METSÄNOMISTAJAT

Metsän

omistajat • Savotta

metsänhoitoyhdistys

SAVOTTA

Savotan alueella on runsaasti

suometsiä, jotka on ensimmäi-

sen kerran ojitettu 60-70 luvul-

la. Ojitus toimii mallikkaasti

parikymmentä vuotta. Puus-

to saadaan hyvään kasvuun ja

puustopääomaa kertyy. Kah-

denkymmenen vuoden jälkeen

pääosa ojitetuista alueista alkaa

kuitenkin soistua uudestaan.

Ojat tukkeutuvat ja pohjaveden

pinta nousee, silloin maa vettyy,

happi vähenee ja puiden ravin-

teiden saanti vaikeutuu. Soistu-

misen vaikutukset näkyvät aika

pian myös puustossa, jonka kas-

vu hiipuu.

Tärkein suometsien toimen-

pide on aina kunnostusojitus.

Samalla kannattaa hoitaa har-

vennus ja laittaa ravinteet tasa-

painoon terveyslannoituksella.

VEDET VIRTAAMAAN

”Usein ojikko kulkee monen ti-

lan läpi, joten kunnostusojituk-

sessakin olisi hyvä ottaa koko

alue kerralla haltuun. Yhteis-

hankkeena saavutetaan paras

tulos niin vesiensuojelun, oji-

tuksen toimivuuden kuin myös

kustannusten kannalta”, kertoo

Metsänhoitoyhdistys Savotan

metsätie- ja ojahankkeista vas-

taava

Marko Rissanen

Kunnostusojituksen suun-

nittelussa ja toteuttamisessa

tärkeä osa on vesistövaikutus-

ten, keskeisimpänä kiintoaine-

kuormituksen, vähentäminen.

Kaivukatkoilla,

lietekuopilla,

laskeutusaltailla ja pintavalu-

tuskentillä sekä suojakaistoilla

saadaan ojissa kulkevaa kiinto-

aineskuormaa vähennettyä ja

pysäytettyä. Ne myös vähentä-

vät ojien syöpymistä. Ojien kai-

vusyvyys on 60-110 cm riippu-

en lähinnä turpeen paksuudes-

ta ja kaltevuudesta. Tavoite on,

että pohjaveden pinta on kasvu-

kauden aikana vähintään 50 cm

syvyydellä.

Mhy Savotan urakoitsijoita

koulutetaan säännöllisesti ym-

päristön- ja vesiensuojelun huo-

mioimisesta ja metsäsertifioin-

nin vaatimuksista.

”Jos naapuritilalla ollaan te-

kemässä

ojitussuunnitelmaa,

kannattaa ottaa yhteyttä met-

sänhoitoyhdistykseen ja sel-

vittää oman suometsän tilan-

ne. Monesti mekin otamme

yhteyttä täältäpäin, kun maas-

tossa huomaamme kunnostus-

tarpeen. Yhteishankkeesta met-

sänomistaja saa paljon hyötyä”,

Rissanen vinkkaa.

ETUJA YHTEISHANKKEESTA

Isompi työmaa laskee kaivin-

koneurakoinnin hintaa ja yh-

teispuukauppa tuo kustannus-

säästöä myös hakkuussa. Met-

sänomistajat voivat valtuuttaa

Mhy Savotan hoitamaan puun

myynnin alusta loppuun.

”Tavoite on, että kunnos-

tetulla ojikolla ei ajella metsä-

koneilla seuraavaan kymme-

neen vuoteen. Niinpä ojitusalu-

een harvennusten kanssa on

hyvä tehdä samalla muut hak-

kuut ympäristössä. Näin ojik-

ko pysyy kunnossa”, Rissanen

muistuttaa. ”Yhteispuukaupas-

ta sopiminen myös nopeuttaa

ojitushanketta, kun hakkuut

voidaan tehdä yhtä aikaa. Pie-

netkin palstat tulee hoidettua

yhteishankkeessa kuntoon. En-

nen ojitusta tehtynä hakkuu-

tulot eivät myöskään vähennä

kunnostusojitukselle saatavaa

kemera-tukea.”

Ojitusasioissa ota yhteyttä

Marko Rissaseen p. 044 7213114

tai kysy lisää omalta

metsäasiantuntijaltasi.

Kunnostusojitus on tärkein osa

suometsän hoitoa

Ojikko kulkee usein monen tilan läpi, joten alue kannattaa laittaa kerralla kuntoon. Yhteishanke tuo monia etuja.

