Mhy Mänty-Saimaa 1/2014

Mitä siis voisi tapahtua

metsänomistajille,

jos metsänhoito-

yhdistyksiä ja

MTK:ta

ei olisi?

Metsäpalveluita olisi vaike-

ampi saada tai ainakin ne oli-

sivat kalliimpia. Puukaupassa

vallitsisivat villit lait ja puusta

maksettava hinta olisi alhai-

sempi. Teollisuutta olisi vä-

hemmän, kun metsien tuotto

olisi heikompi. Puupohjaista

bioenergiaa ei olisi nykyises-

sä mittakaavassa. Hirviongel-

ma olisi Ruotsin tasoa, eli

paljon vakavampi. Rajoitta-

via kaavoja olisi enemmän.

Suojelu- ja ympäristönormit

olisivat tiukemmat. Vapaeh-

toista metsien suojelumallia

ei olisi, vaan vielä nykyis-

täkin enemmän pakkosuoje-

luohjelmia. Metsälaki ei olisi

metsänomistajalähtöinen vaan

rajoittava ja suojelupainottei-

nen. Puutavaranmittauksessa

heikomman suoja olisi vaja-

vaisempi. Metsänhoitoon kan-

nustava tukijärjestelmä saat-

taisi puuttua kokonaan eikä

metsävähennystä tai muita

verokannusteita olisi nykyises-

sä laajuudessa. Kiinteistövero

tai metsänomistusmaksu olisi

säädetty aikoja sitten. Yksi-

tyisen omaisuuden suoja olisi

heikompi ja maalla asumi-

nen ja yrittäminen olisi tehty

nykyistäkin hankalammaksi.

Brysselistäkin olisi vyörynyt

suojelupainotteinen metsä-

suunnitelmapakko. Biopolt-

toaineilla olisivat kahlitsevat

kestävyyskriteerit. Hakkuista

vaadittaisiin erilliset laillisuus-

todistukset ja byrokratiaa olisi

moninkertaisesti.

Kaiken edellä kerrotun pitä-

misessä on paljon puolustetta-

vaa jatkossakin. Tämän lisäk-

si ajamme uudistuksia, joilla

tuetaan biotalouden nousua

koko yhteiskunnan kasvun

moottoriksi. Me ajamme su-

kupolvenvaihdoshuojennuksia

ja kannustavampaa verotusta

ja kehitämme puumarkkinoi-

ta. Meillä on hyvät yhteis-

työsuhteet teollisuuteen, vir-

kamiehiin ja poliitikkoihin.

Emme istu koskaan oppositi-

ossa, vaan pyrimme olemaan

kulloisenkin hallituksen iholla

laadukasta tietoa ja vaihto-

ehtoja tarjoten. Toki joskus

joudumme lyömään nyrkkiä

pöytään tai tuomaan moot-

torisahat Säätytalon portail-

le. Vahva kentän tuki ja iso

jäsenmäärä ovat monesti se

peräseinä, jota tarvitaan. Ta-

vallisista metsänomistajista

koostuu myös hallinto, jota

koulutetaan ja joka sitoutuu

yhteen hiileen puhaltamaan.

Metsänhoitoyhdistyksissä

on lähes tuhat toimihenki-

löä ja pari tuhatta metsuria.

Metsänomistajien vaaleilla

valitsemia valtuutettuja on

vajaa 3000 ja hallituksissa

istuu noin 500 jäsentä. Met-

sävaltuuskunnassa jokaisella

mhy:llä

on oma edustaja.

Ensi vuonna se on noin 80

-jäseninen.

MTK:lla

on rei-

lu parikymmentä metsäasi-

oiden parissa työskentelevää

toimihenkilöä Helsingissä,

maakunnissa ja Brysselissä.

Tämän lisäksi keskusliitossa

työskentelee maankäyttö-,

ympäristö-, vero-, yrittäjyys-,

viestintä-, hallinto- ja juri-

diikka-ammattilaisia, joiden

osaaminen on metsäedunval-

vonnan käytössä. Tällaisella

organisaatiolla tuotetaan pal-

veluita ja ajetaan reilun 300

000 suomalaisen metsätilan

ja niiden omistajien asiaa.

Olemalla metsänhoitoyh-

distyksen jäsen jatkossakin,

olet painava osa tätä metsän-

omistajien edunvalvontaket-

jua puun juurelta Brysseliin.

Tavallisten metsänomistajien

joukoista nousemme monen

portaan kautta myös me luot-

tamusjohtajat. Olemme teidän

luottamuksenne varassa.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan

puheenjohtaja, MTK

Petäjävesi

Sarianna Saastamoinen omistaa n. 50

ha:n metsätilan Ristiinan Järvenpääs-

sä. –Tila oli aiemmin minun ja tätini

yhteisomistuksessa, mutta ostin tädin

osuuden viime vuonna itselleni. Metsään

on vahva tunneside, sillä kotipaikkani

on lähellä ja kesämökki sijaitsee tilalla.

Saastamoisen tilalle on hiljattain perus-

tettu Metso-ohjelman nimissä myös n.

9 ha:n suuruinen luonnonsuojelualue.

Suojelualueeseen kuuluu mm. tervalep-

päkorpi ja vanhaa metsää.

Mhy:ltä

saa ammattiapua

-Metsä on minulle marja- ja sieni-

paikka, mutta taloudellinen merkitys

on myös tärkeä, Saastamoinen kertoo.

Lahdessa asuva ja Päijät-Hämeen Met-

sänomistat ry:ssä aktiivisesti toimiva

Saastamoinen ei vierasta myöskään met-

sätöitä. –Teemme itse perheenä istutuk-

sia ja taimikonraivauksia pienimuotoi-

sesti. Lisäksi saamme mökin polttopuut

omasta metsästä. Metsänhoitoyhdistyk-

sen Saastamoinen kokee olevan hyvä

apu etenkin silloin, kun on hankalaa olla

fyysisesti paikan päällä asioita hoitamas-

sa. –Aina olen saanut apua, kun olen

sitä tarvinnut. –Puhelinneuvonta, tuki ja

ammatillinen apu ovat tärkeitä. Lisäksi

esim. metsänuudistaminen on helppoa,

kun saan kokonaisuuden, eikä minun

tarvitse etsiä muokkaaja, taimia ja is-

tuttajaa erikseen, Saastamoinen toteaa.

Saastamoinen arvelee, että jatkossa

metsänhoitoyhdistysten olisi hyvä lisätä

henkilökohtaisten kontaktien määrää,

etenkin uusien metsänomistajien neu-

vonnassa ja aktivoinnissa. –Kaikki eivät

välttämättä ole yhtä aktiivisia metsän-

omistajia kuin minä.

Suvi Kokkola

toiminnanjohtaja

Teemmekömetsänomistajan eteen enemmän?

Mitä te olette saaneet ai-

kaiseksi? Mitä te teette

metsänomistajan eteen?

Mihin teitä tarvitaan?

Näihin kysymyksiin jou-

tuu vastaamaan toisi-

naan. Yritetäänpä nyt

vastata niin, että useampi

kyselijä saisi vastauksen

kysymyksiinsä kerralla.

Talous-, virkistys- ja suojelumetsä samassa paketissa

Sarianna Saastamoinen on omis-

tanut metsää nuoresta tytöstä

lähtien. Nyt 44-vuotiaalle neljän

lapsen äidille metsänomistami-

nen on monitavoitteista.

Sarianna Saastamoinen.