METSÄNOMISTAJAT

Heinääminen onkin tärkeä työ

taimikon varhaishoidossa. Sen

voi lähes jokainen metsänomis-

taja tehdä itse. Mukaan kättä pi-

demmäksi voi ottaa tehoheinäi-

men. Se tehoaa hyvin heiniin ja

horsmiin, vinosti iskemällä sillä

saa poikki ohuet vesatkin.

Haraa muistuttava tehohei-

näin koostuu metalliterästä, vii-

destä piikistä ja holkista, johon

puinen varsi kiinnitetään.

”Kun taimia haetaan heini-

en seasta, pidetään piikinkär-

jet alaspäin. Taimen löydyttyä

heinäin käännetään piikit ylös-

päin. Heinäimessä on terä mo-

lemmilla puolin, joten se kat-

kaisee korret sekä sysäämällä

että vetämällä”, tehoheinäimiä

Suonenjoella valmistava

Esko

Paananen

opastaa.

Päätyönään liikenneopetta-

jana toimiva Paananen valmis-

taa tehoheinäimiä kotitilalle re-

montoidussa

metallipajassa.

Apuna hänellä on parhaillaan

metallialaa opiskeleva poika

Jussi. Osa pajan koneista on teh-

ty itse. Pihapiirissä näkyy myös

Paanasen toinen mielenkiinnon

kohde – erikoissahaus. Katok-

sen alla täydessä valmiudessa

on kenttäsaha sekä myös itse ra-

kennettu sahauslaite, jolla pys-

tyy halkaisemaan jopa 130 cm

paksuisia tukkeja. Vanhaan na-

vettaan on kunnostettu höylää-

mö. Hallissa kuivaavat siisteissä

taapeleissa tuppeen sahatut koi-

vu-, kuusi- ja lehtikuusilankut.

Pellot kasvoivat vielä muutamia

vuosia sitten mansikkaa, mutta

nykyisin ne ovat vuokralla.

KEVYT JA HILJAINEN

TYÖVÄLINE PIENILLE ALOILLE

Tehoheinäimen keksijä on met-

sänomistaja

Tauno Holappa

”Tauno oli Suonenjoen ammat-

tikoululla opettajana. Kerran

hän esitteli heinäntorjuntaan

kehittämänsä työkalun proto-

tyyppiä ja pohti, kukahan tätä

rupeaisi tekemään. Siihen to-

tesin, että minähän niitä voi-

sin tehdä”, Paananen muistelee.

”Syksyllä 2012 näitä alettiin vär-

kätä.”

”Tehoheinäin valmistetaan

laatumateriaaleista, joten se on

hyvin kulutusta kestävä. Tuot-

teelle tehtävä keltapassivointi

antaa korroosionkestävyyttä ja

siistin ulkonäön.”

Tehoheinäin katkoo korret ja

vatutkin, kunhan terä pidetään

terävänä. Mukana onkin hyvä

kantaa timanttiviilaa, jolla terän

vinon yläpinnan voi työpäivän

alussa ja tauoilla kevyesti teroit-

taa.

Verrattuna esimerkiksi rai-

vaussahaan tehoheinäin on

helppo ja kevyt kuljettaa tai-

mikkoon. Tehoheinäimen kans-

sa kannattaa keskittyä heini-

en ja horsmien kaatoon taimien

ympäriltä, jolloin työ sujuu jou-

tuisasti. Pitkä varsi mahdollis-

taa hyvän työasennon ja antaa

myös tukea muokatulla uudis-

tusalalla kävellessä.

MYYNTI SAVOTAN PUODISTA

Tehoheinäin tuotiin markki-

noille vuonna 2013 ja seuraava-

na kesänä se otettiin Savotan

Puodin valikoimaan. Nykyisin

tehoheinäintä saa ainoastaan

Savotan Puodin verkkokaupas-

savotanpuoti.fi

ja tapahtu-

missa kiertävästä myyntikär-

rystä. Savotta tarjoaa mielellään

markkinointi- ja myyntikana-

van paikallisille pienille tuotta-

jille.

”Savotan Puoti on myy-

nyt tehoheinäimiä nelisensataa

kappaletta. Tuotetta ovat osta-

neet omatoimiset, taimikois-

taan hyvää huolta pitävät met-

sänomistajat. Onpa heinäintä

mennyt kasvimaakäyttöönkin”,

kertoo Mhy Savotan metsäasi-

antuntija ja puodinpitäjä

Jukka

Hintikka

Päivi Mäki

Tehoheinäimellä heinät nurin

Esko Paananen muistuttaa, että työ sujuu helpommin, kun tehoheinäin on hyvässä terässä.

