14 / 24
14
Sähkölinjojen johtoalueso-
pimuksiin liittyvissä asioissa
on monta huomioitavaa seik-
kaa, joista on sovittava säh-
köyhtiön kanssa. Ei ole ole-
massa yhtä yhteistä sopimus-
mallia, joten sopimusehdot
ovat yhtiökohtaisia ja siten
jokaisessa sopimuksessa erik-
seen neuvoteltavissa. Käytän-
nössä sähköyhtiöillä on lain
suoma monopoli sähkönsiir-
toon alueellaan ja siten näihin
yksipuolisiin sopimusehtoihin
on ollut vaikea saada muutok-
sia. Toivottavaa olisi, että kes-
keisiin kipukohtiin saataisiin
paremmin kaikkia tyydyttävät
ratkaisut.
Maankäyttöä
rajoitetaan - entä
korvaukset?
Perusasioita, joita korvaus-
laskelmassa on huomioitava,
ovat maapohjan käyttörajoi-
tuksen arvo, nuoren metsän
ennenaikaisesta hakkuusta
puustolle odotusarvokorvaus,
taimikon arvon korvaus ja
yleensä aiheutettujen vahin-
kojen korvaaminen. Puuston
myynnistä ja hakkuusta on
myös sovittava.
Puustosta saatava tulo pe-
rustuu johtoalueelta hakkuu-
tuloon ja mahdolliseen odo-
tusarvokorvaukseen. Puuston
osalta sovitaan, myykö sen
maanomistaja itse vai säh-
köyhtiö. Olennaisena osana
tähän liittyy se, kuka korjaa
puut pois ja kuka maksaa ku-
lut. Koska kertymä yleensä on
vähäinen ja sen vuoksi myynti
on vaikeampaa ja hinnoitte-
lu heikompaa, niin yksi hyvä
vaihtoehto voisi olla johtoalu-
eelta poistettavan puuston yh-
teismyynti. Puunmyynneissä,
odotusarvokorvauksen ja tai-
mikoiden arvon määrityksessä
mhy:n ammattitaitoa voi olla
tarpeen hyödyntää.
Suurin ongelma on kuiten-
kin maapohjan käyttöoikeu-
den rajoituksesta maksettava
minimaalinen korvaus. Tämä
realisoituu etenkin johto-
aluesopimuksia uudistettaes-
sa, kun ei ole poistettavaa
puustoa. Siihen liittyvä seik-
ka, joka usein puhututtaa, on
sopimuksen kesto. Useimmi-
ten sitä tarjotaan toistaiseksi
voimassa olevaksi ja samalla
käyttörajoituksen vuotuisesta
korvauksen maksutavasta on
siirrytty kertakorvaukseen.
Tähän on haluttu siirtyä, kos-
ka sitä pidetään hallinnollises-
ti yksinkertaisempana, siitä on
tullut yleinen tapa toimia ja
lunastuslaki sen sallii.
Määräaikaisenkin sopimuk-
sen teko on samaisen lain mu-
kaan mahdollista, mutta siitä
ovat sähköyhtiöt halunneet
luopua. Määräaikainen sopi-
mus voitaisiin tehdä muuta-
maksi kymmeneksi vuodeksi,
jonka jälkeen sopimus uusit-
taisiin. Silloin sen ajantasai-
suutta ja korvausperusteita
voitaisiin tarkistaa vastaa-
maan paremmin ajankohtaa.
Korvausmaksujen jaksottami-
nenkin voitaisiin ottaa käyt-
töön.
Sähkölinjojen johtoaluesopimuksissa
päivityksen tarvetta
Sähkölinja vaatii runsaasti tilaa. Metsänomistajalle maksettavat korvaukset puhuttavat.
Mirka Hatanpää
Sähkönjakelun
kes-
kijännitteinen (20kV)
perusverkko on pitkälti
rakennettu. Nyt kiinni-
tetään yhä enemmän
huomiota sähkönjake-
lun huoltovarmuuteen.
Tämä on tärkeä asia,
koska yhteiskunta tar-
vitsee sähköä toimiak-
seen. Huoltovarmuut-
ta tulee edistää, josta
esimerkkeinä
ovat
sähkölinjojen raken-
taminen / siirtäminen
teiden varsiin ja maa-
kaapelointi. Näin maa-
seudullekin elintärkeä
sähkön saanti pyritään
turvaamaan mahdolli-
simman hyvin. Maan-
omistajat suhtautuvat
asiaan positiivisesti.