Yli viiden hehtaarin hankkeelle saa kemera-tukea 60 prosenttia.

HANKEKARTTA

Suometsänhoito

©Maanmittauslaitos, lupamo 3525/MML/l6

18.10.2016

Kunta:

Kylä:

�

......

..,

1 :5000

�

,"'-

'<.'"

�

ojan perkaus

täydennysojat

sininen laatikko laskeutusallas

sininen pallero lietekuoppa

25 ha ojitushanke on kolmen tilan alueella. Suunnittelu aloitetaan vesiensuojelusta ja vesien johtamisesta.

Vihreällä on merkattu avattavat vanhat ojat. Siniset ovat täydennysojia.

Sininen neliö laskuojan päässä on laskeutusallas. Valuma-alueen vesien virtausnopeuden pienentyessä

kiintoaines laskeutuu.

Sinisen pallot merkkaavat lietekuoppia. Ne tehdään sarkaojien alkupäähän pysäyttämään kiintoainetta

kaivuaikana.

KEMERA-TUKI

SUOMETSÄN

HOIDOSSA

Valtion kemera-tuki on merkit-

tävä apu suometsän hoidossa.

Kunnostusojituksen tuki kat-

taa ojitushankkeen suunnitte-

lusta ja toteutuksesta 60 % sil-

loin, mikäli hankkeen koko on

vähintään 5 ha. Muutoin (2-5

ha hanke) tuki on 30 %. Suun-

nitteluun kuuluu ojien, kul-

kuyhteyksien ja vesiensuoje-

lun toimenpiteet. Toteutukseen

kuuluvat kaivuutyöt ja vesien-

suojelutoimet. Tuen yli jäävän

kustannuksen metsänomistaja

saa vähentää kokonaan metsä-

verotuksessaan. Tukea ei ilmoi-

teta verotuksessa tuloina, koska

tuet tulevat mhy:lle, joka hoitaa

verojen maksun.

Tuen vaatimuksena on, että

alueella ei ole hakkuu- tai hoi-

totöiden tarvetta lähimmän 5-10

vuoden aikana tai puuston kä-

sittely tehdään suometsänhoi-

don yhteydessä.

Metsänhoitoyhdistys huo-

lehtii tukien hausta suometsän-

hoitohankkeen yhteydessä.

TARVITSETKO APUA ONGELMAPUUN POISTOON

TALON TAI KESÄMÖKIN PIHALLA?

Ota yhteyttä Mhy Savottaan!

Taajamassa puiden poistoon tarvitaan yleensä rakennusviranomaisen lupa. Kun lupa-asiat ovat

kunnossa niin puut voidaan poistaa. Erikseen sovittaessa Mhy voi hakea maanomistajan

valtuuttamana maisematyöluvalla puiden poistoa.

Mhy:n toimihenkilö tai metsuri käy arvioimassa paikan päällä, kuinka puut on järkevintä

poistaa.

- Sopiiko puu kaatumaan? Onko edessä rakennuksia, kukkapenkkejä, valaisimia tms.

kiinteitä rakennelmia.

- Jos puu ei sovi kaatumaan, niin mietitään voiko puita pätkiä esimerkiksi nosturista käsin.

- Samalla tarkistetaan kestääkö pihamaa puiden noutoa vai voisivatko puut jäädä omistajalle

polttopuuksi.

Puiden kaato tapahtuu ammattimetsurin toimesta ja kaadossa auttaa ”vinssimiehenä” toinen

metsuri, joka toimii samalla tarvittaessa liikenteenohjaajana. Vaihtoehtoisesti puut voidaan poistaa

kuorma-auton kuormaimeen asennetulla kouralla ja sahalla.

Paras aika puiden poistoon on talvi. Silloin maa on jäässä ja lumi suojaa nurmikkoa ja

kukkapenkkejä. Herkät istutukset kannattaa merkata syksyllä.

Puut ja risut voidaan kuljettaa tontilta pois. Mikäli puut ovat myyntiin kelpaavia, välittää

Mhy puut ostajille. Kulut voi vähentää kotitalousvähennyksenä.

Vinkki! Jos naapurilla näyttää olevan ongelmapuita pihallaan, kannattaa antaa sanan kiertää.

Useamman pihan ketjuttamisella saadaan huomattavia säästöjä työkuluissa ja hyötyä puiden

myynnissä.