Metsänomistajat
Pohjois-Savo 2
/2013
2
Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo
Päätoimittaja Pekka Sahlman
Toimitussihteeri Annikki Matilainen
Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu
Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2013
Metsänomistajat
Pohjois-Savo
METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
Toiminnanjohtajan palsta
Puheenjohtajan palsta
kesä on hiljalleen kääntymäs-
sä syksyä kohti. Olemme saa-
neet nauttia hienosta kesästä.
Kevät tuli aikaisin ja jo touko-
kuussa saimme nauttia useista
hellepäivistä. Kevät oli suotuisa
taimien istutuksille sekä säiden
että muiden olosuhteiden puo-
lesta. Metsä on tarjonnut tänä
suvena parastaan; mustikoita,
vadelmia ja jopa lakkoja on ol-
lut erittäin runsaasti saatavilla,
puolukoitakin näyttää tulevan
kohtuullisesti.
Meitä metsänomistajia koske-
va uusi metsälaki on valmisteil-
la. Työryhmän suunnitelmissa
olisi vapauttaa metsien käsitte-
lyä, jotta metsänomistajat voisi-
vat hyödyntää metsiensä käsitte-
lyä oman harkintansa mukaan.
Näin ollen metsänomistajilla
olisi suurempi päätösvalta kos-
kien metsiensä käsittelyä; avo-
hakkuita ja tehotuotantoa kar-
sastavat saisivat mahdollisuuden
eri- ikäiskasvatukseen. Hak-
kuiden ajoitusta ei uudistuksen
toteutuessa säätele mitkään ikä-
tai järeysrajat. Jatkuva kasvatus,
joka on jo pitkään ollut pan-
nassa, olisi uudistuksen myötä
myös mahdollista.
Jo alkukeväällä hyvin alka-
nut puukauppa on jatkunut
kesälomiin saakka ja hintataso-
kin on ollut meitä metsänomis-
tajia tyydyttävä. Toivon, että
metsäteollisuudellamme me-
nisi tulevaisuudessakin hyvin
ja puukauppa kävisi rivakasti
myös näin kesälomien jälkeen.
Puuta metsissämme riittää, jo-
ten pidetään huolta että metsä-
teollisuus saisi raaka-aineensa
kotimaasta.
Metsäretkellä syksyiseen met-
sään on hyvä tarkistaa kevään
istutukset ja suunnitella mah-
dollisia metsänhoitotoimenpi-
teitä.
Kuulaita syyspäiviä ja
antoisia metsäretkiä!
Seppo Helminen
Arvoisametsäväki,
Puuston vuotuinen kasvu Suomessa on ollut 1970-lu-
vun puolivälistä lähtien neljänneksen poistumaa suu-
rempi. Viime vuosina hakkuusäästö on ollut noin 35
milj. kuutiometriä vuodessa. Raakapuun hakkuu-
kertymä on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana
keskimäärin 59 miljoonaa kuutiometriä, ja brutto-
kantarahatulo noin 1 800 miljoonaa euroa vuodessa.
Hakkuusäästöjen aiheuttama kantorahatulojen mene-
tys on ollut joka vuosi noin 1 100 miljoonaa euroa.
Hakkuusäästöt ovat johtuneet riittämättömästä puun
käytostä ja kysynnästä, ei siitä etteikö metsänomistajat
olisi olleet halukkaita myymään puuta. Metsänomista-
jalle puun myyntitulot ovat tärkein metsästä saatava
tulonlähde.
Metsäsektori on edelleenkin tärkeä Suomen kan-
santaloudelle. Sen osuus bruttokansantuotteesta on
nyt noin neljä prosenttia. Vielä 1970-luvulla osuus oli
lähes 10 %. Alueellisesti metsäsektorin merkitys voi
kuitenkin nousta yli 10 prosenttiin bruttokansantuot-
teesta. Metsäteollisuustuotteiden osuus Suomen vien-
nin arvosta on lähes 20 %. Metsävarojen puolesta sitä
olisi mahdollisuus kasvattaa reippaasti. Metsäsektori
työllisti vuonna 2010 noin 69 000 henkilöä eli noin
kolme prosenttia kaikista työllisistä. Jatkossa metsien
hyödyntämisen kasvupotentiaali perustuu puutuote-
teollisuuteen, sekä eri muodoissaan metsistä saatavan
energian tuotantoon. Metsäteollisuuden tuotteet mah-
tuvat kyllä helposti maailman markkinoille, lukuun
ottamatta vaikeuksiin ajautunutta paperiteollisuutta.
Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävänä on nyt luo-
da kilpailukykyiset toimintaedellytykset puutuotete-
ollisuuden kasvulle sekä metsästä saatavalle energian
tuotannolle. Tavoitteena täytyy olla kotimaisen uusiu-
tuvan raaka-aineen mahdollisimman täysimääräinen
hyödyntäminen.
Metsien moninaiskäyttö on yksityismetsissä talou-
dellisesti vielä lähes hyödyntämättä. Muiden muassa
metsästysmatkailu voi tuoda jatkossa jopa merkit-
tävästi lisätuloja metsänomistajille, sekä maaseudun
yrityksille. Tällä hetkellä se on Suomessa vielä hyvin
vähäistä. Valtion, yhtiöiden ja suurimpien yhteismet-
sien omistamilla mailla metsästäminen on jo tuotteis-
tettu. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa toiminnalla on
jo paikoin monisatavuotiset perinteet. Metsästys on
meillä vielä paikalliskulttuuriin sidonnaista harrastus-
toimintaa, sitä ei niinkään nähdä vielä yritysmahdolli-
suutena. Metsästysmatkailijat tulevat Suomeen hirven,
metsäkanalintujen ja jopa karhun vuoksi. Metsästä-
mään tulevat turistit hakevat matkoiltaan uusia ja
erilaisia jahtikokemuksia. Metsästysmatkailun ei koeta
uhkaavan metsästyksen ekologista kestävyyttä, kertoo
Ruralia-instituutin tutkimus. Tutkimuksen mukaan
suurin uhka saattaa olla se, että metsästäjien maksama
maanvuokra nousee, jos matkailutoiminta laajenee.
Metsänhoitoyhdistys haluaa omalta osaltaan olla
edistämässä metsien hyvää hoitoa ja täysimääräistä
hyödyntämistä. Olemme päättäneet perustaa yhteis-
metsän, johon ”pesämunaksi” laitetaan metsänhoi-
toyhdistyksen omistamia metsätalouskäytössä olevia
tiloja. Tähän yhteismetsään liittyminen on hyvä rat-
kaisu mm. kunnille, seurakunnille tms. yhteisöille,
jotka edellyttävät omaisuudeltaan hyvää hoitoa ja
tehokasta hyödyntämistä, mutta joilla ei ole riittävästi
omaa henkilöstöä ja asiantuntemusta metsäasioiden
hoitamiseksi. Yhteismetsään liittyminen saattaa olla
ratkaisu myös yksityiselle metsänomistajalle, kuolinpe-
sälle tai yhtymälle, jotka eivät halua kokonaan luopua
metsäomaisuudestaan, mutta eivät ole halukkaita
sitoutumaan metsän omistamiseen liittyvään työhön.
Metsänhoitoyhdistyksen hallinnoima yhteismetsä
on helppo ja turvallinen metsänomistusmuoto. Am-
mattilaiset kilpailuttavat puukaupat ja hoitavat puun
korjuun valvonnan. Hoitotyöt hoituvat ajallaan ja
kustannustehokkaasti vuosikymmenten tuomalla koke-
muksella. Osakkuus yhteismetsässä takaa säännöllisen
metsätulon. Tulevaisuudessa myös muut metsästä saa-
tavat tulot ovat mahdollisia Kuusamon yhteismetsän
tapaan, jolle metsästysmatkailu on merkittävä tulon-
lähde. Yhteismetsän osakkailla säilyy luonnollisesti
oma metsästysoikeus yhteismetsän mailla.
Tervetuloa keskustelemaan näistä ja muista ajankoh-
taisista metsäasioista viikolla 36 (2.9-7.9) eri puolella
toimialuettamme järjestettävillä metsäpäivillä. Tilai-
suuksien ajankohdat ja teemat on esitelty tarkemmin
jäljempänä tässä lehdessä.
Kuopiossa 21.8.2013
Pekka Sahlman
toiminnanjohtaja
Metsien käyttämättömät mahdollisuudet
Toukokuussa alkanut puiden kasvukausi päät-
tyi elokuun alussa. Nyt puut ovat jo kovaa
vauhtia valmistautumassa tulevaan talveen.
Koivuissa näkyy jo kellastuneita lehtiä. Suomen
metsät kasvavat lyhyen kesän aikana yli sata
miljoonaa kuutiometriä. Siis keskimäärin noin
miljoona mottia päivässä. Pääosa (noin 75 %)
puuston vuotuisesta kasvusta tulee yksityis-
metsistä.
