Metsänomistajat
Pohjois-Savo 2
/2013
3
– Yhdistysten toiminnan sään-
telyä purettaessa pitää turvata
hyvän metsänhoidon, häiriöttö-
män puukaupan ja puun tarjon-
nan jatkuvuus. Tämän vuoksi
erillinen metsänhoitoyhdistyslaki
tarvitaan edelleen. Uuden lain on
myös tarkoitus sallia yhdistyksil-
le tavallista ry:tä laajemmat ta-
loudelliset toimintamahdollisuu-
det, toteaa MTK:n metsäjohtaja
Juha Hakkarainen.
Metsänhoitoyhdistykset
jatkavat toimintaansa
normaaleina yhdistyksinä
Metsänhoitoyhdistys on ni-
menomaan metsänomistajien
yhteenliittymä, jonka tarkoituk-
sena on edistää jäsentensä tavoit-
teiden mukaista metsätaloutta ja
toimia jäsentensä edunvalvojana
näissä asioissa. Metsänhoitoyh-
distyksen tehtävänä on tarjota
jäsenilleen niitä palveluja, joita
he tarvitsevat metsäomaisuuten-
sa hoidossa ja metsätalouden
harjoittamisessa.
Metsänhoitoyhdistyslaki ei
enää jatkossa aseta yhdistyksille
toimintarajoitteita palveluiden
tai puukaupan suhteen. Yhdis-
tyksillä ei ole myöskään velvoit-
teita yleisien metsäpoliittisten ta-
voitteiden edistämiseksi. Jäsenet
siis itse päättävät mitä palveluja
yhdistys tuottaa.
Myös nykyiset jäsenyydet
jatkuvat, eikä metsänomistajan
tarvitse itse reagoida lakimuu-
tokseen. Metsänomistajilla on
kuitenkin jatkossa mahdollisuus
liittyä yhdistyksen jäseneksi tai
erota yhdistyksen jäsenyydes-
tä vapaasti. Toisaalta uudistus
mahdollistaa myös jäsenetujen
ja -palvelujen monipuolisemman
tarjonnan.
Metsänomistaja-
järjestössä luonnollinen
remontin paikka
Metsänomistajat -organisaatio
toimii tällä hetkellä kolmipor-
taisesti: metsänhoitoyhdistykset,
metsänomistajien liitot ja MTK.
MTK:n valtuuskunta on päät-
tänyt tarjota metsänhoitoyhdis-
tyksille suoraviivaisempaa jäse-
nyyttä edunvalvontaorganisaati-
ossa: Metsänomistajien liittojen
toiminnot tullaan yhdistämään
MTK:n metsälinjaan ja met-
sänhoitoyhdistykset pääsevät
halutessaan suoraan jäseniksi
keskusjärjestöön ja valitsemaan
edustajat MTK:n metsävaltuus-
kuntaan.
Metsänhoitoyhdistysten toi-
mintaedellytyksiä ja metsänomis-
tajien edunvalvontaa pystytään
parantamaan vahvistamalla yh-
distysten roolia valtakunnalli-
sessa organisaatiossa. - MTK:n
tarjoama suora jäsenyys vah-
vistaa metsänhoitoyhdistyksiä ja
tehostaa niiden jäsenhankintaa,
linjaa Hakkarainen.
– Jäsenyysmallia on rakennettu
alhaalta ylös ja se vastaa nimen-
omaan metsäomistajakunnasta
ja metsähoitoyhdistyksistä tullei-
siin toiveisiin. Metsänomistajat
-brändi saa aivan uutta sisältöä
ja voimaa taakseen. Kirjaimelli-
sesti kykenemme huolehtimaan
metsäomistajien edunvalvonnas-
ta puun juurelta Brysseliin ja
vieläkin kauemmas, Hakkarai-
nen lupaa.
– Käytännössä järjestöraken-
netta uudistetaan seitsemän
työryhmän voimin, jotka työs-
kentelevät tiiviisti koko syksyn.
