

9
No, jätetään mahtipontisuus sikseen,
mutta tekee mieli kirjoittaa hieman
omasta suhteestani luontoon ja metsään.
Aikaisempina vuosikymmeninä hiihte-
lin paljon Kuolimo-järvellä ja kalastelin
myös. Viime vuosina metsätyöt ovat yhä
enemmän alkaneet kiehtoa ja vallata ai-
kaani, erityisesti jäätyäni eläkkeelle muu-
tama vuosi sitten. Alussa työkalunani
metsän hoidossa oli lähinnä vesuri, mut-
ta uudistusalueitten suurennuttua päätin
siirtyä nykyaikaan ja hankin raivaussa-
han. Se onkin osoittautunut parhaaksi
hankinnakseni pitkään aikaan.
Tapasin metsäiltamissa Myllysillan
lavalla erään savitaipalelaissyntyisen
samoin eläkkeelle siirtyneen miehen ja
rupesimme kuinkas ollakaan juttelemaan
metsäasioista. Kerroin, että pidän kovasti
raivaussahatöistä ja että kun taimikkoa
ensiharventaa, tuntuu kuin olisi Luojan
työn jatkajana; joutuu arvioimaan ko-
vasti mille antaa kasvutilaa, minkä ottaa
pois. Hän tokaisi naurahtaen, että eikös
se ole vähän niin kuin taidetta. Sinäpäs
sen sanoit, siltä juuri minustakin tuntuu,
lisäsin.
Vaikka ei ole tarkoitus tehdä mitään
töitä metsässä, niin aina kun sinne lähden
kävelemään ja katselemaan, otan mu-
kaan ikivanhan vesurini. Se vain kuuluu
asiaan! Metsässä liikkuminen rauhoittaa
mieltä ja hiljentää ajatukset luonnon
ihmeitä katsellessa. Olen kuullut monen
sanoneen, että metsäluonnossa käysken-
teleminen ja kannon päällä istuskelu luo
samanlaisia tunnelmia kuin olisi kirkossa.
Kaadoin taas loppukesästä puita tule-
van kesän varalta ja asettelin niitä keoik-
si, jotta ensi keväänä voin ne sitten pätkiä
ja kirveellä halkoa katokseen kuivamaan.
Kun lapset ja lastenlapsetkin mielellään
mökkimaisemiin tulevat, meillä on po-
rukalla sitten puutalkoot.
Risto Hölsä
eläkeläinen Helsingistä
Hyvät näkymät
tulevaisuuteen
Metsäteollisuuden näkymät
ja tilanne on aivan erilaiset
kuin vajaa 10 vuotta sitten,
silloin kyseltiin kuka sammut-
taa tehtaan valot, kun viimei-
nenkin laitos suljetaan Suo-
messa. Tilanne on muuttunut
valtavasti niistä tunnelmista.
Viime vuosien aikana on in-
vestoitu nykyisiin laitoksiin,
muutettu paperilinjoja karton-
gille, lisätty sellukapasiteettia
ja Äänekoskelle on tulossa
suuri biotuotetehdas, Keite-
le & Metsä on investoinut
Kemijärvelle ja Alajärvelle.
Metsäteollisuuden tilanne on
sangen hyvä, ja se varmistaa
kaikelle kotimaiselle puulle
kysynnän ja metsätaloudelle
hyvät tulevaisuudennäkymät.
Metsätalouden tulevaisuu-
den kannalta tärkeitä seik-
koja ovat uudistamisvaiheet.
Kun vanha, hakkuukypsä
metsä hakataan, on tärkeää,
että sen jälkeen varmistetaan
uuden metsän synty. Tämä
vaatii pohjatyöt ennen istu-
tusta tai luontaista uudistus-
ta, sen jälkeen taimikkovai-
heessa on tärkeää varmistaa
taimien selviäminen ja tarvit-
tavan perkausharvennuksen
tekeminen.
Metsäomistajien
uudistaminen
Metsätalouden tulevaisuu-
den kannalta myös metsän-
omistajien uudistaminen on
hyvin tärkeää, sillä metsän-
omistajien keski-ikä on yli 60
vuotta. Metsänomistajien kor-
kea keski-ikä herättää huolen,
miten nuoret saadaan kiin-
nostumaan metsätaloudesta
ja metsänhoitotöiden tekemi-
sestä. Nuoret olisi hyvä viedä
metsään jo kouluikäisenä, jot-
ta puut, metsät ja kehitysvai-
heet tulisivat tutuiksi. Metsä-
tietoutta tulisi viedä kouluun
jo ala-asteella ja myös koulu
metsään.
Korkeaan metsänomistaji-
en keski-ikään on myös ve-
rotuksellisia syitä, sillä met-
sätilan sukupolvenvaihdok-
sessa tai perimisessä verotus
on huomattavasti kireämpää
kuin maatilakokonaisuudes-
sa, joissa on huojennukset
käytettävissä. Metsien omis-
tajanvaihdokseen on valtio
suunnittelemassa muutoksia.
Toivottavasti muutokset tuo-
vat parannuksen nykyiseen
tilanteeseen, eikä metsään
tarvitse jatkossa enää tehdä
aukkohakkuita verojen mak-
samiseksi.
Jari Lantta
agrologi,
maaseutuasiamies
• Metsätöitä satunnaisesti
1980-
• Metsurina v.1983 loppu-
vuonna.
• Metsänomistajana 2013 -
• Piiriagrologi, yritys-
neuvoja 1986-1996.
• Maaseutuasiamies
Etelä-Karjalan liitto 1996-
Jari Lantta
Metsä kasvaa kohisten Kaakkois-Suomessa
Metsän poika tahdon olla...