemmät kuutiota ja heh-

taaria kohti kuin yksittäisillä

tiloilla. Näin yhteismetsä myy

puuta kalliimmalla ja ostaa

palvelut halvemmalla. Hyöty

tulee kaikille osakkaille.

Alueellinen yhteismetsä so-

pii osalle metsänomistajista.

Jos on perehdytty puukaup-

paan ja verotukseen, sekä

tehdään hakkuita ja hoito-

töitä omatoimisesti, on pa-

ras jatkaa entiseen malliin.

Osalle metsänomistajista on

taas muodostunut niin vahva

henkinen side metsäänsä, että

sen hallintaa ei luovuteta edes

omille lapsille. Käytännössä

yhteismetsä sopii kaikille

muille. Erityisen kannatta-

vaa yhteismetsiin liittyminen

on kuolinpesille ja yhtymille,

koska yhteismetsään liityttä-

essä saadaan yhteisomistus

jaettua tasan osakkaiden kes-

ken. Kuolinpesissä pitää tehdä

(ositus ja) perinnönjako ennen

yhteismetsän perustamista,

jotta osakkaat saavat oman

osakastilansa yhteismetsästä.

Näin perinnönjaossa muo-

dostunut yhtymä tulee jaettua

tasan pelkillä metsän arvioin-

tikuluilla.

Moni metsänomistaja miet-

tii omaisuutensa luovuttamis-

ta lapsille. Miten jaan nämä

tasan, on yleinen kysymys.

Yhteismetsään liityttäessä voi-

daan tehdä valmiiksi saman

suuruiset osakastilat tulevia

luovutuksia varten.

Yhteismetsä on erillinen ve-

rovelvollinen. Se maksaa 28

% veron voitosta ja jakaa

tuoton osakkaille verotta.

Yhteismetsäosakkaan metsä-

tulo verotetaan aina alemman

verokannan mukaan muista

pääomatuloista erillisenä. Yh-

teismetsäomistus on helppoa,

kokouksiin ei ole pakko osal-

listua, riittää kun pankkiti-

lin numero on yhteismetsän

tiedossa.

Uuden yhteismetsän pe-

rustamisen tärkein vaihe on

osakastilojen arvonmääritys.

Kaikki yhteismetsään liittyvät

tilat arvioidaan samoin mene-

telmin. Laskelman tuottama

arvo on lähellä tilan mark-

kina-arvoa. Yksittäistä arvoa

tärkeämpiä ovat keskinäiset

arvosuhteet. Yhteismetsää

muodostettaessa ei saa lou-

kata kenenkään metsänomis-

tajan oikeutta omaisuuteensa.

Yhteismetsän perustamisessa

omaisuus ei häviä minnekään.

Se muuttaa muotoaan metsä-

tilasta yhteismetsän osakas-

tilaksi. Yhteismetsään liittyjä

maksaa arvonmäärityksen.

Yhteismetsään liittymistä

varten tilattu arviolaskelma

ei sido metsänomistajaa mi-

hinkään. Kaikkien arvioiden

tiedot lasketaan yhteen re-

kisteritiloittain. Tuloksena

saadaan jokaisesta liittyvästä

tilasta muodostuvalle osakas-

tilalle arvo ja osuus tulevaan

yhteismetsään. Laskelmasta

saadaan myös yhteismetsän

osakaskohtainen tuottoennus-

te. Laskelmien jälkeen allekir-

joitetaan perustamissopimus,

mikä on päätös yhteismetsään

liittymisestä. Maanmittauslai-

tos pitää perustamistoimituk-

sen, minkä jälkeen metsäkes-

kus kutsuu osakaskunnan en-

simmäisen kokouksen koolle

ja vahvistaa ohjesäännön.

Yhteismetsän perustaminen

on edullista. Valtio maksaa

yhteismetsän perustamiskulut

ja uusien osakkaiden liittämis-

kulut. Liittämisen yhteydessä

voidaan tehdä yhtymän osak-

kaille kuluitta omat osakasti-

lat. Osa tilasta, esim. asuin- ja

lomatontit, voidaan jättää yh-

teismetsän ulkopuolelle kanta-

tilaksi. Kun lohkotila liitetään

yhteismetsään, niin tämäkin

lohkominen menee valtion

laskuun. Liittämistoimituk-

sessa voi tulla kuluja epäsel-

vien rajojen rajankäynneistä,

joista liittyjä maksaa puolet

ja naapuri toisen puolen. Yh-

teismetsän perustamisen sivu-

toimituksena nämä kulut ovat

pieniä.

Esa Lappalainen

metsätilarakenteen

asiantuntija

Suomen metsäkeskus

Yhteismetsä – helpoin tapa omistaametsää

Kiinnostuitko yhteismetsästä?

Mhy Mänty-Saimaa selvittää kiinnostusta

yhteismetsän perustamiseen toimialueellaan.

Pesämunana on mhy:n omistamat kaksi

pientä metsätilaa. Mikäli kiinnostuit, ilmoita

sähköpostiosoitteesi ja/tai puhelinnumerosi:

auli.paukkunen@mhy.fi

tai p. 040 820 1163.

Tiedotamme sinua projektin etenemisestä.

Keskustelu yhteismet-

sään liittymisestä saa

monen

metsänomis-

tajan tunteet pintaan.

Puhutaan

kolhoosista

ja metsän antamisesta

jonnekin. Kiihkeimmät

yhteismetsän vastustajat

eivät yleensä ole pereh-

tyneet koko asiaan ja jää-

vät paitsi yhteismetsien

tarjoamista hyödyistä.

Yhteismetsä toimii osak-

kaidensa hyväksi.Toimin-

taperiaatteet on määri-

telty yhteismetsälaissa

ja jokaisen yhteismetsän

omassa ohjesäännössä.

MHY:SSÄ

HOMMA LUISTAA!

KERTTU NISKANEN

KUVA: AAPO LAIHO

Metsänomistajat

MÄNTY-SAIMAA

Mhy Mänty-Saimaa

• Kievarintie 7 54800 Savitaipale • p. 040 820 1163

•