Näissä työryhmissä on vahva
metsänhoitoyhdistysten edus-
tus ja uusista toimintamalleista
keskustellaan syksyn yhteisissä
seminaareissa, kertoo Hakka-
rainen.
Tavoitteena on, että MTK:n
metsävaltuuskunta ja valtuus-
kunta päättävät järjestöuudis-
tuksesta marraskuussa.
Metsänhoitoyhdistyksen jäse-
nyys on Metsänomistajat -or-
ganisaation perusta. Hakka-
raisen mukaan jäsenyys tulee
sisältämään jatkossa nykyistä
monipuolisemmat jäsenpalvelut
ja jäsenedut. Metsänomistajat
-jäsentuote tullaan rakentamaan
niin houkuttelevaksi, että met-
sänomistajien kannattaa edel-
leenkin kuulua omaan metsän-
hoitoyhdistykseensä.
Metsälakia käsitellään
eduskunnassa syksyllä
Metsälain uudistustyötä on
tehty vuodesta 2010 saakka.
Nyt lakiesitys on vihdoin päässyt
eduskuntaan saakka. Metsälain
muutoksella halutaan edistää
nykyistä monipuolisempaa met-
sänhoitoa ja kannustaa metsän-
omistajia hoitamaan metsäomai-
suuttaan nykyistä aktiivisemmin.
Uusi metsälaki lisää metsänomis-
tajien valinnanvapautta metsän-
käsittelymenetelmien suhteen.
Myös paperisota vähenee, eli tar-
koituksena on, ettei esim. erillis-
tä taimikonperustamisilmoitusta
tarvitsisi enää tehdä.
– Uusille metsänkäsittelytavoil-
le on metsäomistajien keskuudes-
sa kiinnostusta. Yli puolet heistä
haluaa esim. kokeilla jatkuvaa
kasvatusta osalla metsiään.
Metsälaki ei kuitenkaan yksin
ratkaise metsäomistajien käyt-
täytymistä ja sen merkitystä ei
pidä ylikorostaa. Tutkimuksen
mukaan vain viidesosa metsän-
omistajista tekee metsänuudis-
tamispäätöksen ilman asiantun-
tijan apua. Metsäammattilaiset
ovat siis entistä tärkeämpiä, eikä
metsänomistajaa olla jättämässä
ilman apua, jos hän sitä haluaa.
Anne Rauhamäki
MTK:nmetsäjohtaja Juha Hakkarainen:
Metsänhoitoyhdistyksestä saa
tulevaisuudessakin palvelua ja apua
Metsänhoitoyhdistyslain
uudistus muuttaa yhdistys-
ten asemaa. Yhdistykset ei-
vät lakkaa olemasta, mutta
niiden toiminta rahoitetaan
vastedes vapaaehtoisilla
jäsenmaksuilla kuten mui-
denkin yhdistysten. Tämä
tarkoittaa sitä, että metsän-
omistajilla tulee olemaan
nykyistä enemmän määrä-
ysvaltaa yhdistyksensä toi-
minnassa.
Aarne Olavi Antikainen
syntyi 14.3.1936 Siilinjärven
Jysänkoskella maanviljelijä
perheeseen. Elettiin epävakai-
ta aikoja 2. maailmansodan
kynnyksellä. Suomikin joutui
sotaan ja samalla Olavin isä-
kin Kalle Antikainen sai kut-
sun palvelukseen. Hän kaatui
heti Talvisodan ensimmäisinä
viikkoina 14.12.1939. Talo jäi
ilman isäntää ja lapset ilman
isää. Vastuu maatilan hoidosta
jäi talon naisväelle – Olavin
äidille ja tädille. Naiset olivat
tomeria organisoijia ja pitivät
talon asiat järjestyksessä sekä
talouden kunnossa.