Tuoreilla uudistusaloilla on hyvä käydä

loppusyksyllä tarkkailemassa taimien

elinvoimaisuutta ja samalla vapauttaa taimet

ylikasvaneesta heinikosta. Lakoontuva heinä

voi taittaa taimia ja aiheuttaa pahaa

tuhoa lumen alla.

Metsän

omistajat • Savotta

Pölkky on Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalos-

taja, jonka perusti vuonna 1968 nykyisten pääomistaji-

Jouko

Antti Virranniemen

isä

Erkki Virranniemi

veljiensä

Tepon

Matin

kanssa.

Vuosien kovan työn tuloksena Pölkky on kehittynyt

menestyväksi puunjalostusyritykseksi. Vuosittainen sa-

hatavaratuotanto on 650 000 m

, josta jatkojalostetaan 40

%. Tuotannosta kaksi kolmannesta lähtee globaaleille

markkinoille.

Pölkky-konsernin liikevaihto on noin 155 miljoonaa

euroa vuodessa. Pölkyn sahat ja jatkojalostuslaitokset si-

jaitsevat Kuusamossa, Taivalkoskella ja Kajaanissa. Ou-

lussa Pölkyllä on painekyllästyslaitos.

Sahapuun käyttö on vuodessa 1 400 000 m

, josta val-

mistuu sahatavaraa 650 000 m

, höylätavaraa 150 000 m

kyllästettyjä tuotteita 70 000 m

, sormijatkettua 40 000

, liimattuja tuotteita 40 000 m

ja pintakäsiteltyjä tuot-

teita 40 000 m

vuodessa.

VASTUULLISTA PUUNHANKINTAA

POLKKY-tuotteiden valmistukseen tarvitaan 110 rekal-

lista puuta päivässä. Puuraaka-aine on peräisin Koil-

lismaan, Kainuun ja Pohjois-Savon hyvin hoidetuista

metsistä. Pitkäaikainen yhteistyö ja hyvät suhteet pai-

kallisten metsänomistajien sekä puunhankintaorgani-

saatioiden kanssa turvaavat jatkuvan puunsaannin.

Sahapuun hankinnasta vastaa Pölkky Metsä Oy, jon-

ka tavoitteena on paitsi turvata raaka-aineiden saanti

tuotantolaitoksiin, myös edistää kestävää metsätalout-

ta. Hankintaesimiehet ovat oman alueensa ympäristö-

olosuhteiden asiantuntijoita ja huomioivat puunhankin-

nassa myös metsän luontoarvot ja monimuotoisuuden.

Jatkuvaa ympäristövaikutusten huomioimista edelly-

tetään myös kaikilta raaka-aine- ja palvelutoimittajilta.

Pölkky oli ensimmäinen suomalainen puunjalostusyri-

tys, jolle myönnettiin kansainvälinen PEFC-sertifikaatti.

PUULLA ON TULEVAISUUS

Suomalaisella sahateollisuudella on hyvä tulevaisuus,

sillä metsiemme vuosikasvu on paljon suurempaa kuin

puun vuosittainen käyttö. Kuusikerroksisen puukerros-

talon rakennuspuut kasvavat Suomen metsissä puolessa

minuutissa. Puun käyttöä rakentamisessa voitaisiin siis

lisätä huomattavasti – puu ei ole loppumassa Suomesta.

Suomessa on totuttu rakentamaan puusta, mut-

ta puurakentamisella on hyvä imago myös kansainvä-

lisesti. Pölkky vei vuonna 2015 tuotteitaan 35 maahan

yhteensä 94 miljoonalla eurolla. Kehittyvien talouksi-

en nopea väestön- ja talouden kasvu lisäävät rakennus-

puun kysyntää. Rakentajat arvostavat puuta ekologise-

na materiaalina. Maailman sahatavaramarkkinat ovat

noin 300 miljoonaa kuutiota vuodessa, joten puunjalos-

tusteollisuudesta löytyy paljon kasvupotentiaalia, kun-

han hyödynnämme metsiämme vastuullisesti. Puu on

ainoa rakennusmateriaali, jonka laillinen alkuperä ja

kestävä tuotanto voidaan sertifioidusti osoittaa.

Metsänhoitoyhdistys Savotan puunkorjuupal-

velun kautta Pölkylle menee kuusi- ja mänty-

tukkia.

Perheyritys Pölkky

Mhy Savotan puunkorjuupalvelun yhteistyökumppanit