Oli luonnollista, että ainoasta
pojasta Olavista tuli isäntä Jy-
sänkoskelle. Vastuu tilasta piti
ottaa jo varsin nuorena. Koulu-
tustakaan ei unohdettu, vaikka
työtä oli kotona yllin kyllin.
Vuonna 1955 Olavi kävi Toiva-
lan Metsäkoulussa metsänomis-
tajan metsäkurssin. Ja vuonna
1957 hän suoritti 1-vuotisen
viljelijätutkinnon Suonenjoen
Maamieskoulussa. Kouluop-
pien, käytännön kokemusten
ja jatkuvan tiedon hankinnan
kautta hänestä kehittyi taitava
maanviljelijä ja metsien hoitaja.
Maatilan päätuotantosuunta-
na oli lypsykarjatalous. Hyvästä
karjanhoidon osaamisesta ker-
too se, että viimeisinä työvuo-
sinaan 1990-luvulla Olavi ja
puolisonsa Tyynen kanssa nos-
tivat karjansa keskituotoksen yli
10 000 kg:n. Liitännäiselinkei-
nona Jysänkoskella harjoitettiin
maatilamatkailua. Vieraita kävi
ulkomaita myöten mm. Saksas-
ta, mikä kehitti koko perheen
kielitaitoa.
Metsät ja metsien hoito oli
Olavin sydäntä lähellä. Jo hy-
vin varhaisessa vaiheessa hän
oivalsi metsien käytön ja hoi-
don merkityksen maatilan yhte-
nä tuotantosuuntana. Toivalan
Metsäkoulun oppeja Olavi so-
velsi kotimetsiin. Vuosikymme-
niä jatkunut määrätietoinen työ
näkyy tänäkin päivänä upeina
hoidettuina metsinä Jysänkos-
kella.
Metsäasiat kiinnostivat Ola-
via myös järjestöpuolella. Met-
sänomistajien edunvalvonta oli
hänelle tärkeää. Hän oli muka-
na monissa luottamustehtävissä
kolmella eri vuosikymmenellä;
Siilinjärven Metsänhoitoyhdis-
tyksen hallituksessa vv. 1973–
1996, josta puheenjohtajana vv.
1981–1996, Pohjois-Savon Met-
sänhoitoyhdistysten liiton halli-
tuksen jäsenenä vv. 1982–1996,
Pohjois-Savon Metsälautakun-
nan johtokunnan varajäsenenä
vv. 1984–1994, Pohjois-Savon
Metsänhoitokoulun säätiön val-
tuuskunnassa vv. 1985–2001
sekä Eläkekassa Tapion varsi-
naisena jäsenenä vv. 1988–1989
ja varajäsenenä 1990–1995.
Olavi toimi kaikissa luotta-
mustoimissaan pyyteettömästi
metsänomistajien edunajajana.
Hänellä oli vankka tuntemus ja
tieto metsäasioista. Hän pystyi
keskustelemaan ja väittelemään
kiperistäkin kysymyksistä kenen
kanssa tahansa.
Olavi palkittiin pitkäaikai-
sesta luottamustyöstään useita
kertoja. Hänelle myönnettiin
Tapion hopeinen ansiomerkki
v. 1986, MTK:n metsävaltuus-
kunnan hopeinen ansiomerkki
v. 1996 sekä Siilinjärven Osuus-
pankin ja Metsänhoitoyhdistyk-
sen Pro Metsä palkinto v. 1998.
Olavi Antikainen kuoli
9.7.2013 pitkän sairauden uu-
vuttamana Kuopion Yliopis-
tollisessa sairaalassa. Hänet
haudattiin Siilinjärven Vanhalle
hautausmaalle omaisten ja pie-
nen kutsujoukon saattamana.
Häntä jäivät kaipaamaan vai-
mo, lapset, lapsenlapset, suku-
laiset ja tuttavat.
Mauri Säisä
metsäneuvoja
Metsänhoitoyhdistys
Pohjois-Savo
INMEMORIAM
Juha Hakkarainen
